Tervehdys. Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen. Tänään putosi pommi kun ex vaimoni ilmoitti muuttavasa 40 km päähän ja vievänsä yhteiset lapset 6 ja 12 vuotiaat tytöt mukanaan. Meillä on yhteishuoltajuus ja äiti on lastemme lähivanhempi. Lapset asuvat tällä hetkellä molempien luona viikon kerrallaan. Ex vaimo ilmoitti ettei lasten mukaan lähtemisestä neuvotella koska ilman muuta muuttavat. Jos näin ikävästi tapahtuisi niin tiedän ettei yhteishuoltajuutta viikko viikko systeemillä voisi jatkaa. Minulla on työpaikka ja ok. talo jossa lapsetkin ovat syntyneet. Kaipaisin neuvoja mitä isä voi tehdä tässä tilanteessa jossa exä on viemässä minun elämäni oljenkorsia pois luotani. Olen pitkästä aikaa tilanteessa jossa en tiedä mitä teen. Anteeksi jos teksti on epämääräistä ja oleellisia tietoja puuttuu koska pulssi ei ole laskenut vielä ko. pommin jälkeen. Kiitos!
Lapsien muuttaminen
----------
361083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
mikä on 12-vuotiaan oma mielipide, häntä täytyy lain mukaan kuulla.
Tuohan tekee vuoroviikkoasumisen koululaisen kohdalla mahdottomaksi, kun ei sitä voi vuoroviikoin eri koulua käydä. Eikö se silloin ole huoltajuussopimuksen rikkomista? Mitä sanoo sosiaalivirasto. Eikö lapsen edun mukaista olisi pysyä tutussa koulussa, jos toinen kunnollinen vanhempi sen lähellä edelleen asuu?
Lohduksi sanottakoon, että 40 km ei kuitenkaan katkaise välejä totaalisesti.
Ei voi minun ymmärtääkseni noin vain muuttaa koulua.
Ainakin vanhemman tytön mielipide painaa ja jos hän haluaa jäädä, jäänee myös nuorempi.
Lisäksi koulukin muuttuisi.
Toimi itse aina lain mukaan oikein, älä tee virheitä. Nyt otat yhteyttä viranomaisiin ja selvität voiko noin toimia ja mitkä ovat sinun oikeutesi. Et ole ensimmäinen, jolle noin tapahtuu joten asiasta on varmasti tietoa jossain.
Olisi hyvä, jos sulla olisi mahdollisuus (varaa) palkata juristi itsellesi. Älä nyt ainakaan tee sitä virhettä että alat rähjäämään asiasta vaimolle tai tekemään mitään muuta typerää. Eli nyt käyttäydyt itse moitteettomasti (jottei vaimosi pääse sanomaan sinusta mitään pahaa) ja otat yhteyttä asiantuntijoihin.
Yritä hoitaa asia vaimosi kanssa mahdollisimman tyylikkäästi, älä hermostu.
Mun mielestäni on hienoa että mies välittää noin paljon lapsistaan.
Kerronpa tuttuni tarinan: Eukko muutti 70 km päähän kerrostaloon uuden ihastuksen perään ja otti perheen 10 ja 14 vuotiaat tytöt kesken kouluvuoden mukaansa.Vanhin poika ei lähtenyt,kun oli lukio kesken. No koulu alkoi mennä vanhemmalla tytöllä perseelleen ja kun kävi isällään,ulkonäkökin muuttui lumpun näköiseksi ja kapinoi tavallista enemmän..
Äiti huiteli uuden ihastuksen lumoissa ja lapset ei saanu apua koulutehtävien kanssa ja päineen olivat illat muutenkin.. Isä kuitenkin pysyi koko ajan järkevänä,eikä hermostunut ja lopulta vanhempi tyttö vaati päästä takaisin kotiin asumaan,johon äitikin suostui ja palattuaan entiseen kouluun tuttujen kavereiden pariin koulukin alkoi taas maistumaan.
Näin tytön rippijuhlissa ja oli taas normaalin näköinen ja tasapainoinen nuori. Nyt on sitten tämä nuorimmainenkin alkanut haluta isän tykö asumaan ja tätä ruljanssia puivat tällä hetkellä.
Nyt on tärkeää, että ET hermostu! Olet yhtä tärkeä lapsillesi kuin äitikin ja koska olosuhteet ovat sinulla paremmat omakotitaloineen ja lapsille tuttuine kouluineen ja kavereineen, niin pidä puolesi! ja lasten puolta myös!
Matka ei ole pitkä,joten äiti voi halutessaan hakea tyttöjä luokseen viikonloppuiksi niin paljon kuin haluaa! Toivottavasti lasten äiti ei laskeskele elatusmaksujen saamisia ja laita niitä lasten edun edelle?
Pysy rauhallisena ja selvitä asiaa sosiaalitoimiston kanssa, sieltä saat neuvoja,miten toimia.
