Olen ollut puoli vuotta ulkomailla ja nyt palaamassa Suomeen. Tyttöystävä sanoo rakastavansa minua, mutta tapasi joku viikko sitten miehen, johon sanoo olevansa ihastunut (kuulema ovat tavanneet vain pari kertaa ja mitään ei ole tapahtunut. Tyttöystävän mukaan hän ei voisi nähdä itseään seurustelemassa ko.miehen kanssa koskaan mm.ikäero suuri).
Vuosi sitten petin häntä vaikeiden tapahtumien päätteeksi (mm. masennus tyttöystävällä mikä uuvutti minutkin, vaikkei tuollaiseen ikinä oikeaa syytä voikaan olla) ja tämä on ollut suuri taakka tyttöystävälleni varmasti. Olen täällä ollessani tajunnut haluavani hänet koko loppuelämäksi rinnalleni. Aika Suomeen paluulle on enää 2 viikkoa ja tyttöystävä on sanonut "odottavansa minua." Kysyi haluanhan rakastella häntä heti kun tulen ja ostaneensa joululahjat. Haluaisi olla myös joka päivä kanssani siitä hetkestä eteenpäin kun tulen takaisin.
Hän on kysynyt joskus, että antaisinko anteeksi kuten hän teki jatkaessaan kanssani pettämisen jälkeen. Pelottaa, että tämä on nyt joku sairas testi tässä mielessä (vaikka väittääkin ettei ole seksuaalisia aikeita=ei hän kyllä ole koskaan 4 vuotisen avosuhteemme aikana valehdellut..). Mitä mieltä olette naiset, mitä hän oikein haluaa ja miten olettaa minun miehenä toimivan?
Olen myös miettinyt enemmän kuin vakavasti tuovani hänelle tuliaiset suoraan kentältä ja sitten ilmoittavani, että en ala pelleilemään kanssaan yhtään ja yrittäisin alkaa elämään ilman häntä. Toisaalta rakastan häntä. Mitä tuo nainen oikein viestii toiminnallaan?
Vuosi sitten petin häntä vaikeiden tapahtumien päätteeksi (mm. masennus tyttöystävällä mikä uuvutti minutkin, vaikkei tuollaiseen ikinä oikeaa syytä voikaan olla) ja tämä on ollut suuri taakka tyttöystävälleni varmasti. Olen täällä ollessani tajunnut haluavani hänet koko loppuelämäksi rinnalleni. Aika Suomeen paluulle on enää 2 viikkoa ja tyttöystävä on sanonut "odottavansa minua." Kysyi haluanhan rakastella häntä heti kun tulen ja ostaneensa joululahjat. Haluaisi olla myös joka päivä kanssani siitä hetkestä eteenpäin kun tulen takaisin.
Hän on kysynyt joskus, että antaisinko anteeksi kuten hän teki jatkaessaan kanssani pettämisen jälkeen. Pelottaa, että tämä on nyt joku sairas testi tässä mielessä (vaikka väittääkin ettei ole seksuaalisia aikeita=ei hän kyllä ole koskaan 4 vuotisen avosuhteemme aikana valehdellut..). Mitä mieltä olette naiset, mitä hän oikein haluaa ja miten olettaa minun miehenä toimivan?
Olen myös miettinyt enemmän kuin vakavasti tuovani hänelle tuliaiset suoraan kentältä ja sitten ilmoittavani, että en ala pelleilemään kanssaan yhtään ja yrittäisin alkaa elämään ilman häntä. Toisaalta rakastan häntä. Mitä tuo nainen oikein viestii toiminnallaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mun mielestä sun tekstistäsi kuvastuu ennen muuta sun oma epävarmuutesi.
Olet palaamassa takaisin parisuhteeseesi, jossa takana on jo historiaa joka osaltaan särki illuusion ihanteellisesta rakkaussuhteesta. Siispä nyt mieltäsi painaa ajatus, että mitäs jos se tyttöystäväkin on mennyt tekemään saman kuin minä muinoin...
Et sinä siinä miettisi ja epäilisi yhtään mitään ellei sulla olisi huono omatunto.
Omat teot antaa kumppanillekin oikeuden tehdä samoin ihan samalla asenteella. Sitä ei vain halua kukaan tunnustaa. Mieluummin ajatellaan (tiedostamatta), että mä saan vaikka pettääkin, mutta mua ei silti saa pettää kukaan millään verukkeella. Näin siksi, ettei kukaan halua kokea itse sitä tuskaa, sillä ihminen on pohjimmiltaan itsekäs.
Yhtäällä olet sitä mieltä ettet koe tyttöystäväsi valehdelleen sulle koskaan. Toisaalta et näytä silti todella uskovan siihen. Näinkään ei olisi jos sua ei jäytäisi epäilys. Ja se epäilys kumpuaa sieltä "omasta virheestä" joka siis antoi (halusit niin tai et) oikeuden tehdä sullekin samoin.
Siksi se nyt hämmentää sua, kun muistat tyttöystäväsi joskus jopa kysyneen sitä, että antaisitko itse anteeksi pettämisen. Miksi se sellasta kysyi?! on nyt päällimmäisenä sun mielessäsi vaikka se kysymyshän on (loogisestikin ajateltuna) ihan reilu, koska sinä itse sait muinoin anteeksi.
Olet nyt myös ikävissäsi ja siksikin niin "riippuvainen" tyttöystävästäsi - mikä on ihan luonnollista. Kaikki muut miehet on tietystikin nyt uhka sulle, joka et ole ns. "vartioimassa reviiriäsi". Siitä nuo ristiriitaiset ajatukset yhteen palaamisen ja kaiken lopettamisen välillä johtuu.
Uskalla olla se mies joka sai jo anteeksi.
Uskalla olla luottavainen, sillä sellaisen miehen se sun naisesikin tarvitsee rinnalleen. Hän on yhtä ikävissään kuin sinäkin, yhtä peloissaan ja odottava, että riittääkö hän edelleenkään tälle miehelle vai mitähän tapahtuu kun hän palaa kotiin...
Mitä vastasit hänen oikeutettuun kysymykseensä silloin joskus? Annoitko ymmärtää, että itsesi kaltaista kusipäätä et katselisi hetkeäkään?
Ehkä olisi sinulle helpoin vaihtoehto vaihtaa naista, ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Tulet kuitenkin aina olemaan epävarma nykyisen tyttöystäväsi suhteen, koska tiedät ansaitsevasi itsekin tuklla petetyksi.