mieheeni, en sitten yhtään. Ollaan oltu yhdessä viisi ja puoli vuotta ja meidän välillä ei ole minkäänlaista luottamusta. Kaikki lähti siitä kun seurustelumme alkuvaiheessa mieheni petti minua toisen naisen kanssa. Tiesin sen heti mitä oli tapahtunut kun kuulin että se nainen oli ollut mieheni luona yötä. Vaikka en olisi halunnut uskoa pahinta tiesin että se oli tapahtunut..Yritti mulle vielä pitkään valehdella että eivät olisi harrastaneet seksiä, vaan pitkän painostamisen jälkeen myönsi.En tiedä miksi en jättänyt häntä heti siihen paikkaan.Jotenkin saatiin asiat selvitettyä ja jatkettiin yhdessä. Sanoin että ei saa enää koskaan olla tekemisissä/ jutella kyseiselle naiselle. Olin vielä raskaana silloin. Olin kuitenkin niin nuori että tein abortin, ei minusta olisi silloin äidiksi ollut. Näitten meidän vuosien aikana mieheni on kaikkea muutakin peuhannut selkäni takana esim. mieheni mailaili jollekkin toiselle naiselle. Tämä nainen sattui oleman tuttuni ja sain tietää siitä. Miehelläni oli profiili kuvake.netissä (mistä mä en tiennyt mitään) ja siellä se kommentoi toisten naisten kuvia pornon näköiseksi jne..Prkl ku sain tietää nii oli ero lähellä. Sit se poisti sen. No sittenpä se katseli nuorten tyttöjen kuvia kuvakkeesta ja irc:tä ja oli satoja kuvia ladannu koneelleen. Sen kun sain selville nii kyl oli taas ero lähellä. Sit se lupas itku silmässä lopettaa sen.Ja minä hölmö uskoin..sain sen varmaan kolme kertaa kiinni sen jälkeen. Tuntuipa se tosi hyvältä..En välillä itsekkään ymmärrä miksi olen tässä vielä..En tiedä mitä tehdä..Mieheni vannoo uskollisuutta ja rakkautta..mut en tiedä mitä uskoa.En halua että mieheni lähtee minnekkään baariin ilman minua koska en voi luotaa siihen. Enkä tiedä mitä se siel tekisi. Tottakai epäilee koko ajan kun ei ole luottamusta.Ärsyttää jos olen jossain ja tulen kotiin niin sivuhistoriat on pyyhitty..Kertooko se jotai?Pitäisikö taas epäillä että jotain on tekeillään?En ymmärrä miksi mieheni peuhaa selkäni takana.Jos mieheni on ollut vaikka toisella paikkakunnalla on hän valehdellut ettei ole ollut baarissa, mutta on oikeasti ollut. Ja myöntää sen sitten kauhean painostuksen jälkeen.Miksi salata sitä jos ei ole mitään salattavaa? Minusta meillä muuten menee hyvin, on hyvää seksiä ja olen sanonut että pornon katsominen ei minua haittaa.Niin en vain ymmärrä että miksi?Enkö riitä?Eiköhän rakasta minua oikeasti?En tiedä mitä tehdä..Ärsyttää ainainen epäilys ja vihanpito siitä kun ei tiedä mitä toinen on tehnyt. Sit en voi itse käydä missään ulkona kavereiden kanssa, koska en halua että miehenikään menee.Tuntuu etten voi koskaan luottaa häneen.Mikä neuvoksi?
Mitä tehdä kun en voi luottaa
hvufytu
5516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei kunniota sinua pätkääkään - ja se on huono homma! Jaksatko oikeasti tuollaista elämää tulevat vuodet ja vuosikymmenet ?! Heti, kun hän ei ole samassa tilassa kanssasi, joudut epäilemään vilunkipeliä... Ei, ei toimi, ei! Kaiketi mies sinua omalla tavallaan rakastaa, mutta ei vain kertakaikkiaan kykene jättämään muiden naisten kanssa pelailemista sikseen.
Editoin tekstisi. Toivon, että näet siitä nyt vastauksen kysymykseesi itsekin nyt:
"Ollaan oltu yhdessä viisi ja puoli vuotta ja meidän välillä ei ole minkäänlaista luottamusta...Yritti mulle vielä pitkään valehdella että eivät olisi harrastaneet seksiä, vaan pitkän painostamisen jälkeen myönsi.En tiedä miksi en jättänyt häntä heti siihen paikkaan...Jotenkin saatiin asiat selvitettyä ja jatkettiin yhdessä. Mieheni mailaili jollekkin toiselle naiselle. ..Prkl ku sain tietää nii oli ero lähellä. Oli satoja kuvia ladannu koneelleen. Sen kun sain selville nii kyl oli taas ero lähellä. Sit se lupas Ja minä hölmö uskoin..sain sen varmaan kolme kertaa kiinni sen jälkeen...En välillä itsekkään ymmärrä miksi olen tässä vielä..