Kiitos tuesta kaikille. Nyt sitä tukea tarvitaan. Yritän olla hermostumatta lisää. Asiallisesti olen koittanut asiasta kysellä mutta vastaukset exältä ovat olleet tylyjä mm. jos haluan toisenlaista ratkaisua minun pitää ajaa asiaani viranomaisteitse. Exä on kuulemma ollut yhteydessä asianajajaan ja huoltajuus sopparissa oleva "ruksi" kohdassa lapset asuvat äidin luona ratkaisee asian äidin hyväksi. Tuntuu uskomattomalta että se kumoaa tekstin lapset asuvat molempien vanhempien luona yhtä pitkän ajan vuorotellen.
Ajatus siitä että isä häviää 95% tälläisistä huoltajuus riidoista ei kauheasti lämmitä. Käsittääkseni Äidin tarvii olla joko juoppo tai hullu jotta häviää isälle.
Ekaks lähti vaimo työkaverisa kelkkaan ja itse olen juuri selvinnyt jaloilleni erilaisten vaiheiden jälkeen ja olen huomannut että lapset ovat antaneet minulle sitä voimaa ja syytä elää ja jaksaa. Nyt sit exä yrittää ottaa vielä lapsetkin kaiken kukkuraksi. Suoraan sanoen vituttaa, mutta olen päättänyt selvitä tästäkin. Tekis mieli tehdä vaikka mitä......., mutta onneksi tiedän ettei kannata. Huomenna otan yhteyttä lastenvalvojaan kun tänään en yhteyttä saanut.
Vaikutat järkiukolta ja suhteet lapsiinkin tuntuu olevan kunnossa. Luulisi äidinkin kysyvän vähän lastenkin,varsinkin vanhemman mielipidettä asiasta. On kuitenkin koulu ja kaverit ympärillä.
Harmittaa, että eukot ei ymmärrä,tai siis eukkosi ei ymmärrä, kuin hyvän tyypin on jälkeensä jättänyt,kun sun kirjotuksia aidosta hädästäsi lukee...
Mulla itellä on ollut mies,joka lähtiessään ei lasta sen enempää kaipaillut ja toisella oli taas viinaongelma..joten katkerana luen kunnon isistä,jotka huolehtii lapsistaan ja eukko yrittää vesittää senkin. Ei oo reilua!
Toivottavasti sinulla on tukijoukkoja ympärilläsi ja pystyt jatkossakin järkevästi asiaan suhtautumaan!
Älä anna exäsi määräillä tässä asiassa, lasten etu on kaikkien etu! Kannattaa tosiaan lastenvalvojan kanssa puhua ja kerro, niinkuin olet kertonut täälläkin aidosta hädästäsi,että huomaavat sinun olevan hyvän isän tytöillesi! Jaksamisia sinulle!
Näin on. Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä paikassa (ja sinne menee lapsilisä). Eli muuten lapsesta tasavertaisesti viikko-viikko huolehtivat vanhemmat ovat eri asemassa. Rasti-ihminen voi muuttaa lasten kanssa vaikka Hangosta Utsjoelle.
Kun viikko-viikko sopimuksia tehdään sovussa, voisi laittaa vaikkatoisen lapsen kirjoille isän luo ja toisen äidin luo, ihan tasapuolisesti. Tämä ei sinua paljon auta tässä vaiheessa.
Vuodenvaihteessako muutto on. Sitä ennen kun lapset ovat sinulla viikon, elä heidän kanssaan normaaliarkea. Kun puhutte muuttoasiasta hetken rauhallisesti, älä palaa siihen joka asian yhteydessä. Äitinsä on voinut maanitella, painostaa tmv. lapsilta muuttolupauksen. Tai sitten jos lapsilla on niin vahva tunneside äitiinsä, että valintatilanteessa haluavat muuttaa, vaikka sinuakin rakastavat. Jokatapauksessa lapset ovat ristiriitatilanteessa. Ainakin voit tuoda heille esiin, että olet valmis siihen että koti on sinun luona ja saavat silti tavata äitiään vapaasti. Mutta älä ala painostaa. Peruste lasten sinun luona asumiselle ei ole että he ovat sinun oljenkorsi.
Tarjoa lasten äidille, että otat lapset kirjoille, etkä vaadi elatusmaksua. Äiti voi tukea lapsia suoraan ja huolehtia tapaamiskuluista.
Edelliselle vastaajalle kertoisin että tarjosin kokoajan huoltajuutta lapsilleni heti uutisen kuultuani. Vastaus oli EI KÄY ja vanhempaa tyttöä exä kuuntelee ja mielipiteen ottaa huomioon. Samassa puhelussa ex vaimoke kertoi että jos haluan muutosta hänen päätökseensä se pitää minun hakea oikeusteitse. Sitten tulikin jo luuria korvaani ja se puhelu oli siinä.
