kuolen kun mun on niin paha mieli...kukaan ei voi auttaa eikä tajuta tätä hommaa...
Tutustuin erääseen mieheen...joka muka oli eroamassa...asumuserossa jne. ihastuin sitten tähän mieheen aivan valtavan kovasti ja sitten paljastuikin, että hän on varattu...nyt sain selville facebookista 80% todennäköisyydellä kuka hänen tyttöystävänsä on...niin kaunis nainen.
On vaan itellä niin järkyttävän paha olla...en voi koskaan olla yhtä kaunis...en merkinnyt tuolle miehelle yhtään mitään...
Olen maailman huonoin nainen enkä jaksa enää kauaa...
Tutustuin erääseen mieheen...joka muka oli eroamassa...asumuserossa jne. ihastuin sitten tähän mieheen aivan valtavan kovasti ja sitten paljastuikin, että hän on varattu...nyt sain selville facebookista 80% todennäköisyydellä kuka hänen tyttöystävänsä on...niin kaunis nainen.
On vaan itellä niin järkyttävän paha olla...en voi koskaan olla yhtä kaunis...en merkinnyt tuolle miehelle yhtään mitään...
Olen maailman huonoin nainen enkä jaksa enää kauaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olisko sinulle tullut parempi olo jos hän olisi ollut todella ruma tai sinua rumempi?
Hän oli varattu.
Olisiko sinulle tullut hyvä mieli jos varattuna sinä olisit merkinnyt hänelle jotakin?
Voit ehkä tuntea syyllisyyttä sitä kohtaan ettet suojellut paremmin itseäsi ja uskoit miestä mutta mistään muusta sinua ei voi syyttää.
Unohda nyt koko paska mies.
Mulla on itselläni sellainen tilanne, että tapailin muutaman viikon miestä, johon rakastuin suorastaan palavasti, jäin ihan koukkuun.. Mies oli vieläpä se aktiivisempi osapuoli, hän minut alunperin tuli iskemään. Mutta sitten paljastuikin että hänellä oli ollut samaan aikaan joku toinenkin hoito. Mies sanoi mulle muutaman viikon tapailtuamme ihan suoraan että haluaakin olla tämän toisen naisen kanssa. Sydän särkyi pirstaleiksi. Sittemmin mies ja tämä nainen erosivat melkein samantien, käsitykseni mukaan nainen haluaisi olla vielä miehen kanssa, mutta mies ei jostain syystä enää haluakaan tätä naista, vaan onkin yllättäen tullut takaisin minun perääni roikkumaan! Vakuuttelee tunteitaan, ja kun kysyn miksi hän mut nyt haluaa kun aiemmin en kelvannut, kuuluu vastaus että "se toinen nainen oli vain virhe" ja selityksiä siitä kuinka hän vain oli mustasukkainen kun luuli itse että mulla oli joku toinen mies kuvioissa.
No minähän en todellakaan tiedä mitä uskoa, sydän särkyi niin täysin kun mies silloin tylysti soitti ja ilmoitti että pitääkin toisesta naisesta enemmän, miten ikinä voisin uskoa että hän todella haluaakin nyt minut? Kuitenkin umpirakastuneena aloin melkein antaa itselleni luvan uskoa, että mies oikeasti välittääkin minusta.
Mutta sitten asiaan, jossa samastuin sinun tarinaasi. Nimittäin miehellä on edelleen tämä nainen facebook -kaverina, löysin hänet sieltä ja tiedän suurella todennäköisyydellä että kyseessä on juuri se nainen. No tämä nainenhan on kaunis kuin mikä, niin kaunis että purskahdin itkuun kun näin hänen kuvansa... Ihankuin ei riittäisi että tunsin itseni muutenkin kelpaamattomaksi ja riittämättömäksi miehelle, niin sitten se toinen nainen onkin aivan uskomattoman kaunis nainen, johon verrattuna minä en ole mitään. Olen vain mitättömyys, ja mies todennäköisesti vain leikkii tunteillani, miten kukaan voisi pitää enemmän musta kun valittavana olisi tuollainenkin kaunotar.
Tiedän, että tietenkään kaikki ei ole kiinni vain ulkonäöstä. Panostan itsekin ulkonäkööni, olen aina naisellinen ja huoliteltu, mutta silti en ole millään lähimainkaan niin kaunis kuin se nainen. Ja kyllä, se tuntuu huomattavasti pahemmalta että se toinen nainen on kauniimpi, kuin jos hän olisi rumempi. Ei sille vain mahda mitään, ja siksi ymmärrän sua täysin.
En osaa oikein auttaa, halusin vaan kertoa oman tilanteeni, jotta tiedät ettet ole yksin. Minä tiedän miltä tuntuu kun todella kokee olevansa TÄYSI nolla, kun oma persoona ei riittänyt miehelle, eikä näköjään ulkonäkökään.
Mutta mutta.. aika kaukaa haettua, mutta oletko koskaan katsonut esimerkiksi Unelmien poikamies -tosi-tv sarjaa? Minua lohdutti yllättävän paljon, kun ainakin parina tuotantokautena miehelle on jäänyt finaaliin kaksi naista, toinen ei niin nätti, ja toinen uskomattoman kaunis. Ja miehet on lopulta valinneet kummallakin tuotantokaudella ne vähemmän nätit naiset. Joten vaikka tää nyt oli kovin kummallinen vertaus, pointti oli se, ettei miehet todella välttämättä aina rakastu siihen kauneimpaan, se minkä kuvan itsestämme annamme toisille muodostuu muustakin kuin ulkokuorestamme, mm. eleistämme, ilmeistämme, persoonastamme ja koko olemuksestamme, sisäinen minämme heijastuu yllättävän paljon ulkokuoreemme. Kouluvuosista muistan, että luokan suosituin tyttö, se jonka perässä pojat juoksi, ei ollut edes kovin kaunis, hän vain oli uskomattoman ihana ja viehättävä persoona, ja se teki hänestä kauniin ja säteilevän myös ulkoisesti.