Minusta meillä muuten menee hyvin, on hyvää seksiä ja olen sanonut että pornon katsominen ei minua haittaa.Mikä neuvoksi?
Toisin sanoen: mies lupailee kaikenlaista ja sinä uhkailet erolla mutta kumpikaan ei toteuta sanomisiaan. Jos et vieläkään itse ymmärrä niin sanon sen suoraan:
Tuossa touhussa ei ole mitään järkeä. Mutta jos teistä tuo on kiva tapa viettää aikaa, mikäs siinä. Älkää ikinä milloinkaan hankkiko tuohon farssiin lapsia. Ettehän?
Ai mikä neuvoksi?
Ero. Et riitä, eikä hän rakasta sinua oikeasti. Pitäisi taas epäillä jotain.
Miten sä voit enää kuvitella, ettei se tekis sun selän takana mitään, kun se on aiemminkin aina lupauksensa pettänyt ja salaillut tekojaan. Nyt on pakko sanoa suoraan, mutta sä olet aivan helvetin typerä kun annat sen vedättää sua noin. Oot sille tasan se piika ja varma pano, se ei kunnioita sua eikä todennäköisesti edes pidä susta. Ajattelee varmaan että huh huh että on tyhmä muija, taas meni jutut läpi.
Ja sä tiedät kyllä itsekin, ettei tossa ole mitään järkeä. Älä enää usko sen tekoitkuun, äläkä uskottele itsellesi että rakastat sitä. Lähde litomaan.
noi kaikki faktat.Mä oon ite nii vitun tyhmä ku katon kaikkee läpi sormien, enkä ite edes ymmärrä miksi..Ehkä siksi että rakastan häntä niin paljon..Ja ehkä on vaan tottunu siihen et toinen on vierellä, eikä tarvitse yksin olla..Mä tiedän et mun ei tarviis kattoo tuommosta ja odottaa seuraavaa kertaa ku se jää kiinni jostain..Mut ei tää vaa oo niin helppoo..Oon sanonu sille et jos viel joskus tekee jotain nii tää on sit tässä..Mut kannattaako jäädä odottamaan mitä seuraavaksi?Särkeä itsensä uudelleen?Miks se ei ekalla kerralla voinu pitää lupaustaan?Vaikka olevinaan aina haluaa olla mun kanssa, ja rakastaa mua, oon kuulemma se oikea..jne..Mut miks sit valehdella ja pettää luottamusta jos sitä oikeasti tarkoittaa..Mä oon just miettyny sitäkin et uskaltaako tommosen ihmisen kanssa perustaa perheen, tehdä lapsia?Kyllä on tämä elo välillä vaikeeta tuommoisten miesten kanssa..kiitos kaikille vastanneille..ehkä mä saan tästä aihetta miettiä ja tehdä päätöksiä aisian suhteen..uusia kommentteja otan ilomielin vastaan..
Kysyt olennaisen kysymyksen itseltäsi: kannattaako jäädä odottamaan?
Vastaa siihen itse miettimällä, mitä tulevaisuus voi tuoda. Ei ole lainkaan todennäköistä, että mies yht'äkkiä muuttuisi. Hänellä ei ole mitään tarvetta siihen. Homma on toiminut noin aika pitkään.
Se on aika todennäköistä, että hän lähtee kävelemään jonain päivänä, kun löytää ns. "paremman" ovimaton. On myös mahdollista, että suhteessanne lisääntyy kaikenlainen - henkinen ja fyysinen - väkivalta. Ja saattaa jopa käydä niin, että sinä olet se, joka lyö, kun koet ettei ole enää muita keinoja "hallita" miestä. Uhkailut erolla on todettu tyhjiksi moneen kertaan.
Takaisin kysymykseesi, 'kannattaako jäädä odottamaan'. Muotoillaan se uudelleen: Kannattaako jäädä odottamaan, että homma tästä vielä pahenee? Mitä itse vastaat itsellesi?
Miksi pähkäilet sitä, miksi mies ei silloin joskus pitänyt lupaustaan? Sehän on ollutta ja mennyttä, eikä muutu miksikään enää.
Sinun kannattaisi keskittyä miettimään itseäsi. Ja varsinkin tätä: "Ja ehkä on vaan tottunu siihen et toinen on vierellä, eikä tarvitse yksin olla."
Onko se riittävää sinulle? Onko varmaa, ettet joskus kadu sitä, että jäit suhteeseen sen takia, että et pysty olemaan yksin? On surullista, kun huomaa hukanneensa tunteitaan, aikaansa ja energiaansa suhteeseen, joka ei toimi. Mutta on vielä surullisempaa jatkaa sitä.