Hei kaikille, ja kiitos avustanne jo etukäteen... Tässä siis ongelma mahdollisimman tiivistettynä: Olen tapaillut erästä tyttöä 2kk ja ihastunut tähän pahemman kerran. Hän on lopettanut keväällä pidemmän (4v) suhteen ja haluaa ymmärrettävästi edetä varoen. Olemme keskustelleet aiheesta hieman, mutta silti asetelma tuntuu kannaltani vielä hankalalta. En ole paljastanut koko tunteideni laajuutta, mutta kuintenkin ilmaissut hänestä välittäväni.
Vietämme lähinnä viikonloppuja yhdessä, joista kyllä molemmat ilmeisesti nautimme suuresti. Yhdessä viettämämme ajan määrä ei mielestäni ole ongelma, vaan viikonlopuista itselle toisinaan seuraava surullinen pohjavire. Pelkään olevani hänelle vain laastari edellisen suhteen jättämiin haavoihin. En tiedä kuinka ilmaisen hänelle pelkoni sekä tunteeni vaikuttamalta liian tarrautuvalta tai innokkaalta...
Miten siis selvitän tilanteen neitokaista ahdistamatta tai painostamatta, kuitenkin muistaen myös omat tarpeeni sekä tunteeni?
Vietämme lähinnä viikonloppuja yhdessä, joista kyllä molemmat ilmeisesti nautimme suuresti. Yhdessä viettämämme ajan määrä ei mielestäni ole ongelma, vaan viikonlopuista itselle toisinaan seuraava surullinen pohjavire. Pelkään olevani hänelle vain laastari edellisen suhteen jättämiin haavoihin. En tiedä kuinka ilmaisen hänelle pelkoni sekä tunteeni vaikuttamalta liian tarrautuvalta tai innokkaalta...
Miten siis selvitän tilanteen neitokaista ahdistamatta tai painostamatta, kuitenkin muistaen myös omat tarpeeni sekä tunteeni?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minkä ikäisiä olette? Riippuu vähän iästänne kuinka sinun kannattaa edetä. Kuinka läheisiä olette? Suuteletteko, harrastatteko seksiä? On niin monen asian summa sinun tilanteesi :) mutta ymmärrän mahdollisen turhautumisesi, kun elät epätietoisuudessa omien vahvojen tunteidesi kanssa.
Ehkä paras tapa mielestäni olisi sanoa että pidät hänestä, mutta pelkäät olevasi hänelle laastari. Sano vain että pidät hänestä, älä painota kuinka paljon. Näin hän tietää tunteidesi suunnan eikä ahdistu tai tunne oloaan painostetuksi. Kuitenkin hän on eronnut keväällä, eli hän ei ole rynnännyt kanssasi suin päin suhteeseen. Joskus käy niinkin että toinen aloittaa uuden suhteen alle viikossa erosta. Siksi sanoisinkin että sinulla taitaa olla asiat hyvin :)
Suhteissa on aina hienoa jos pystytte puhumaan toisillenne asioista. Tämä riippuu taas kuinka läheisiä olette. Mutta jos olette edes hyviä ystäviä niin keskustelu on aina hyvä lääke keskinäisiin pulmiin :) älä vatvo asiaa päässäsi, saatat tehdä kärpäsestä härkäsen. Keskustelkaa asioista, tehkää aikeenne selviksi!
Itse olen 28 ja tuo "piikki" lihassani on 24-vuotias suloinen ja fiksu tyttönen. Kun näemme olemme kyllä lähes jatkuvasti lähekkäin, suutelemme ja harrastamme seksiä. Mutta enemän tuo läheisyys tuntuisi silti olevan fyysistä kuin henkistä. Tosin eipä näin lyhyen ajan sisällä vielä mitään suurta henkistä yhteyttä ehkä vielä kannata odottaakkaan.
Jollain tapaa tunnen itseni hölmöksi murehtiessani tätä asiaa, kun yhdeksän kertaa kymmenestä jonkun toisen kanssa olisin aivan tyytyväinen tähän kaikkeen. On omituista olla näin pelokas, vaikka kaikenhan pitäisi olla erittäin hyvi? Luulin olevani jo sen verran varttunut ja parkkiintunut, että tämmöiset asiat eivät enää huolettaisi, mutta...
Olemme kyllä keskustelleet asiasta pintapuolisesti, en toisin ole kertonut kauheasti omista tuntemuksistani tai peloistani. Ehkäpä voisin täsmentää niitä vielä hiukan hänelle, mutta ei tuon neitokaisen nyt ihan kaikkea vielä tarvitse tietää... Kiitos vielä neuvoistasi :)