Poikaystäväni ei oikein pidä eläimistä. Mitään allergioita, pelkoja tms. ei ole, häntä taitaa häiritä ajatus lemmikeistä vaan enemmänkin siksi että hän on vähän poikkeuksellinen siisteys- ja rauhaneurootikko. Minä sitten taas tykkään hulluna elukoista ja omia lemmikkejä on ollut useita, ei vaan mitään tässä tuon miekkosen kuvioissa olemisen aikana. Ollaan seurusteltu puolisen vuotta ja itsellä ei ole erityistä tarvetta/kiinnostusta hoppuilla yhteenmuuton kanssa, kun taas poikaystävällä tuntuu jonkin sortin hoppu olevan.. Hänen kanssa asuessa saisi todennäköisesti lemmikkihaaveet hyvin pitkälti unohtaa. Kysynkin nyt ihan suoraan: kuinka mulkku olisin jos NYT tässä elämäntilaanteessa yksin asuessani hankkisin jonkin lemmikin?
Tulin myös miettineeksi että mitä tapahtuisi jos tuollainen mies alkaisi seurustella naisen kanssa jolla ON jo jokin lemmikki. Olisiko suhteella mitään tulevaisuutta? Kauhean moni nyt ei kuitenkaan varmaan ole valmis luopumaan esim. rakkaasta koirasta vaan sen takia että toinen ei _pidä_ eläimistä..? Allergiat ja sellaiset vielä helpommin ymmärtää mutta tuo on vähän kinkkisempi tilanne.. tai jakaa varmaan mielipiteet aika tehokkaasti..?
Tulin myös miettineeksi että mitä tapahtuisi jos tuollainen mies alkaisi seurustella naisen kanssa jolla ON jo jokin lemmikki. Olisiko suhteella mitään tulevaisuutta? Kauhean moni nyt ei kuitenkaan varmaan ole valmis luopumaan esim. rakkaasta koirasta vaan sen takia että toinen ei _pidä_ eläimistä..? Allergiat ja sellaiset vielä helpommin ymmärtää mutta tuo on vähän kinkkisempi tilanne.. tai jakaa varmaan mielipiteet aika tehokkaasti..?
Vastaukset 27
Vanhimmat
...itse en edes alkais (enää) seurustelemaan naisen kanssa, joka kertois ettei pidä eläimistä.
Kerran (vuosia sitten) eräs seurustelukumppanini hermostui koiriini ja ilmoitti yks kantaan, et joudun valitsemaan joko hänet tai koirat...heitin hänet siltä istumalta ulos (pakkasta -21C ja klo 02:30 aamuyöstä) hetkeäkään epäröimättä.. XD
Mutta kukin tyylillään. ;)
Elukat kyllä menee mutta koirat ei,ne on sellaisia tuholaisia ja sotkijoita monet lisäksi hermoraunioita..Ymmärrän jotku metsästys ja työkoirat maaseudulla,mutta jossain kerrostalossa uliseva koira jota pitää käyttää kusella ja paskalla monta kertaa päivässä ja joka kuitenkin on suuren osan ajasta yksin kun omistajat on töissä sun muuta niin EI.
Yksi eläin jota en myöskään hyväksy on kani..Yhdellä sukulaisella on ja se on tuhonnut lähes kaiken mahdollisen ja tapetit on häipyny puolen metrin korkeuteen asti kaikki sähköpiuhat mihin on yltänyt on tuhottu ja papanoita on aivan joka paikassa jatkuvasti.
..koira ei sotke, ulise tms jos sen kouluttaa! ;)
Ja mitä hittoa kouluttamattomalla koiralla tekee...?!
Haluaa elää elämästään 15 vuotta "parisuhteessa" koiran kanssa niin siitä vaan mutta mulla on muuta tekemistä kun koiran koulutus ,se kun kestää koko koiran eliniän,monelta kyllä into loppuu alun jälkeen ja lopun aikaa koira on omillaan ja tekee mitä lystää.
..pitäis koirat ottaa pois!
Koulutettu koira on 10-0 luotettavampi kuin ykskään ihminen. En kadu aikaa jonka olen koirien parissa viettänyt, sen sijaan monen exäni kanssa viettämääni aíkaa kadun turhana ja hyödyttömänä ajan haaskauksena! ;)
Puppua.
..varmasti tiedät tämän asian paremmin kuin minä, joka ikäni asunut koirien kanssa ja kouluttanu suojelukoiria työksenikin... ;D
Usko vaan mitä haluat, mutta luotettavuudessa häviät 10-0 mun kouluttamalle koiralle. ;) Ja nyt ei edes mainittu fyysisiä ominaisuuksia, jossa häviö olis jotain luokkaa 100-0...
ihmisiä on mielestäni (mutu) paljon, jotka eivät koiriaan jaksa kouluttaa.
Melkein yhtä paljon on sitten niitä jotka jaksaisi kouluttaa mutta eivät osaa.
Pyh, tottelemattomia elukoita saa kouluttaa koko niiden eliniän, eli siis jos niitä ei ole jo pentuina/nuorina opetettu tavoille. Nämä ovatkin rasittavia tapauksia. Samoin pentujen kanssa tulee monesti onglmia, esmes sisäsiisteyden hihnatottelevaisuuden (eli sen puutteen) kanssa. Mutta normaalit koirat on yleensä oppineet tavoille nuorina.
