Onko muilla kokemusta siitä, että lähisukulaiset vittuuntuvat perinpohjin jos ilmoittaa ettei tule koskaan ottamaan vastaan mitään perintöä keneltäkään?
Perinnön vastaanottamisesta kieltäytyminen
tubu.
221240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
joku suuttuu jos joku kieltäytyy perinnöstä? En ymmärrä.
...kyllä ymmärtäisi.
Jos mä sanoisin mun suvulle noin niin ne vaan kohauttaisi olkiaan ja sanois että "jaha".
Isä vois kysyä että "miksi?" - ja antais sitten kaiken sisaruksille.
Jos minulle joku nuorempi lähisukulainen sanoi noin, niin kohauttaisin olkia ja sanoisin "jaha" ja pienessä mielessä ajattelisin "ettei olis kyllä muutenkaan tullut mieleen antaa sulle mitään".
Jos mun omat kersat sanois ettei halua perintöä niin so what, mähän rilluttelisin viimeset vuodet oikein olan takaa ja se mitä jäis jäljelle menis eläinsuojelutoimintaan.
Kummaa porukkaa teilläpäin? Eikö ole muita perillisiä?
siitä ei ole kyse. Varmaan veljeni ja siskoni iloitsevat oman osuutensa kasvaessa. Nauran paskaisesti vierestä kun tappelevat joka helvetin killingistä ja antiikkipytystä sitten kun vanhemmistamme aika jättää. Minä olen halunnut tehdä selväksi vanhemmilleni tällä ilmoituksellani mitä heistä ajattelen. Ja he ottavat nokkiinsa kun "ei sille edes raha kelpaa". Yrittävät saatanat ostaa itselleen hyvää omaatuntoa siitä miten kohtelivat minua lapsena. Siihen kauppaan en tule suostumaan.
ilmoituksen KIRJALLISENA?
Muutoinhan se ei ole pätevä
mutta en aio mennä mihinkään perunkirjoitustilaisuuteen vaikka kutsuttaisiinkin. Jos joku tunkee ne rahat vaikka postiluukusta niin poltan ne ennemmin kuin otan vastaan.
perunkirjoituksiin, niin valtakirja sinun ON annettava. Ei se nyt mene ihan noin kun ajattelet.
Minkä ikäinen olet?
Jos haluat kieltäytyä perinnöstä, niin asia pitää hoitaa kirjallisesti perunkirjoituksen yhteydessä pesän selvittäjän kanssa.
Jos jätät menemättä tarpeelliseen perunkirjoitus tilaisuuteen tai et toimita kirjallisena päätöstäsi pysymisestä erossa pesästä niin silloin sinä periaatteessa hyväksyt perintökaaren joka menee lain mukaan - ja lakiosasi napsahtaa sinulle automaattisesti perintöverot maksettaviksi, halusit tai et.
Jos käy niin että vastahakoisena kuitenkin saat perinnön, niin älä missään nimessä mene tuikkaamaan setelitukkoja tuleen ennenkuin olet maksanut perintöverot. Koska ne verot tulee maksettavaksi vaikka sulla ei olisikaan kuin kasa tuhkaa jäljellä. Verokarhu ei välitä mitä perinnöllesi olet tehnyt, pääasia että rahaa löytyy verojen maksamiseen, jos ei löydy niin ulosotto uhkaa.
Huomaa: jos vanhempasi ehtivät kuolinpäiväänsä mennessä vaikka velkaantua enemmän kuin mitä pesässä on varoja ja sinä et tarvittavia juridisia juttuja määräajassa (kieltäydy pesästä) niin velat pamahtavat perillisen (sinun) niskaasi, oli sinulla sitten rahaa tai ei.
PS. Jos niin kovasti vastustat vanhempiesi mammonaa niin voithan sinä, verot maksettuasi, lahjoittaa koko perinnön vaikka jollekin löytöeläinyhdistykselle tms. Vaikka sinä et rahasta piittaisi niin 10 000 löytökissaa, -koiraa ja -pupua kyllä arvostaisi elettäsi.
Nyt kyllä levität väärää tietoa siltä osin, että lasten on maksettava vanhempiensa velat. Ei pidä paikkaansa. Lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa veloista, vaikka kuolleiden vanhempien omaisuuden arvo ei riittäisikään velkojen maksuun.
Jos lakia on muutettu tähän suuntaan, se on täysin edesvastuutonta, mutta siihenkään en usko.
mikäli perinnön osuus on yli 20 000 €.
Alle 20 000 € ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Kiinteistön kohdalla voi olla toisin.
Tuli tuo tieto viimekuussa verottajalta.
Mikäli jää osakehuoneisto tai ok-talo tmv. pitää muistaa, että myydessä joutuu maksamaan myyntivoitosta yli 50 %. Siitä huolimatta, että myyntivoitto olisi alle 20 000 €.
Tuokin tieto tuli verottajalta viime vuonna.