No illalla juttelin vanhemman tytön kanssa ja lapset kyllä tiesivät äitinsä suunitelmista. Kerroin ensiksi kavereista, siihen vanhempi vastasi että eihän minulla ole kavereita joten sikäli voisin muuttaa. Hämmästyin ja kysyin että eikö? No on mulla yks kuului vastaus. Luettelin muutaman kaverin, isän, talon jossa asun (lasten syntymäkoti),parit mummot ja papat, koulut, tarhat, hevostallit, hoito hevoset ym. Sitten tuli hiljaista, no ei me ainakaan mihinkään kadota kun muutetaan tyttö valisti. Sitten puhuttiin vartin verran ennen nukkumaan menoa tai minä puhuin ja vanhempi tyttöni kuunteli.
Tuli aika huono olo kun tunsin että lapsillakin on sellainen tieto että muutetaan piste. Se että 12 vuotiasta kuullaan tälläisissä riitatapauksissa ei lohduta yhtään kun lasten mielikuva on tai on luotu exän toimesta tollaiseksi. Ymmärrän myös että lasten on vaikea sanoa omaa mielipidettä asiasta vanhempaa vastaan. Mietin että kannnattaako tässä ruveta tappelemaan ja lisää pahaa oloa/mieltä tuottamaan lapsille ja itselle kun tappio häämöttää. Turhaa rahan menoa vaan lakimiehen palkkioihin.
Jotenkin itsetuntokin alkaa kärsiä ja alkaa miettimään että onko sitä sittenkin itsekäs jos haluaa pitää lapset... en tiedä pää ihan sekaisin. Sais edes nukuttua mut kun ei.
Osanottoni tilanteeseen.
Mekin olemme käyneet lastensuojeluviranomaisten luona ja sovimme ainakin siitä, että toinen lapsista jää isänsä (14) luo ja toinen äitinsä (15). Ovat siis kirjoilla.
Sossut tarjosivat paperia, jossa rasti ruudussa jo valmiina. En ole sitä allekirjoittanut, kun miehellä on ollut puhetta siitä, että hän muuttaa aivan jonnekin muualle, jos vain töitä saa.
Haluan katsoa, miten homma etenee ja miten teini pärjää isänsä kanssa. Asumme vielä tämän kuukauden "onnellisena" perheenä kaikki samassa talossa.
Sitä en tiedä, miten kauan tämä mun vedättäminen vetelee, mutta niin pitkään kuin mahdollista.
Mitään hinkua ei ole allekirjoittaa yhtikäs mitään papereita. Avioero-paperit kyllä jouduin kirjoittamaan, kun haastemies kävi ovella ne toimittamassa.
Eilisessa Hesarissa oli mainos eroneuvo tai vastaava (syntyneet palstan alla realistisesti :) ) , joka pitää kursseja eronneille vanhemmille.
**
Olen kyllä samaa mieltä, ettei lakihommiin hirveästi kannata satsata aikaa ja energiaa, vaan hoitaa asiat siististi. Varaat joulut ja juhannukset, hiihtolomat ja muut vapaaksi ja lasten kanssa olemiseen ja soittelet tai skypeilet iltaisin. 40 km ei ole kuin 30 minuutin ajomatkan pääässä, voitte keksiä jotain kimppaharrastuksia viikollekin.
Mun mies tosiaan aikoo muuttaa niin pitkälle kuin mahdollista ja ihan ilkeyksillään. Jos niin tekee, joudun miettimään asiaa taas. Todennäköisesti se on ok, kunhan teini sen tajuaa. Mistä parhaimmat kaverit, kiusataanko, mimmonen koulu.. harrastukset ja muut.
Teillä menee hyvin, kun vain 40 km on välimatkaa, usko pois!
Teillä siis on kirjallinen tapaamissopimus tuosta vuoroviikkosysteemistä? Sitähän ei voi noudattaa, jos välimatkaa on 40 km. Näinollen exäsi muuttaessaan lastensa kanssa rikkoo tapaamissopimusta, ja sitä ei tehdä minkään "ruksi-jossain-ruudussa" perusteella.
Exääsi et voi vaikuttaa, hakkaat vain päätäsi seinään jos yrität keskustella asiasta hänen kanssaan. Seuraa siis se vakioneuvo tällä palstalla: HANKI OMA LAKIMIES! Exälläsi on jo lakimies, miksei siis sinulla?
ei ainakaan käräjäoikeuden päätöksissä ole tuollaista prosenttia!
Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee.
Lukee lisätietoja sarakkeessa: Lapset ovat tostaiseksi kummankin vanhemman luona suurinpiirtein yhtä paljon aikaa. Luonapitoaikoja sovitellaan työvuorojen mukaan. Pääasiallinen asuinpaikka on äidin luona. Sanallisesti sovittiin sopimusta kirjoitettaessa lastenvalvojalla että tämä takoittaa viikko kerrallaan molemmilla.
Myönnän että teksti on epäselvä, mutta en todellakaan uskonut sopimusta kirjoitettaessa että olisin tässä tilanteessa näinkin pian. 10 kuukauden jälkeen.
