Missä vaiheessa olisi hyvä kertoa tapailemalleen ihmiselle, että omistaa silikonirinnat?
Olen kiinnostunut eräästä miehestä. Mies tuskin tunnistaisi rintojani silikoneiksi, mutta tavallaan haluaisin suhteen perustuvan rehelliselle pohjalle.
Pitäisikö kertoa?
Missä vaiheessa suhteen etenemistä?
En halua liian aikaisin kertoa, sillä jos useampi suhteeni karsiutuu ja katkerat exät juoruilevat pientä salaisuuttani ympäri kaveripiirejään, ei siitä monen tarvitse tietää.
Toinen on se, että todennäköisesti vaihdatan silikonini n. 10 vuoden kuluttua, jolloin joudun jonkun aikaa olemaan ikäänkuin toipumisajalla ja olen sitten miettinyt, että miehelle selviäisi joka tapauksessa asia, ellen valehtelisi olevani kotikaupungissani lomailemassa tms.
Voin kuvitella kuinka provosoivaa kommenttia viestiini on nyt tulossa, mutta toivon, että joukosta löytyy muutama hyödyllinen ja kauniisti muotoiltu mielipide esim. miehiltä, miksei naisiltakin.
Olen kiinnostunut eräästä miehestä. Mies tuskin tunnistaisi rintojani silikoneiksi, mutta tavallaan haluaisin suhteen perustuvan rehelliselle pohjalle.
Pitäisikö kertoa?
Missä vaiheessa suhteen etenemistä?
En halua liian aikaisin kertoa, sillä jos useampi suhteeni karsiutuu ja katkerat exät juoruilevat pientä salaisuuttani ympäri kaveripiirejään, ei siitä monen tarvitse tietää.
Toinen on se, että todennäköisesti vaihdatan silikonini n. 10 vuoden kuluttua, jolloin joudun jonkun aikaa olemaan ikäänkuin toipumisajalla ja olen sitten miettinyt, että miehelle selviäisi joka tapauksessa asia, ellen valehtelisi olevani kotikaupungissani lomailemassa tms.
Voin kuvitella kuinka provosoivaa kommenttia viestiini on nyt tulossa, mutta toivon, että joukosta löytyy muutama hyödyllinen ja kauniisti muotoiltu mielipide esim. miehiltä, miksei naisiltakin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä ainakin tykkäisin tietää jo ihan varhaisessa vaiheessa, miksen vaikka samantien.
Älä turhaan kerro. Jos mies ei huomaa niin eihän sillä sitten ole mitään väliä. Tärkeämpi asia on seksuaalihistoriasi.
Lisäänpä vielä että jos mies kysyy sinulta onko sinulla silikonirinnat, on sinun tietenkin vastattava rehellisesti.
Noh aika monta kromosomia saa mieheltä puuttua jos jättäis naisen sen takia, että sillä on silikoonit, syitä silareiden hankkimiseen kun on monia, tietty jos olet niitä ihmisiä jotka on ottanu vain sen takia, että sais enemmän huomiota niin kyllähän se vähän kertoo siitä ettei kaikki arvot ole ihan kohdallaan.
Mutta jos ne parantaa sun itsetuntoa niin onhan sekin tarpeeks hyvä syy niiden hankkimiseen vaikka olisikin vain huomionhaun takia.
Ei nyt ehkä ekoilla treffeillä kannata täräyttää heti kun sillon pitäs olla muutakin keskusteltavaa kuin sun tissit, mutta ei nyt myöskään kannata hääyöhön asti odottaa. Kuitenkin mahdollisimman alussa kun ootte jo päättänyt jatkaa tapailua ja tunnet sen miehen edes jotenkin ettei tosiaan tule tota tilannetta missä joku vatipää lähtee kaduille huutelemaan sun rinnoistas juttuja.
No mulle ainakin kannattaisi kertoa ennen kuin pääsen niitä kokeilemaan, vaikka aina niitä ei tunnustelemalla huomaa.
Halusit hyödyllisen ja kauniisti muotoillun mielipiteen, no olepa hyvä:
Parasta olisi, että heti ensimmäisellä tapaamiskerralla avaat keskustelun näin: "Moi, mä oon Pirkko-Jasmin ja mul on silikonit."
aika onneton, jos ei huomaa eroa silikonitissien ja luomujen välillä. Tisseilläsi tuskin on merkitystä heti alusta lähtien, ellet sitten halua niin, kun siitä pitää oikein Sinkut-palstalle asti tulla ilmoittamaan.