Sulla on asiat paremmin kuin mulla. Mä ehdin saman katon alle sellaisen miehen kanssa. Nyt vasta onkin vaikeaa, kun ei tiedä mitä tekisi. Sä pääset vielä kivuttomasti siitä eroon, senkun poistat numeron ja unohdat. jatkat elämääsi. Mun pitäisi myydä asunto, muuttaa yms. Laittaa elämä kokonaan uusiksi. Vittuun (ja sinnehön ne haluaa) kaikki tanan valehtelijaäijät. Eikä se ulkonäkö aina merkkaa, mun äijä kuolas ristihampaista hampputukkaa, siinä oli sitten kuitenkin sitä jotain.
Niinpä. Ei se "rakkaus" ulkonäköä katso. Ihan sama kuinka paljon te naiset itseänne "laitatte". Loppupeleissä se persoonallisuus ja muu korvienvälinen sisältö ratkaisee. Kuka nyt jotain tympeää barbia haluaisikaan.
Mutta eihän "barbi" välttämättä ole tympeä. Ei se tosielämässä vaan mene niin, että kaunis on paha ja ruma hyvä ja sitä rataa. Ei me eletä Disney -sadussa.
itseään kenenkään toiseen naiseen. Se ruokkii vihaa ja mustasukkaisuutta. Varmimmin pääset epämiellyttävästä tunteesta, kun et "seuraa" miehen elämää mitenkään esim. netissä. Muhikoot omissa liemissään. Et tunne yhtään sitä naista. Maailman seksikkäin nainen BB sanoi, että jokaisesta kauniista naisesta tulee ruma vanhana. Kauneudesta hurmaantuminen kestää vain jonkin aikaa, mutta toisen älyyn, hellyyteen, herkkyyteen ja syvällisyyteen rakastuminen kestää huomattavasti kauemmin.
Siis ihan pakko kertoa oma tarina...keväällä tapasin vanhan tutun, ei oltui nähty vuosiin ja heti kipinöi, salamoi ja se oli sitten menoa.Rakastuttiin..vietettiin ihana kesä, muutettiin yhteen,kaikki oli hyvin.Mentiin kihloihin, suunnitel´tiin häitä täksi syksyksi. Sitten tuli kuvioon vanha heila, vuosien takaa...hän palasi Suomeen monen vuoden jälkeen ja kun kuuli että tämä mies on nyt varattu ja kihloissa ja asuun naisen kanssa, alkoi tää nainen pommittaa miestä viesteillä,soitoilla.Kerti tuoneensa tuliaisia, mies kävi hakemassa ne....En pitänyt siitä että olivat yhteydessä ja sitten ison riidan päätteeksi ukko otti ja lähti tän naisen luo. Oltiin erossa viikko, tuli ruinaan takaspääsyä ja mä otin sen takasin..sanoin että kerran voi tehdä tuollaisen virheen jne. Kaikki meni hyvin noin kuukauden kunnes se nainen rupes taas pommittaa soitoille ja viesteillä..Mies masentui, mikään ei huvittanut (aiemmin kova touhuumaan ja hellä..tunteikas..hyvää seksiä) ei lähtenyt minnekään, oli ja mökötti. Sanoin ettei tää tälleen toimi ja sitten yhtenä päivänä kun olin töissä, ukko otti ja muutti taas sen naisen luo. Tuli muutaman päivän päästä selvimään talous ym asiat ja kertoi miten lopettaa viinan käytön (käyttänyt joskus rankastikin) ,tupakoinnin ja on ruvennut sauvakävelemään tämän naisen kanssa (aiemmin sanoi ettei koskaan kävelysauvoja käytä, ei ole invalidi).Sanoin että sehän hieno jos tuolleen pystyy muuttumaan ja toivotin hyvää elämää ja onnea.
Itkin ja itken edelleen koska erosta on niin lyhyt aika ja kaipaan häntä. Tää nainen ei ole kaunis, en ole minäkään, joten ulkonäkö ei voi olla ratkaiseva tekijä eikä saa olla. Ihmisen tunteet, sydän, ne on tärkeimmät kun upea ulkonäkö. Me ei olla nuoria (en tiedä minkä ikäisiä te tänne kirjoittajat olette) minä olen pian 50 v ja tää ex-mieheni pian 60 v.
En ikinä olisi uskonut että tää on näin vaikeeta, en saa nukuttua, ruoka ei maistu...ja kuitenki pitäisi käydä töissä ja olla skarppina. ajatukse menee ylös ja alas,kuin vuoristorata ja itku voi tulla missä ja milloin vaan. Hän jätti kaiken tänne meidän kotiin, ilmeisesti se nainen oli sanonut ettei saa sinne tuodä täältä mitään, vei vaan omat vaatteensa ja henk.koht papaerit jne.
Nyt olen istunut monta tuntia tässä koneella ja lukenut juttuja ja jotenkin sitä taas jaksaa eteenpäin elämässä. Aika parantaa..sen tiedän..vaan miten kauan kestää että sydän paranee??