Oikeustajuuni ei mahdu ajatus siitä että vaimo lähtee "miettimään mitä elämältään tahtoo" ja sitten vie vielä yhteiset lapsemmekin uuden rakkautensa kanssa samaan kotiin vedoten siihen että jää työttömäksi eikä ole rahaa maksaa vuokraa omasta asunnosta. Minä olen vakituisessa työssä ja talon lunastamisen jälkeen velkaakin on suhteellisen kivasti. Ajatus lakimiehen palkkioista saa aikaan tunteen ettei rahani välttämättä riitä enää talon pitämiseen ja todennäköisyys tappiosta ei kannusta yhtään. Olenhan vaan isä.
Yhteishuoltajuudessa lasten asuin paikka päätetään yhdessä. Alä luovuta. Yhteys lastenvalvojaa ja hyvä asianajaja. Lisäksi ilmoitus, ettet hyväksy lasten muuttoa. Meilläkin taistelu menossa. Minulle ilmoitettiin Vaimon ja lasten muutosta 100 Km päähän. En suostu vapaaehtoisesti. Ja ehdottomasti kielsin lasten kirjojen siirron nykyisestä kodistamme. Kielsin sen myös lastenvalvojan tapaamisessa. Nyt sitten katsotaan mikä on lopputulos. Tämä lasten asuminen on myytti. Vain 12 % isistä haluaa ja jaksaa taistella lapsista loppuun saakka. Tästä syystä 88% lapsista asuu äitinsä kanssa. T: yksi taisteleva isä
Minusta on hienoa että löytyy noin monta eronnutta miestä, jotka välittävät omista lapsistaan.
Toivottavasti jaksatte olla positiivisia ja pitää yhteyttä lapsiin huolimatta ex-vaimojenne käytöksestä.
Pääasia että lapsilla on hyvä olla. Kyllä isän kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni, olla yhteydessä viranomaisiin ja palkata juristi jos rahat riittävät. Mun mielestäni isää ja lapsia ei saa vieroittaa toisistaan kuten noissa tapauksissa usein näyttää olevan ex-vaimon tarkoitus (?).
Yrittäkää kestää.
Tuestasi ja ymmärryksestä. Onneksi joiltakin saa myös tukeakin tässä "projektissa". Yllättävän moni ihminen lähipiirissäkin suhtautuu tähän asiaan siten että minä olen itsekäs ja ajattelen vain omaa etuani??? Monet myöskin sanovat olevansa pahoillaan että minulle kävi näin. Ei mulle vielä mitään ole käyny p....le. Ensi yönäkin menen lasteni viereen nukkumaan ja tosiaan en luovuta.
Olen näköjään taas joutunut takaisin tähän "tunne vuoristorataan" josta luulin kesällä päässeeni eroon. En sitten pääsytkään ja nyt taas mieli maassa ja olo kuin häviäjällä.
Haluaisin vielä tiedustella josko jollakulla olisi tietoa hyvästä lakimiehestä täällä pirkanmaalla. Ja olisiko jollain tietoa kustannuksista edes noin arviona mitä sellainen lakimies maksaa.
En tiedä jaksanko...... Kaunis kiitos vaan kannustuksesta ja avusta kaikille kesskusteluun osallistuneille.
Älä nyt vaivu ihan synkkyyteen, kun joulukin tulee.. Sun pitää nyt pystyä ryhdistäytymään ja alkaa ajatella elämää myönteisesti! Itse käyn hoitamassa vanhaa äitiäni suunnilleen saman pituisen matkan päässä,kuin minne lapsesi muuttavat ja aikaa menee yhteensuuntaan alle puoli tuntia,ei siis mitenkään maailman ääriin.
Luin nuo aikaisempasi jutut ja kyllähän lapsillasi hyvät välit on myös äitiinsä ja onhan se aika selvää, että äitillä ne tulevat asumaan jatkossa. Kannattaako alkaa sitte riiteleen oikeudessa,välit vaan huononee ja rahaa palaa..
Jos yrittäsit tukea lapsiasi jatkossa ja katsoa ensin miten heillä alkaa siellä uudessa paikassa meneen..
Jos et jatkossa voikaan heitä viikoittain pitää jo lapsen koulunkin takia, niin ovathan viikonloput ja lomat olemassa ja äkkiäkös nuo haet luoksesi vaikka illaksi, jos ikävä tulee..
Puhuisit mieluummin exäsi kanssa, että haluat jatkossa kuitenkin mahdollisimman paljon olla lasten kanssa, ei hänellä varmaan ole mitään sitä vastaan.
Pysy asialinjalla ja yritä ajatella positiivisesti asiaa, voisi olla paljon huonomminkin, ei ne lapsesi ole kuitenkaan katoamassa elämästäsi mihinkään..
Älä vaivu synkkyyteen ja aina kannattaa asiasta porista muidenkin kanssa. Asioilla on tapana nääs järjestyä.Kirjoittele, miten asiat alkavat edistyä.. Vähän jouluiloakin kuitenkin :)
Kiitos kannustuksesta. Nyt on taas hiukan parempi olo kun ystävä oli luonani viime yön. Lapset olleet äitinsä tykönä olleet perjantaista asti joten hiukan liikaa aikaa ajatella tätä asiaa. Olen kyllä tullut siihen tulokseen että tosiaan haluan lasten parasta enkä oikeustaistelua halua. Siitä prosessista ei varmaan hyödy kukaan.