Joillekin miehille sillä ei ole mitään väliä, sillä he ovat kiinnostuneita enemmän persoonasta, ihmisestä kuin tisseistä, jotkut tykkäävät niistä palloista ja toiset sitten taas haluavat mielellään katsella luomuja.
Jos toisesta pitää sillä ei varmaankaan ihan loputtomiin ole merkitystä millaiset tissit omaat. Vai?
huomaa, jos ne ei ole mitkään ihan valtavat.
Ja aloittajalle, minä en ole kertonut koskaan, eikä kukaan mies ole koskaan mitään sanonut, tuskin ovat edes huomanneet. Ei se kuulu kenellekään, eikä se ole epärehellisyyttä, jollei silareista kerro.
Kyllä huomaavat, eivät vaan sano. Se on nääs kohteliasta: hei, sun tissis tuntuu kyllä ihan erilaisilta, nää ei taidakaan olla ihan luomua?! Ja taas tulee litsaria poskeen ;D
Tuskin ovat huomanneet sanoit itsekin, eli ovat huomanneet. Ja miksi ottaa, jos ei voi olla avoin asiasta? Millaisia parisuhteita te oikein rakennatte, yhtä muovisia, kun tissitkin? Jos ne tissit on rehellisestä syystä, sen voi liene kertoa.
Mulla on ollut yksi seksiä sisältävä suhde silareiden ottamisen jälkeen ja itse kerroin siinä vaiheessa, kun lämmiteltiin toisiamme ja oltiin menossa ekaa kertaa petiin.
Mies oli tuttu opiskelu työporukoiden kautta, joten en halunnut ottaa riskiä, että kyseessä olisi joku lörppöturpa tms. toista huomioonottamaton ihminen. Aikaisemmin kun oltiin puhuttu plastiikkakirurgiasta yleensä, johdatin keskustelun rintoihin ja silloin mies totesi ymmärtävänsä hyvin pienirintaisia naisia, jotka päätyvät (järkevänkokoisiin) silareihin, mikäli tuntevat asian takia itsensä vähemmän naisellisiksi (eli kuten minä).
Kaveri oli yllättynyt kun asian kerroin (en kyllä omasta mielestänikään vastaa median antamaa kuvaa rintojansa suurennuttaneista naisista), ja oikeastaan innostuikin aika tavalla, koska ei ollut päässyt aikaisemmin tekemään tuttavuutta laitettujen rintojen kanssa. Suhteemme kariutui n. vuosi sitten, eikä mun ole tarvinnut pelätä yksityisasiani kuulemista joltain yhteiseltä tutulta. Enkä minä tietenkään puhu kokemuksiani eteenpäin hänen koostaan, kestävyydestään, mieltymyksistään jne.
"Toinen on se, että todennäköisesti vaihdatan silikonini n. 10 vuoden kuluttua, jolloin joudun jonkun aikaa olemaan ikäänkuin toipumisajalla ja olen sitten miettinyt, että miehelle selviäisi joka tapauksessa asia, ellen valehtelisi olevani kotikaupungissani lomailemassa tms."
Mun mielestä pitkässä suhteessa ehkä paras asia fyysisen puolen lisäksi on se, että toinen hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Itselleni olemattomat rinnat oli aikamoinen ongelma (en muuten olisi tuohon ratkaisuun päätynytkään), enkä jaksa asiaa häpeillä tai salata LÄHIMMILTÄ ystäviltäni. Ja se on jo aika paljon, etten enää nykyisin natise suhteissani rinnattomuudesta, koska se oli entisissä suhteissani yksi ongelmista (ei se rinnattomuus, vaan niistä valittaminen). Nyt sitä ongelmaa ei enää ole.
Toisekseen veikkaan, että silarit erottaa luomuista ainakin silloin, kun nainen on selällään makuuasennossa. Tosin en ole kyllä koskaan kosketellut aitoja rintoja, mutta aika varma tästä olen...
Oon häpeillyt puuttuvia rintoja niin paljon, että näitä en kyllä todellakaan häpeä!
