"Arvoitusta nimeltä Jari Isometsä ei ole vielä lähestulkoonkaan ratkaistu, mutta käryn ykkösselitys on sisäpiirissä muuttunut.
Isometsän tavoitteena ei ollut hemoglobiinirajan lasku, vaan selkeä dopinghyödyn tavoittelu. Hemoglobiinirajojen moitiskelulta irtosi koko kansakunnan myötätunto.
Hemohes lisää veren nestemäärää ja alentaa siten hb-arvoa, mutta kysymys kuuluu, mitä alentamista Isometsän arvoissa oli.
Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö mittasi omilla laitteillaan Isometsän hb-arvoiksi kolmena päivänä ennen 15 km:n kilpailua 178-176-172. Kilpailuaamuna hb oli 174.
Ei ole mitään järkeä epäillä, että Isometsä olisi käyttänyt Hemohesia hb-arvonsa laskemiseen neljä päivää ennen kilpailua.
Korkeimmastakin lukemasta Isometsän hb olisi saatu helposti ja laillisesti 175:een. Hänellä ei ollut veriarvonsa kanssa minkäänlaista hermoiltavaa.
Asiantuntijapiireissä uskotaan, että Isometsä oli suomalaisia hiihtolääkäreitä paremmin perillä Hemohesin toisesta vaikutuksesta.
Sekä FIS:n lääkärivaliokunnan jäsen Tapio Wideman ja Yhtyneiden laboratorioiden kemisti Antti Leinonen ovat huomauttaneet pariin kertaan Hemohesin dopingvaikutuksesta.
Kallabis juoksi hemohesmestariksi
Suurta numeroa niistä ei ole tehty, mutta tuoreiden tutkimusten mukaan Hemohes vaikuttaa edullisesti lihaksiston ja varsinkin tärkeän hiussuoniston verenkiertoon.
Vaikutusta on turha vähätellä. Juuri Hemohesin voimalla saksalainen estejuoksija Damien Kallabis juoksi yllättäen ylivoimaiseksi mestariksi vuoden 1998 EM-kisoissa.
Kallabiksen tapaus herätti eettistä keskustelua, mutta kilpailukieltoa hän ei saanut. Plasmavolyymin lisääjät ilmestyivät IAAF:nkin listoille vasta vuosi sitten.
Ruotsalainen vaihtoehto
Toinen, suomalaisille huonommin maistuva selitys on ruotsalaisten tarjoama erythropoietiini. Naapurit ynnäävät, ettei Isometsä ollut tyytyväinen alle 180:n lukemaansa, vaan halusi nostaa sen mäntyrantamaisesti 200:n paikkeille.
Epo kiihdyttää punasolutuotantoa jo vuorokauden käytön jälkeen, joten Isometsän hemoglobiini on teoriassa voinut olla kilpailujen aikaan ties kuinka korkealla.
Vaikka Hemohes laimentaa verta, sen punasolupitoisuus säilyy. Eli lukemalla 200 on paljon parempi lähteä Per Elofssonia vastaan kuin 175:llä.
"
Isometsän tavoitteena ei ollut hemoglobiinirajan lasku, vaan selkeä dopinghyödyn tavoittelu. Hemoglobiinirajojen moitiskelulta irtosi koko kansakunnan myötätunto.
Hemohes lisää veren nestemäärää ja alentaa siten hb-arvoa, mutta kysymys kuuluu, mitä alentamista Isometsän arvoissa oli.
Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö mittasi omilla laitteillaan Isometsän hb-arvoiksi kolmena päivänä ennen 15 km:n kilpailua 178-176-172. Kilpailuaamuna hb oli 174.
Ei ole mitään järkeä epäillä, että Isometsä olisi käyttänyt Hemohesia hb-arvonsa laskemiseen neljä päivää ennen kilpailua.
Korkeimmastakin lukemasta Isometsän hb olisi saatu helposti ja laillisesti 175:een. Hänellä ei ollut veriarvonsa kanssa minkäänlaista hermoiltavaa.
Asiantuntijapiireissä uskotaan, että Isometsä oli suomalaisia hiihtolääkäreitä paremmin perillä Hemohesin toisesta vaikutuksesta.