Olen yrittänyt keskustella exän kanssa mutta hänen kantansa on niin ehdoton ettei kunnon rakentavaa keskustelua tahdo saada aikaan. Luulen että exä olettaa että haluan tehdä hänelle vaan kiusaa enkä oikeasti ajattele lasten parasta. Asia ei ole näin mutta minkäs teen hänen ajatukselleen. Exä ei ymmärrä oikeasti kuinka tärkeään rooliin lapset ovat eron jälkeen nousseet. Luulen että exä ei tunne minua tai ei halua tuntea tässä uudessa elämäntilanteessani. Harmi että olen nyt vasta kasvanut "aikuiseksi" tämän kriisin ansiosta, pari vuotta liian myöhään voin sanoa. Jos olisin ollut tämä ihminen uskon ettei koskaan edes oltais erottu. Nyt on myöhäistä parisuhteen kannalta ja jossittelu täysin turhaa sen tiedän.
Pääasia että tiedän itse mikä olen ja lapsille haluan olla se ainoa ja oikea isä. Ei se ole tyhmä joka tekee virheitä vaan se joka ei niistä opi.
Niinkuin näet, elämä voittaa! Ja ehkä et olisi kasvanut ihmisenä,jos tätä kokemusta et olisi läpikäynyt!
Kyllä se exäsi huomaa sinun ajattelevan asioita lasten kannalta, kun maltat jatkossakin pysyä korrektina.
Voithan joskus mainita exällesi, että myönnät itse epäonnistuneesi osaltasi liitossanne ja se harmittaa..Se tunnustus voi poikia lisää vastuuta lapsista sinulle ja vaimosi anteeksiannon..
Perään ei kannata haikailla sen kummemmin varmaan,menneet on menneitä ja minusta tuntuu,että löydät fiksuna miehenä rinnallesi kumppanin aika pian, jos se yöseuralainen ei sitten jo sellainen ollutkin.. Tsemppiä ja iloista mieltä! ja muista,että yksin ei tarvitse asioita miettiä,meitäkin on täällä linjoilla sinulle tukea antamassa ja vastaavasti saamassa, laumasieluja kun ollaan! Ja hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!
Niin totta se on etten olisi kasvanut henkisesti näin "vahvaksi" ja tunteita tuntevaksi ihmiseksi ilman tätä katastrofia. Tapa jolla tämä kasvu tapahtui oli vaan aika raju ja aika pienestä se oli kiinni ettei sitä tuskaa ollut liikaa. Nyt kuitenkin kaikki on suurinpiirtein kunnossa, mutta ne lapset..... Pahalta tuntuu että se exän uusi mies saa viettää minun lapsien kanssa aikaa ja elää sitä arkea enemmän kuin minä. No epävarmaa se vielä on, mutta ajatus saa kylmiä väreitä kulkemaan selkäpiitä pitkin.
Niin ja siitä anteeksiannosta sen verran, että en tarvitse exän anteeksiantoa, pikemmin sen anteeksiannon suunta pitäisi olla minulta exälle. Mutta tiedän Fisherin eroseminaarissa saamieni tietojen perusteella että jättäjän täytyy käsitellä ne samat tunteet kuin jätetynkin mutta aikataulu on erilainen. Nyt näyttää exällä olevan vihan ja katkeruuden käsittely menossa. Ne kaksi kaikkein vaikeinta tunnetta jotka minä olen jo aika pitkälle käsitellyt. Onnea hänelle siinä.....
Onnea sinulle elämääsi, vaikutat tasapainoiselta enkä epäile lainkaan,ettetkö selviäisi tästä voittajana! Lapset ovat kuitenkin sinun lapsiasi,elä murehdi liikaa sitä miesystävää,ei se ole lastesi kanssa, niinkuin sinä..eikä tule koskaan olemaan lastesi ISÄ, se olet sinä..
Ensi kesänä katselet tätäkin asiaa aivan uusin silmin..ja voit paljon paremmin kuin nyt..asiat järjestyvät. Pidä nyt vain itsestäsi huolta..Olet hyvä isä ja ihminen,kaikista ei voi sanoa samaa.. Lähdempä tästä nyt itse järjestelemään joulua ja silleen.. Voimia sinulle,osta kivat lahjat tytöillesi! Pusi..