"En halua liian aikaisin kertoa, sillä jos useampi suhteeni karsiutuu ja katkerat exät juoruilevat pientä salaisuuttani ympäri kaveripiirejään, ei siitä monen tarvitse tietää"
Ei minunkaan mielestä kavereiden tarvitse tietää vaan täytyy itse voida päättää, kenen kanssa asiansa jakaa. Mediasta voi saada kuvan, että jokaisen silikonit hankkineen täytyy julistaa asiaa lehtien palstoilla, mutta mun mielestä on jo tyylikkäämpää jättää noi asiat ihan lähipiirille ja siinäkin vain tietylle osalle ihmisistä. En mäkään oo näistä esim. porukoilleni puhunut, siskolleni taas oon kertonut, koska tiedän, että hän ymmärtää ihan hyvin tällaisen päätöksen.
Jos se on ihan luonnollinen asia rinnattomuudesta johtuen, miksi sitä sitten pitää salata että on otattanut silikonit?
Ei kai se mikään salaisuus ole, vai häpeilettekö sitä että olette olleet paranneltavana?
En ole asiaa läheisimmiltä salannut.
Eihän tuosta kertomattomuus ole sen kummoisempi asia kuin se, ettei kerro muustakaan elämästään kaikkea. Jos miehellä on pieni, ei hän sitä kaikille kerro. Jos miehellä suuri/keskikokoa ei hän sitä kaikille mainosta. Jos henkilöllä on ongelmia terveydentilassa, harva puhuu asiasta kaikille. Jos kumppani pettää, ei välttämättä asiasta halua puhua kaikkien kanssa. Jos nykyisen kumppanin kanssa seksi on parempaa kuin kenenkään aikaisemman kanssa, ei asiasta varmaan työkavereille kersku (jos kenellekään).
Ei kaikkea kaikkien korville.
Miksiköhän esim. lääkärin vastaanotot ja pankeissa tehtävät lainanotot tapahtuvat suljetuissa tiloissa, jonne ei kaikki pääse?
Miten jotakuta voi häiritä se, ettei toiset kerro avoimesti silikonirinnoistaan, parisuhteestaan, seksielämästään, raha-asioistaan tai terveydentilastaan? Ja jos kertoo (ks. bb-julkkikset), niin sekin on huono? ;-)
silikonirinnat eivät ole rinnastettavissa terveydentilasta puhumiseen ja aika usein jos itsellä on joku sairaus (joihin silikonirintoja on naurettava edes verrata) niin kyllä siitä aika nopeasti mahdolliselle kumppanille kertoo. Ainakin luulisin näon.
Mutta tuollainen "höhöö en halua että se ympäri kyliä kertoilee että mulla on silikonit"-juttu kuulostaa vähän hölmöltä koska ei sillä varmaankaan miehelle NIIN suurta merkitystä ole että onko rinnat aidot vai ei, ongelma taitaa olla enemmänkin siellä naisen suunnalla. Miksi siitä pitää siis vaieta jos se ei ole mikään big deal, sinulla on silikonit so what?
Olen muutenkin huomannut naisissa (nuorissa) sellaista että jos on hankkinut silikonit, he puhuvat etteivät halua tehdä silikoneistaan suurta numeroa mutta silti kuitenkin tekevät siitä suuren numeron tyyliin EN HALUA ETTÄ KAIKKI TIETÄÄ ET MUL ON SILARIT, mut HEI KAIKKI MUL ON SILARIT!.
Tällaista ilmiötä ei luomurintaisilla naisilla ole havaittavissa, kaikilla naisilla on rinnat, miksi tehdä siitä numero?
Jos intiimissä kontaktissa miehen kanssa mies huomaa että nyt ei tunnu ihan aidolta, niin voithan sanoa vaan että no mulla on silikonit, mitä sitten.
Ei mulla oikeastaan ole mitään lisättävää tähän asiaan, mistä oon aika paljonkin kertonut noissa edellisissä viesteissäni. Vastaukseni Kommentteihisi/kysymyksiisi lukevat noissa aiemmissa kirjoituksissani. Esimerkikisi "Miksi siitä pitää siis vaieta jos se ei ole mikään big deal, sinulla on silikonit so what?"
ja vastaukseni voi lukea ylempää eli "en kyllä omasta mielestänikään vastaa median antamaa kuvaa rintojansa suurennuttaneista naisista"
"Jos intiimissä kontaktissa miehen kanssa mies huomaa että nyt ei tunnu ihan aidolta, niin voithan sanoa vaan että no mulla on silikonit, mitä sitten"
"jos itsellä on joku sairaus (joihin silikonirintoja on naurettava edes verrata) niin kyllä siitä aika nopeasti mahdolliselle kumppanille kertoo"
ja vastaukseni voi lukea ylempää eli "itse kerroin siinä vaiheessa, kun lämmiteltiin toisiamme ja oltiin menossa ekaa kertaa petiin."