Eli ei se koiran omistaminen yleensä niin dramaattista ole, että jatkuvasti saa sen kanssa tapella:) Itellä ei koiraa, mutta kaksi kissaa löytyy. Paljon ne ottaa, mutta vielä enemmän antaa:)
Kyllä miehesi rupeaa pitämään eläimistä jos hän kerran pitää sinusta. Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa :D
Tavallaan olisi tyhmää vain toista ärsyttääkseen ottaa joku eläin, mutta vielä tyhmempää on kyllä ääneen sanoa, ettei tykkää eläimistä. Aika nirppanokkamaista touhua mun mielestäni. Kyllä nyt aikuisen ihmisen luulis kestävän kaikkea, vaikkei siitä niin tykkäisikään. Poikkeuksena tietty jotkut prinsessa-syndroomaiset, jotka ovat aina saaneet tahtonsa läpi. En mäkään tykkää lähestulkoon kaikista asioista joita tässä elämässä on, mutta silti niitä vaan on pakko tehdä.
Mä en oo koskaan ollut miehen kanssa, joka ei eläimistä pitäisi, enkä kyllä uskoisi pystyväni olemaankaan. Oltais kyllä aika eri planeetoilta.
Ja p.s. Mäkään en tykkää kissoista, vaikka lähes kaikista maailman muista eläimistä tykkäänkin, mut jos mä tosissani jonkun miehen kanssa olisin, niin vaikka sillä ois 50 kissaa, niin ei haittais mua.
Miksi on hyväksyttävämpää pitää lemmikkieläimistä kuin olla pitämättä niistä?
Eikä sillä, ettenkö minä pitäisi, mutta miksi vastakkaisen mielipiteen ääneen sanominen on typerää? Aikuinen kestää, kuten sanoit, yhtä sun toista. Miksei siis myöskin elämää ilman lemmikkieläintä?
kuuluu luonnostaan ihmiselle, että pitää eläimistä. Tiedätkö esim yhtäkään pikkulasta, joka vihaisi eläimiä? Se vaan on mun mielestä poikkeavaa, jos ei pidä, ja varsinkin jos tekee siitä jonkun suurenkin numeron. Heillä varmaan on siihen jokin syy, esim. pelko, joka tietysti on kohtuuden rajoissa ymmärrettävää, mutta kyllä noistakin peloista voi oppia eroon. Pelosta munkin kissainhoni johtuu. Mä pelkään niitä, enkä tule toimeen niiden kanssa, mutta ihan varmasti ajan myötä oppisin pelostani eroon, jos siihen olisi tarvetta.
niin, kumpi joustaa? Se joka ei pidä eläimistä vai se joka pitää? Jos esim. miehellä on koira ja nainen ei sitä hyväksy, kumman on joustettava?
voi sanoa naiselle, ota tai jätä. Voivathan he myös tavata vastaisuudessa vain naisen luona. Tosin kovin syvällistä suhdetta tuollaisesta tuskin muodostuu..
Meinasin sanoa ihan samaa, eli miksi pitäisi pitää lemmikkieläimistä ja miksi ei saisi sanoa ettei niistä pidä?
Itse en halua lemmikkieläintä koska se vaatii liikaa.
Jos joku ei pidä eläimistä, niin vihaako hän niitä?
ajattelen mustavalkoisesti, mutta kyllä. Se on joko tai.
Sinun asiahan se on, mutta toisaalta kun tiedät miehen mielipiteen lemmikeistä, ja jos nyt otat jonkinlaisen, kertoo se jotain sinun luonteestasi ja suhtautumisestasi teihin. Asialla on kaksi puolta, mutta niinhän on kaikilla muillakin asioilla.
Mitä tulee lemmikkihulluihin, niin voiko enää siistimpää olla kuin kuunnella sitä natinaa siitä lemmikin vittumaisuudesta ja miten sitovaa kaikki on, ja kun lähinnä koirat eivät tottele, ja kuunnella sitä huutamista ja äyskimistä kun ollaan pahasti turhauduttu siihen niin kovasti rakastettuun lemmikkiin. No yllätys yllätys, ei millään uskoisi lemmikkien kaipaavan hoivaamista ja sitovan melkoisesti, mitä vähemmän hoitopaikkoja tai hoitajia tarjolla, niin sen enemmän olet kiinni niissä. En ihmettele yhtään että kärsivällisyys voi olla koetuksella.
Mikä motiivi ylipäätään on ottaa itselleen lemmikki?
heitteille jätetylle/huonoissa oloissa olleelle elämelle. Mulla on 15 lemmikkiä ollut yhteensä ja näistä vain 5 on ostettu eläinkaupasta tai kasvattajalta. Loput kymmenen (sis. mm. kaksi koiraa) ovat tulleet sitten milloin mistäkin pitovaikeuksien ym vuoksi. Mulla motiivi on ollut siis antaa piikin sijasta näille eläimille uusi koti ja lisää elinaikaa.
Tuossa yksi motiivi. Joku voi luetella lisää.
pannaan terraarioon tietenkin !111!!!
Miten olet ehtinytkin noin monta lemmikkiä hoitaa?
ikävuosina 10 - nykyhetki, että ihan hyvin..
ovat harmittomia ja siistejä.