Huominen torstai kun pitäisi exä tavata ensin perheneuvolassa sovittelussa aamulla ja iltapäivällä lastenvalvojan luona. Olen miettinyt mitä kerron etten syyllisty ylilyönteihin enkä muutenkaan joutuisi valtavaan tunnekuohuun. Olen kirjoitellut asioita paperille parin viime päivän aikana silloin kun mieleeni on tullut jotain tärkeitä asioita joista aion kertoa "viranomaisille". Ainoastaan sen takia jos siellä neuvotteluissa tulee joku lukko ajatuksiini. Eilen sain listan lopulliseen asuun ja oikeastaan olen tyytyväinen siihen. Aika näyttää riittääkö omat perusteet lasten parhaasta ja nyt on "viranomaisten" aika sanoa kantansa asiasta. Tämän jälkeen olen yrittänyt ainakin parhaani ja ilmeisesti tyydyn siihen ratkaisuun joka asiaan tulee. Päätöksen jälkeen sitten mietin kuinka elämääni jatkan siinä tilanteessa johon joudun/pääsen. Oloni on aika erikoinen aivan kuin valmistautuisin johonkin urheilusuoritukseen noin niinkuin leikkisästi sanottuna.
Kiitoksia kaikille voiman toivottajille sekä kannustajille ja erityisesti sille tontulle joka on saanut minut hymyilemään.
Ei muutakuin Onnea niin pirskuleesti sulle huomisen koitokseen..Hyvin se menee ja hyvä kun olet valmistautunut hyvin!On mukavaa,että mielialasi on kohentunut ja näet elämässä jo jatkuvuutta ja valoa!!
Elämä ei ole aina niin kivaa,mutta siihen voi itse kuitenkin vaikuttaa..Positiivinen ajattelu on hyvä keino karistaa masennukset taka-alalle..
Toivotaan parasta ja pidän huomenna sulle peukkuja! Olet mielessäni.. ja muista:Paistaa se päivä välillä risukasaankin :D Iso suukko sinne!! ja moi moi!
No niin olin sovittelussa. Exä ei sit kerennyt sinne kun ei kuulemma pysty töistä järjestämään kahta poissaoloa samalle päivälle. Työpaikasta jossa työt loppuvat vuoden vaihteessa! Lastenvalvojalle kuulemma kerkiää iltapäivällä. Sovittelin sit yksin tai oikeestaan kerroin näkemyksiä lasten parhaasta. Kaikki mitä sanoin ammuttiin perheneuvola tätien toimesta alas. Kaikki kommentit alkoivat lähes lauseella "kun lapset muuttavat" Jouduin poistumaan sovittelusta 40 minutin jälkeen todeten, että tämä keskustelu on turhaa.
Nyt voin sanoa että tunnen itseni turhaksi ihmiseksi ja en pysty sitä isien huoltajuuskiistan voitto prosenttia korjaamaan paremmaksi. Samalla tunnen että elämältäni on pohja pois.......
huoraajaäidit saavat AINA lapsensa, kun vaan vähänkin viitsivät vaatia. Perustuu siihen, että sosiaalitantat ovat naisia, ja haluavat pitää samalla omia puoliaan, sitten kun joskus itse lähtevät huoraamaan maailmalle. Tämä on tätä, et voi sille mitään vaikka olisit miten hyvä isä. Ainoa mitä voit tehdä, on odottaa kun lapset tulevat 12 vuoden ikään ja voivat vaatia pääsyä sinun luoksesi.
Tuommoselle ukolle,joka huoriksi eronneita naisia tituleeraa,ei ainakaan kannata lapsia antaakkaan..Siirtää vaan sen katkeruutensa lapsiin ja yrittää kääntää lapset äitiään vastaan.Jätä tommosen ukon kommentit omaanarvoonsa..höh!
Sinä E_XX vaikutat kypsältä mieheltä ja sinun luonasi lapsilla olisi varmaan hyvä olla,mutta ovathan ne jatkossa muutenkin! Muuttavat vain puolen tunnin ajomatkan päähän..
Tuskin se exäsi kumppani mikään hirviö oo,kantsisko yrittää vähä kaverustua sen kans
eikä pitää sitä kilpailijana..SINÄ oot se isä,ei ne lapsesi häntä isättele,se on vaan se äitin poikaystävä.
Tuleeko sinulle rahallisesti takkiin,kun muuttavat? vai voitko edelleen asustella alkuperäistä kotia? Sekö sinua painaa?
Käytiin lastenvalvojalla ja sinne tuo exä kerkes työkiireiltään tulla. Nainenhan tuo valvoja tietty oli ja joku sosiaalityontekijä kaverina. Laittoivat kyllä exän aika tiukoille yllättäen ja exä jopa hermostui. Exä olisi halunnut jonkun sopimuksen tapaamisista allekirjoittaa. Aloin sit sitä mietiskellä niin lastenvalvoja sanoi ettei isän tarvi tätä asiaa näin nopeesti päätää. Minä yllätyin, että hetkonen toihan tarvii tulkita minun puolustukseksi. Tädit oli kyllä sitä mieltä että exä toimii liian nopeesti ja minua kuulematta. Koska on jo kerennyt uudessa koulussakin tyttö käydä tutustumassa. Ja minä tiennyt koko muutosta viikon ja yhden päivän. Asia jäi auki ja ilmeisesti siirtyy toisen kaupungin sossun piiriin koska äiti saa muuttaa lasten kanssa minne tykkää kun se RASTI on siinä ruudussa että lapset asuu äidin kanssa. Elikkä 1.1.2010 mulla olis pari ylimäärästä huonetta vaikka vuokralle jos jollekkin kelpaa.. tasapainottoman ja väkivaltaisen miehen talosta . No tämä tietty exän näkemys minusta tänään lastenvalvojan luona.