Eli puhutaan just samasta asiasta eli KUMPPANILLE kertomisesta, mikä on tietysti eri asia kuin kaikille kertominen. En ainakaan itse löydä kirjoituksistani kohtaa, jossa sanoisin, ettei terveydentilastaan, silareistaan tai raha-asioistaan puhuisi KUMPPANILLEEN vaan että niistä EI puhu kaikille.
jne muut pointtini löytyvät samoin noista ylemmistä kirjoituksista.
Miehet kyllä erottavat silikonit siinä kosketusvaiheessa viimeistään, ja tämä on tieto. Silikonit tuntuu erilaiselta kun tavalliset rinnat. Joten kerro nyt vaikka ennen sitä.
En ymmärrä että ajattelet toisaalta jo kymmenen vuoden päähän että joo, sittenhän se valhe paljastuu... Ja että miten sä sillon valehtelisit... Aika tervettä. Eiks tollaset asiat nyt tule terveessä parisuhteessa esiin jo luonnostaan. Ja voi kertoa ihan hyvin.
sopivan kokoisia rintoja, ei asiaa voi silikoneja hankkimalla korvata. Tekorintainen nainen = pienirintainen nainen.
Kyllähän se on hyvä jossain vaiheessa suhdetta kertoa omistavansa silikonirinnat.
Minusta ainakin olisi hyvä että nainen mainitsisi asiasta siinä vaiheessa kun on tarkoitus alkaa harrastamaan seksi ensimmäistä kertaa. Siinä alkulämmittelyjen aikana on helppo tokaista että "niin ja mulla on sit silikonit" tai jotain. Se miten mies reagoi noihin silikonitisseihisi on sitten täysin yksilökysymys, joku voi pitää sinua säälittävänä, toinen voi ymmärtää ja kolmas ei välitä yhtään. Toki se kertoo jo paljon miehen mielenlaadusta jos päättää suhteen tai alkaa huoritella naista pelkkien silikonien takia.
Jos mielessäsi on pidempiaikainen suhde, niin et todellakaan voi salata asiaa kumppaniltasi koko aikaa, totuus tulee aina jossain vaiheessa julki. Riippuu myös siitä miehestä ja niistä silikoneista että kuinka helposti ne voi tunnistaa. Tosiasia on että 2000-luvulla otetut hyvälaatuiset (eli kalliit) ja kohtalaisen kokoiset silikonirinnat on hyvin vaikea tunnistaa käsikopelolla, ellei sitten ole joku "tissitohtori" tai hyvin kokenut alan ammattilainen. Ei kaikilla ole niitä jättisilikoneja tai 80- tai 90-luvulla laitettuja vanhoja helposti tunnistettavia silikoneja. Tekniikka on kehittynyt paljon viimeisten 10 vuoden aikana, myös silikonitisseissä. :)
Tuhannet kiitokset vastauksista!
Olin positiivisesti yllättynyt, että provosoivia vastauksia ei juurikaan tullut. Luin jokaisen kommentin ja tein omat päätökseni. Erityiskiitokset likoille, jotka kirjoittivat omista kokemuksistaan silikonien ja kumppanin suhteen.
Aion pitää silikonini salassa kumppaneiltani, kunnes tapaan miehen, johon palavasti rakastun ja jonka kanssa voisin kuvitella pidempääkin suhdetta.
Aika pikkuasia. Sehän on vain yksi plastiikkakirurgian muoto, ei sen kummempaa. Kivahan se silti on jos kerrot, saattaa se miestä kiinnostaakkin jossakin mielessä.
Mutta jos olet jo miehen saanut niin olisit varmaan saanut myös pienitissisenä niin että en usko että kukaan normaali mies ajattelee että "Onpas huonogeeninen nainen. Huijasi laittamalla silikonit! Nyt saan varmaan pienirintaisia surkimustyttäriä!"
En tiedä ikinä normaalin miehen tehneen mitään yhtä eläimellistä kuin ruvetakseen suhteeseen tai olematta rupeamatta edes irtosuhteisiin pelkästään yhden ruumiinosan takia. Toisin on ainakin osalla naisista joille peniksen koko voi olla kaikki kaikessa. Siis normaali pienestä puhumattakaan ei vielä suhteeseen riitä mutta kun on iso niin muulla ei niin ole väliä. Eräs vakionainen kirjoitti juuri näin yhdessä alemmassa keskustelussa.