Sekä FIS:n lääkärivaliokunnan jäsen Tapio Wideman ja Yhtyneiden laboratorioiden kemisti Antti Leinonen ovat huomauttaneet pariin kertaan Hemohesin dopingvaikutuksesta.
Kallabis juoksi hemohesmestariksi
Suurta numeroa niistä ei ole tehty, mutta tuoreiden tutkimusten mukaan Hemohes vaikuttaa edullisesti lihaksiston ja varsinkin tärkeän hiussuoniston verenkiertoon.
Vaikutusta on turha vähätellä. Juuri Hemohesin voimalla saksalainen estejuoksija Damien Kallabis juoksi yllättäen ylivoimaiseksi mestariksi vuoden 1998 EM-kisoissa.
Kallabiksen tapaus herätti eettistä keskustelua, mutta kilpailukieltoa hän ei saanut. Plasmavolyymin lisääjät ilmestyivät IAAF:nkin listoille vasta vuosi sitten.
Ruotsalainen vaihtoehto
Toinen, suomalaisille huonommin maistuva selitys on ruotsalaisten tarjoama erythropoietiini. Naapurit ynnäävät, ettei Isometsä ollut tyytyväinen alle 180:n lukemaansa, vaan halusi nostaa sen mäntyrantamaisesti 200:n paikkeille.
Epo kiihdyttää punasolutuotantoa jo vuorokauden käytön jälkeen, joten Isometsän hemoglobiini on teoriassa voinut olla kilpailujen aikaan ties kuinka korkealla.
Vaikka Hemohes laimentaa verta, sen punasolupitoisuus säilyy. Eli lukemalla 200 on paljon parempi lähteä Per Elofssonia vastaan kuin 175:llä.
"
Vastaukset 6
Vanhimmat
kumma juttu, ettei Isometsä halua paljastaa HemoHesiä antaneen henkilön nimeä. Kyseessä on muka joku ulkomaalainen lääkäri, vaikka tuskinpa sellaisia kisakylään päästetään? Kukaan ei vain tule huomioineeksi, että Isometsän vaimo on sairaanhoitaja, ja helpostihan sairaalasta yhden HemoHes-pussin voi mukaansa ottaa. Ja sairaanhoitajallahan on myös taidot kysesitä ainetta tiputella suoneen...ja samassa huoneessahan Isometsä vaimonsa kanssa kisakylässä asui...
Ja tässä hieman lisää Kallabiksen tapauksesta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19981204/urhe/981204ur00.html
Itse olen ollut alusta asti sitä mieltä ettei Jarilla ole ollut mitää selittämistä.Hän ainoastaan yrittää kalastaa kansaa puolelleen näillä "oikeus-jutuillaan" "lapinmies"jne.Kyllä jos asiantuntijat mm.Antidoping,Fis,Ruotsin ja Norjan lääkärit sanovat miten asiat on niin kyllä ennemmin uskon niitä kuin koottuja Jarin selityksiä.
On aika lopettaa keskustelut Isometsän ympärillä sillä teko oli vähäinen ja mitätön.Julkisuuden kipeät toimittajat ja hiihtoliiton herrakaarti haluaa olla esillä kun omat avut ei riitä saavutuksiin urheilurintamalla on pakkomielle hyötyä kun siihen on tilaisuus tullut toisen ihmisen kustnnuksella.
Dopig on tullut jäädäkseen se asia on hyväksyttävä,urheilijan terveys on kysymyksessä ei sivusta katsojien
Isometsä-luuserin tapauksesta ei todellakaan ole vielä sanottu viimeistä sanaa.
Nuo uudet tiedot asettavat Isometsän esiintymisen sunnuntain tiedotustilaisuudessa aivan uuteen valoon. Loputkin uskottavuuden rippeet katosivat sen siliän tien.
Isometsä kuulemma vaatii muutosta kilpailukieltoonsa. Vaatimukseen voidaan suostua ja muutos voisi olla kilpailukiellon laajentaminen elinikäiseksi.
Isometsähän ei sitä paitsi ole edes ensikertalainen doping-käryissä.
Vuosia sitten hän kärysi "yskänlääkkeen" käytöstä.
Silloinkin selitykset olivat suunnilleen samanlaisia: "En tiennyt...".