Muistakaa te hyvät ystävät jotka näitä papereita täyttelette että se RASTI on aika tärkee. Minä kun sen siihen annoin laittaa hyvyyttäni että exä saa yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään. Mutta asumme oikeudenmuksisessa yhteiskunassa......eikö vain.
Älä ny vielä huoneita vuokraa,kyllähän ne tytöt huoneet tarttee,kun ne sun luona käy.. Saisitkohan ne useammaksi viikonlopuksi kuukaudessa? Entäs se pienempi,eikö se vielä voisi olla toisen viikon luonasi,kun sitä kouluukaan ei vielä ole?
Rupee se isompi tuleen murrosikään,joten isin tykö voi tulla yllättäen linjurilla kesken viikonkin,varaudu siihen.. Iso tyttöhän se rupee oleen jo.
Ja jos näyttää,että tytöt viihtyy uudessa paikassa,niin sehän on kaikkien etu loppujen lopuksi.Ennemmin sitä katselee onnellisia lapsia,kuin onnettomia..
Ilmeisesti tytöt ovat kuitenkin äitiinsäkin kiintyneitä ja asiat siinä mielessä hyvin?
Äiti on kuitenkin huolehtiva ja tyttöille rakas?
Nyt vaan mietit niitä tulevia tapaamisia ja miten ne järjestyy! Ja voishan olla paskemminkin,olisivat voineet muuttaa toiseen päähän Suomee..huh huh!
Tuo matka ei mahdoton ole,itse kuljen kesällä vanhan äitinin tykö tuommosen matkan pyörällä ihan kuntoilun vuoksi välillä ja vot,pulahdan helteellä meressä uimassa..ihanaa..tuli kesää ikävä..
Ja niistä tyhjistä huoneista! Jos ne niin tyhjiksi jää,niin ootahan kun mä tuon äitini hautaan saattelen,niin mä tuun sulle vuokralle koiran ja kissojen kanssa,niin saat muuta aateltavaa..jos et sitten anna jatkuvasti mulle piiskaa,kun mä oon välillä tuhma ja kun sä oot kerran niin väkivaltanen..Tasapainoton saat rauhassa olla..mun seurassa olisit sitä jokatapauksessa ...Piristy nyt vähän ;D
Yllättävän hyvällä mielellä minä olen olosuhteisiin nähden. Eikä se äiti ole huono joten sikäli ei ole lapsista huolta. Vielä kun vaihto parempaan mieheenkin niin ei kai uudesta miehestäkään voi huolissaan olla. Toi oli kyllä aika hyvä tää väkivaltaisuus. Kerran annoin ovella vauhtia kun muuttoa teki ettei pääse kylmä taloon kun talvi kerran oli. Oli vaan exä itse sillon sen verran tasapainoton et kompastu ja kaatu tietty kantamuksiensa kanssa. Pahalta varmaan tuntu kertä lasinsirpaleita siinä pihassa kun laitoin vielä pihavalotkin pois päältä. Sellasta väkivaltaan minä julma mies olen tehny. Kerronta oli kyllä vähän eri lailla päivällä kun exä sen kertoi unohti kyllä mainita niistä pihavaloista. Kyl mää piristyn ainakin hetkeksi.
Oot kokenu monenmoista ja nostan sinulle hattua,kun et ole vaimoasi alkanut täällä huoritteleen.Suhtaudut hyvin eroosi ja näytät aidosti rakkauden lapsiisi! Olet hyvä isä ja pysy sellaisena,et lapsiasi menetä minnekkään,
puhelin on keksitty ja linja-autot kulkee..
Pahin on kuitenkin takanapäin ja eessä on helpompaa..Lasten tapaamiset sovit
vaimosi kanssa ja sovi,että lapset saavat tulla myös halutessaan luoksesi.
Löydät uuden naisen itsellesi ja onnistut sillä kertaa paremmin,ehkä lisää lapsiakin joskus? Olet niin isä-tyyppiä.
Älä välitä semmoisista väkivalta-puheista,voit aina itse kertoa,miten asiat ovat,niinkuin täälläkin olet kertonut.
Vaikutat tyypiltä,ehkä erosikin ansiosta,johon voisi helposti joku rakastua..odotahan vain..Hyviä unia..
ymmärrystä, kun on lapset taas kerran annettu väärälle vanhemmalle. Tosiasiahan on se, että ei ole mitään perusteita antaa lapset äidille. Kyllä ne linja-autot kulkee sinne äidillekin päin ja puhelin soi sielläkin päin. Mikähän pakko naisen oli vaihtaa paikkakuntaa, ja pakottaa samalla lapset uusiin kouluihin, joihin tuskin haluavat. Olisi muuttanut yksin. Kyllähän tässäkin tapauksessa naisen etu laitetaan kaikkien muiden edun edelle. Pisteenä iin päälle oli tuo naisen keksitty "väkivaltaisuus" juttu. Tämä on kyllä niin malliesimerkki siitä miten homma Suomessa toimii.