Tosin verotajalle ei ollut kukaan ilmoittanut, että olin luopunut osakkeen omistuksesta ilman rahallista vastinetta.
tarvitse maksaa sukulaistensa velkoja heidän kuollessaan.
Toinen asia voi olla, mikäli lapset ovat olleet lainan takaajina.
luulen että kukaan ei välttämättä vittuunnu, vaikka ehkä niin toivoisit.
Voit ilmoituksella ehkä herättää hämmennystä ja avata miettimisen tilaa - jos hyvin käy, Jos käy ei niin hyvin (sinun kannaltasi) niin kukaan ei uhoasi juuri huomaakaan ja altruismisi (eli mahd perinnön luovuttaminen muille) ei saa edes osakseen erityistä arvostusta.
Minusta tämä tapa uhoilla ei ole erityisen järkevä. Perintöihin liittyen on aika lailla lakeja ja pykäliä, nehän sen järjestyksen määräävät, missä kukin ketäkin perii. Perinnöstään voi toki kieltäytyä, mutta kun sekin tapahtuu vasta vainajan kuoleman jälkeen, niin vähäsen on hampaaton kosto semmoinenkin, jos on kostoksi ajateltu, siis. Uhota voi ennen kuolemaa ja perintöä, sehän käy yleensä mainiosti, mutta uhoaminen ilman läsnäolevaa tapahtumaa on myös aika mitätöntä, yleensä.
Mikäli haluat korostaa erillisyyttä sukusi kenties suurestakin omaisuudesta, kannattaa palkata lakimies joka tekee paperin valmiiksi, mistä selviää kieltäytymisesi perinnöistä kaikissa olosuhteissa.
Itsenäisyys omissa ratkaisuissaan, mielipiteissään, asenteissaan ja valinnoissan on toinen juttu. Jos riippuvuutesi suvustasi on henkinen, on vain irrottauduttava, muutpa eivät voi siihen asiaan paljon puuttua. Jos taloudelliset asiat ovat painamassa päälle, niin tervetuloa muuhun maailmaan; useimmiten se vaaan on niin että itse sitä itsestään vastaa, kun on 19 ja yli....
Kyllä vittuuntumisasteen voi päätellä siitä, että meillä on esim. isäni kanssa olleet välit poikki totaalisesti jo melkein kymmenen vuotta. En halua nähdä edes kuvaa tuosta äijästä joka yritti tappaa minut jo äitini vatsaan potkimalla. Sellainen isi-aurinkoinen meillä on. Samainen isi-aurinkoinen ajoi itsemurhaan 15-vuotiaan veljeni hakkaamalla ja nöyryyttämällä tätä jatkuvasti. Myös minuun ja siskooni kohdistuneita törkeyksiä on lukematon määrä.
Lapsuutesi on ollut todella rankka. Rupea käsittelemään siitä syntyneitä traumojasi jotain muuta reittiä. Jos isälläsi on ollut alkoholiongelma, alkoholistien aikuiset lapset -ryhmä voisi olla hyvä paikka. Joka tapauksessa sinun kannattaa purkaa jotenkin se kaikki paha mitä sinulle on lapsuudessa tapahtunut. Perinnöstä kieltäytyminen ei siinä paljoa auta. Pikemminkin se voi huvittaa isääsi.
Isääsi et voi muuttaa , mutta itsellesi voit tehdä jotain, jotta pääset yli traumaattisesta lapsuudestasi.
Kaikkea hyvää sinulle.
jopa sukunimeni muuttamista koska vihaan ja häpeän isääni niin paljon. Iljettää olla saman sukunimen kantaja kuin tuo ihmispaska.
Paljon parempi ratkaisu , jos koskaan saat keneltäkään mitään perintoä jota et halua, on että lahjoitat sen valitsemallesi hyväntekeväisyysorganisaatiolle. Heillä ei koskaan ole tarpeeksi rahaa, silti yrittavät ja tekevät parhaansa auttaakseen muita.
Kokemuksia ei ole, mutta uskoisin muiden jo valmiiksi tietävän että tulen kieltäytymään perinnöistä.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tietysti tekee, jos vanhempien kuoltua kuolinpesässä ei ole varoja ollenkaan. Aina on kuitenkin paperit lainmukaan tehtävä ja maksettava.
Nyt sitten ilmeni, että kyse ei ole perinnöstä - siis rahasta - vaan toisenlaisesta "perinnöstä". Ikääsi en tiedä, mutta milloinkaan ei ole liian myöhäistä hoidattaa lapsuuden traumaa. Pyri siis psykologin juttusille, joko terveyskeskukseen tai yksityiselle. Trauma ei vanhemmiten aina edes helpota.
Sukunimen vaihto on helppo helppo suorittaa. Toinen asia on, että sinun tapauksessasi luultavasti perintörahasta kieltäytyminen tai nimenvaihto ei ole sinulle oikea ratkaisu.
