Hankalaa on. Toista se oli silloin kasvuikäisenä, kun pystyi mättämään suklaata kaksin käsin ja silti olin laiha kuin riuku.
Eli olen 24-vuotias nuori nainen, sairastellut koko syksyn (en ole voinut harrastaa hikiliikuntaa ollenkaan, ainoastaan sitä arkiliikkumista on tullut) ja nyt on sitten tuollainen alkava pömppömaha päässyt kehittymään. Normaalisti olen liikkunut paljon ja syönyt herkkuja lähes päivittäin (esim pienen suklaapatukan ja joskus puolikas suklaalevy tms), ruokahalu minulla on aina ollut hyvä. Sen lisäksi minulla on lääkitys joka lisää ruokahalua.
Mikäli siirryn vähitellen takaisin normaaliin liikuntaohjelmaani, niin voisiko olettaa että olisin taas kesällä samoissa mitoissa kuin aikasemminkin? Vai pitääkö keho sinnikkäästi kiinni läskeistä ja pitää alkaa oikein kaloreita laskemaan tms? Painoa minulla ei ole montaa kiloa liikaa, alle viidestä siis kyse. Mutta kun ne kilot ovat juuri tuohon mahaan tulleet... ei kovin kaunista nuorella ja muutoin hoikalla ihmisellä. Ei minua perseen selluliitit tms haittaa tippaakaan, tuo mahaläski vain! Ajattelin myös vähentää tämän projektin ajaksi herkuttelua, juhlatilanteet toki ovat asia erikseen mutta muuten ajattelin napsia pahimpaan makeannälkään kokonaisia kaakaopapuja (ei siis lisättyä sokeria!). Onko reipas vesijuoksu muuten hyvä kalorien polttokeino? Tekniikka minulla on hyvä, ja saan tunnissa hikoiltua itseni täysin hengästyneeksi ja jalat aivan makarooniksi.
Saa kertoa muitankin neuvoja miten ylläpitää normaalipainoa!
Eli olen 24-vuotias nuori nainen, sairastellut koko syksyn (en ole voinut harrastaa hikiliikuntaa ollenkaan, ainoastaan sitä arkiliikkumista on tullut) ja nyt on sitten tuollainen alkava pömppömaha päässyt kehittymään. Normaalisti olen liikkunut paljon ja syönyt herkkuja lähes päivittäin (esim pienen suklaapatukan ja joskus puolikas suklaalevy tms), ruokahalu minulla on aina ollut hyvä. Sen lisäksi minulla on lääkitys joka lisää ruokahalua.
Mikäli siirryn vähitellen takaisin normaaliin liikuntaohjelmaani, niin voisiko olettaa että olisin taas kesällä samoissa mitoissa kuin aikasemminkin? Vai pitääkö keho sinnikkäästi kiinni läskeistä ja pitää alkaa oikein kaloreita laskemaan tms? Painoa minulla ei ole montaa kiloa liikaa, alle viidestä siis kyse. Mutta kun ne kilot ovat juuri tuohon mahaan tulleet... ei kovin kaunista nuorella ja muutoin hoikalla ihmisellä. Ei minua perseen selluliitit tms haittaa tippaakaan, tuo mahaläski vain! Ajattelin myös vähentää tämän projektin ajaksi herkuttelua, juhlatilanteet toki ovat asia erikseen mutta muuten ajattelin napsia pahimpaan makeannälkään kokonaisia kaakaopapuja (ei siis lisättyä sokeria!). Onko reipas vesijuoksu muuten hyvä kalorien polttokeino? Tekniikka minulla on hyvä, ja saan tunnissa hikoiltua itseni täysin hengästyneeksi ja jalat aivan makarooniksi.
Saa kertoa muitankin neuvoja miten ylläpitää normaalipainoa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihmiset jotka kuvittelevat syövänsä sopivasti, lihovat vaivihkaa koska he pettävät itseään syömisen ja liikunnan määrässä. Parempi ylläpitää tietoisesti pientä kalorivajetta vaikkei aikoisikaan laihduttaa, sillä tämä kumoaa itsepetoksella saadut kilot.