Et varmaan lukenut kunnolla.. Ei sitä "Väärää" vanhempaa ole..Jos kumpikin kunnollisia,pitää vaan valita se toinen. Tässä tapauksessa isompi lapsi kuitenkin sanasensa sanonut,eikä muutosta ole moksiskaan..Tyttöjen ollessa kyseessä,luonnollisempi vaihtoehto on äiti..tämäkin on hyvä äiti,mieskin myöntää..kemiat eivät vain vanhemmilla pelaa enää.
Lapset kyllä tulevat isälleen,jos joku menee uudessa paikassa mönkään..
Tässä kehitys on kuitenkin notkahtanut eteenpäin,herkästi huoltajuuden saa muutettua,jos lapset alkavat oirehtia ja lapsiahan kuitenkin nykyään kuunnellaan herkällä korvalla sossussa..
Tämä kyseinen isä saa sympatiapisteitä,kun ei ole erosta enempää katkeroitunut ja laittaa lasten hyvinvoinnin itsensä edelle..
Varmaan lapset viettävät paljon aikaansa tulevaisuudessa isänsä kanssa,isä tekee sen puolesta kaikkensa,luulen mä.
Näin on kyllä tapahtunut, mutta luulen että äiti on valmistellut lapsien mielipiteen asiasta itselleen sopivaksi. Tottakai hän on kertonut hyviä ja kivoja asioita muutosta, niin minäkin tekisin hänen tilanteessaan. Olen myöskin ollut helvetin katkera ja vihainen tästä erosta, mutta olen aika pitkälti päässyt tuosta kuluttavasta tunteesta eroon kiitos siitä Fisherin eroseminaarin ja mtt:n terapeuttien. Nyt olen suhteellisen tasapainoinen ihminen ja hyvä isä mielestäni. Teen parhaani lasten eteen tässä tilanteessa ja olen rehellinen heille. Uskon kuitenkin että olemalla rehellinen ja aito, sekä äidille että lapsille totuus voittaa ja lapset kasvaessaan pystyvät ymmätämään mitä tapahtui oikeasti. Lapset muistavat nämä asiat aina.
Nyt olen viettänyt lasten kanssa jälleen omaa hoitoviikkoa perjantaista asti lähes siten ettei mitään olisi tapahtunut. Olen keskustellut vanhemman tytön kanssa asiasta haukkumatta äitiä yhtään. Olen ollut iloinen vaikka mielessäni kalvaa ajatus ensi vuodesta. Olen huomannut lasten käytöksessä levottomuutta sekä lyhytpinnaisuutta toisiaan kohtaan. Murrosikää vai mitä en tiedä mietiskelen vaan miksi....
Kiitos kaikille ihmisille jotka minua olette tukeneet, eiköhän tämä tästä.
Tsemppiä myös minulta. Olen itse lähi-isä ja onnellinen siitä, mutta en kyllä suosittele kenellekään välttämättä sitä oikeuspolkua lähteä seuraamaan. Itsellä se kesti 1,5 vuotta ja tuon jaksoin ainoastaan koska lapset toivoivat että saavat vanhassa kodissaan asua. Sekä sossu että oikeus oli selvästi puolellani, vaikka ei exässä mitään varsinaista vikaa ole, joten en voi allekirjoittaa tuota "lapset menee aina äitille" automaattia. Ehkä aluksi oli vähän kyseenalaistamista, mutta kun jaksoin asiaa perustella niin ihan selvästi asenne muuttui. Mulla lapset 3-14v. Nyt elän onnellisena uusioperheessä ja vaikka omat ongelmat exän kanssa jatkuukin, niin en kyllä kadu mitään. Tunnut olevan fiksu mies, joten tee valintasi sen perusteella mitä lapsesi aidosti haluavat. Siinä tapauksesssa että he haluavat äidilleen, neuvottele itselle hyvä soppari ja pidä suhteet lapsiin kunnossa. Jos ja kun homma ei uusioperheessä toimikaan, niin onpahan lapsilla ainakin koti mihin palata.
Olen miettinyt viimeiset pari päivää ratkaisuani. En ole aivan varma siitä mikä on lasten oikea mielipide asiasta, mutta eiköhän se joskus sitten selviä. Nyt olen tehnyt ratkaisuni etten ala oikeusprosessiin. Toisin sanoen luotan sanontaan "nosta kädet ylös niin tulitus lakkaa" Teen parhaani lasten isänä heidän hyvinvointinsa eteen. Olen rehellinen ja uskon että lopulta totuus voittaa sekä saamme molemmat vanhemmat ansiomme mukaan.