Yliopistosairaalan terapia on tullut kokeiltua ja ainoa mitä sieltä jäi käteeni oli silmitön viha terapeutteja kohtaan. Kas kun tämä "terapeuttini" joka oli sairaanhoitaja käsittääkseni peruskoulutukseltaan, selitti minulle (kun olin vuodattanut suurinpiirtein sydänvereni siihen istuntoon) että "sellaista se elämä on" ja muuta samantyyppistä paskalauselmaa. Yhtenä elämäni pahimmista virheistä pidän tuota terapiaan lähtemistä. Kymmenkunta vuotta sitten vedin vuoden ajan napaani masennus- ja ahdistuslääkkeitä ja nukuin kuukausitolkulla pelkästään unilääkkeiden varassa mutta sitten havahduin tulleeni riippuvaiseksi lääkkeistä ja lopetin kaikki tabut kertaheitolla. Ja koko tuon ajan kävin töissä ja vedin hirveää näyttelijäsuoritusta työpaikalla näyttääkseni, että kaikki oli kondiksessa vaikka tosiasiassa iltaisin mietin vain, että kuinka kauan jaksan enää edes elää.
Lukiessani vastauksiasi, alkoi tilanne hahmottua koko karmivaisuudessaan.
Tuo mies on peto jolla ei olisi oikeutta kulkea vapaana. Miten paljon se on tuhonnut muita!
Pedon hirmuteot sinua kohtaan ovat jo (onneksi) historiaa, niitä ei voi muuttaa. Ainoa mitä sinä voit tehdä on ajatella miten hyvä ettei sinun tarvitse enää nähdä tuota petoa. Kumpa voisikin vain painaa muistissa "delete - poista"-nappulaa ja kaikki hirvet muistot olisivat kertaalla poispyyhityt. Tuo ei kuitenkaan toimi joten sinun vain on taisteltava unohtaaksesi ne. Muistojen palatessa, kerro itsellesi aivan rauhallisesti että olet jo saanut niistä tarpeeksesi, nyt on aika ajatella muuta ja pakota ajatuksesi muihin asioihin.
Opeta itseäsi suhtautumaan pahoihin muistoihin rauhallisesti ja tyynesti syrjäyttämään ne tehden tilaa muille ajatuksille.
Tuo on vaikeaa aluksi, mutta jatkuvalla treenauksella sen oppii. Voit taputtaa itseäsi olkapäälle että olet pärjännyt noin hyvin! Anna siitä kiitokset itsellesi! Olet hyvällä syyllä ansainnut sen!
Ajan kanssa huomaat selvemmin ja selvemmin että sinun ei tarvitse muistella historiaa ja että olet menemässä omaa hyvää tietäsi loistavasti eteenpäin aina vain selvempää huomista kohti.
Perheemme ja sukumme naisista ei löydy yhtäkään jota isäpaskamme ei olisi joko yrittänyt raiskata tai muuten vaan ahdistella seksuaalisesti, lievimmät tapaukset ovat suoria seksiehdotuksia. Lisäksi kaikki naapurissamme asuneet naiset ovat saaneet myös kokea näitä samoja juttuja. Jopa veljeni häissä isäni oli pöydän alta yrittänyt kähmiä veljeni anoppia haaroista. Isäni sai rahalla ostettua hiljaiseksi veljeni perheen sen jälkeen kun oli yrittänyt raiskata veljeni viimeisillään raskaana olevan vaimon. Isi-aurinkoinen meni ja osti veljelleni omakotitalon ja asia oli sillä kuitattu. Ehkä tämän ihmispaskan olisi aika oppia ettei rahalla voi sovittaa ihan kaikkia tekojaan.
Tuo peto on kaikille todistanut oevansa alhaisinta saastaa.
Kaikki tietävät se. Sinulla ei ole mitään syytä hävetä sinua itseäsi! Et taida arvatakkaan kuinka korkealle suurin osa ihmisiä korottaa sinut: kaikesta tuosta saastasta huolimatta olet päässyt omille jalollesi ja osaat pitää oikeat arvot kunniassa.
Nyt vain unohda koko sastakasa. älä enää kerro itsellesi tai muille tuosta iljetyksestä - vain poista se mielestäsi ja nauti kaikesta kauneudesta ympärilläsi. Sitä on valtavan paljon kun vain avaa silmänsä ja haluaa nähdä sen. Musiikki, luonto, taide, hyvät ihmiset, tiede, oman itsensä kehittäminen. Keskittäydy tyosi ohella noihin ja nauti elämästä!
Hyvää 2010!
Jos ei naama miellytä, tai halu toteuttaa omaa narsistista tai muuten sairasta luonnetta saa vallan. Ota perintö vastaan ja anna mulle, minut kun tehtiin perinnöttömäksi, äidin ja veljien toimesta, isä kelpasi työjuhdaksi heille.