Pysyi paino nimittäin vuosikaudet täysin samassa luvussa, kunnes tuli tämän syksyn liikkumattomuus. Tai miten selität, että painoni ei noussut missään vaiheessa lainkaan, vaikka olisin elänyt muka koko ajan itsepetoksessa?
Edelleenkin kysymykseni on, että voinko laihtua näillä samoilla syömisillä kun lisään liikuntaa vaan normaaliksi vai pitääkö tietoinen kalorivaje tehdä? Minä en tiedä, sillä en ole koskaan laihduttanut...
ainakin ikä vähentää kaloritarvetta ja parantaa 'muotojen' kertymistä. Ihan kokemuksesta voin sanoa että vähän 20 jälkeen on vähissä naiset jotka eivät pulskistu vaikka elintavat pysyvät. Suosittelen vajetta, ainakaan tuo suklaamäärä ei ole edes hyväksi (iholle).
Ja rasva ei valitettavasti lähde millään täsmänä, joten ne kilot on karistettava kaikkialta. Kokemuksesta hyvät vatsalihakset eivät edes oikein auta, itsellä kun ne ainakin kehittyvät tuonne läskien alle ja työntävät makkaraa entisestään :(
Vesijuoksusta en tiedä, mutta sinne vaan, ne mummoikäiset lylleröt ei ole mitään silmänruokaa.. vink
Hyvä että tiedät mistä ongelma johtuu, eli kulutuksen vähenemisestä. Ratkaisu on tällöin nostaa kulutusta ja/tai syödä vähemmän. Useimmat eivät tiedä että ovat vähentäneet liikuntaa tai lisänneet syömistä, ja sitten yllättyvät kauheasti kun vuoden päästä on tullut muutama kilo liikaa. Useimmat eivät uskalla edes katsoa vaakaan kuin kerran vuodessa. Mieluummin tuskaillaan vaatteiden kutistumisen kanssa.
En omista vaakaa ollenkaan, ehkä tarkka digitaalivaaka voisi mennä ostoslistalle heti ensitöiksi. Jospa painonhallinnassa onkin siitä kyse, että painoa tarkkaillaan viikottain ja heti jos on pientäkään nousua havaittavissa niin tehdään heti äkillinen korjausliike parempaan.
Tavoittena minulla on siis päästä painoindeksistä 22 takaisin suurinpiirein painoindeksiin 20.5, siinä painossa minulla ei ollut vielä tätä mahapömppää, ja vatsalihaksetkin näkyivät vähän.
Välillä tämä koko laihduttaminen tuntuu typerälle ja toivottomalle, toisaalta en usko että oppisin hyväksymään tätä vartaloa, enemmänkin tuntuu sille että pitää hankkia se hyvä kroppa nyt näin nuorena kun se vielä on mahdollista, eikä sitten joskus vanhana päivitellä kun ei ole koskaan eläessään näyttänyt sille mille oikeasti olisi halunnut. Välillä tosin mietin, että pitäisikö tämä vartalo vaan yrittää hyväksyä, mutta ehkä siinä syyllistyisi joka kuukaus painon vähän ylöspäin hilautuessa samaan liialliseen itsensä hyväksymiseen, sillä "eihän se haittaa vaikka olisikin vähän mahapömppää, oho nyt täytyy taas ostaa isompia vaatteita vaikka uudet housut ostin vasta pari kuukautta sitten" ...
Ja mitä syömiseen tulee, niin voi että kadehdinkaan ylipainoisia ihmisiä! Ylipainoinen ihminen voi syödä pienen herkun vaikka joka päivä ja siltikin laihtua, sillä ylipainoisen kulutus vaan on huomattavasti suurempi kuin tällaisen lyhyen normaalipainoisen naishenkilön. Painavampi ihminen myös kuluttaa ihan eri määrän kaloreita vaikkapa tunnin reippaalla kävelylenkillä kuin tällainen pieni. Ja pitääkö tuota dieettiruokavaliota sitten noudattaa koko loppu elämä, voinko minä herkutella enää koskaan? Aika kauan saa juosta yhden suklaapatukan vuoksi...
Hankalia kysymyksiä...