ero rakkaudesta

4 vuotta seurustelua takana, avoliitossa ja mukavaa on yhdessä. minulla on tytär 7 v. joka asuu isänsä luona ja käy minun ja avopuolisoni luona n. joka toinen viikonloppu. nytkin kun on viikonloppu tytär on luonamme, mutta taas avopuolisoni ei, hän on aina aamusta iltaan touhuamassa omia harrastuksiaan silloin kun tyttäreni on luonamme, lähtee aamulla aikaisin ja tulee illalla kun nukutaan. hän jopa suunnittelee valmiiksi touhua kun tietää että tyttäreni on tulossa. ja tytär on kiltti ihana tyttö, eppuluokkalainen. avopuoliso vaan ei viihdy lasten kanssa. mietin tässä pitäisikö minun tehdä ratkaisuja esim. muuttaa pois. mietin, tulisiko mieheni onnellisemmaksi jos muuttaisin, vaikkakin meillä muuten menee hyvin ja on hauskaa yhdessä. olen 4 vuotta katsellut tuota kun mies aina lähtee kun tyttäreni tulee ja jotenkin sallinut sen, tottakai, mutta se kyllä särkee minun sydäntä!!!!!!!!!!!!! mitä tehdä? puhuminen ei auta tässä asiassa... annanko olla vai teenkö ratkaisuja??
4558
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Puolisosi selvästí pelkää/karttaa tyttäresi tapaamista. Tyttäresi tulee aina olemaan osa sinun elämääsi. Sinä olet paketti, johon kuulutte sekä sinä että tyttäresi. Sinun pitää puhua avomiehesi kanssa tästä tilanteesta. Kerro, miltä sinusta tuntuu. Varustaudu siihen, ettei miehesi olekaan valmis hyväksymään lastasi. Mutta se sinun täytyy tehdä, kohdata asia. :)

Äänestä
  • puhuttuhan siitä on, tietysti. Ei se auta, onhan tässä tätä ja puhetta 4 vuotta takana, oon huomannut että menee sillein sutjakkaasti ilman sanaharkkaa kun ei ota puheeksi ja antaa mennä. Mutta silloín jää vain mulle paha olo! olen siinä mielessä onnellinen että mun mies ei käy ravintoloissa eikä juo, ne sen touhut on ystävänsä luona moottoripyörän laittamista ja sitten huoltoasemilla kahvittelua, ne rassaisi niitä pyöriä vaikka viikon putkeen =) no , täytyy vielä miettiä!! nythän viikonloppu on pian ohi, ja elämä palaa arkeen. on nämä kuitenkin rankkoja tunteita täällä kotona lapsen kanssa ollessa mietiskellä.

    Äänestä

  • jenna kirjoitti:

    puhuttuhan siitä on, tietysti. Ei se auta, onhan tässä tätä ja puhetta 4 vuotta takana, oon huomannut että menee sillein sutjakkaasti ilman sanaharkkaa kun ei ota puheeksi ja antaa mennä. Mutta silloín jää vain mulle paha olo! olen siinä mielessä onnellinen että mun mies ei käy ravintoloissa eikä juo, ne sen touhut on ystävänsä luona moottoripyörän laittamista ja sitten huoltoasemilla kahvittelua, ne rassaisi niitä pyöriä vaikka viikon putkeen =) no , täytyy vielä miettiä!! nythän viikonloppu on pian ohi, ja elämä palaa arkeen. on nämä kuitenkin rankkoja tunteita täällä kotona lapsen kanssa ollessa mietiskellä.

    Ei tuo pakoilu nyt sitä välttämättä tarkoita että mies ei välittäisi lapsestasi, tosin tilannetta ei voi näin ulkopuolisena tietää niin tarkkaan kuin mitä sinä itse tiedät.

    Ensimmäisenä tulee mieleen että voisiko olla niin että miehesi ajattelee että kun tyttö on luonasi niin hän antaa teille aikaa viettää kahdenkeskistä "tyttöjen aikaa", hänhän kuitenkin saa olla sinun kanssasi joka ikinen päivä, mutta tyttö vain joka toinen viikonloppu. Miehesi varmaan ajattelee että olisi vain tiellä tai jotain...?

    (Aina yrittää kuitenkin ajatella ihmisistä hyvää mielummin kuin tuomita tuntematta.)

    En tiedä oletteko keskustelleet omien lasten hankinnasta? Sekin kyllä kertoo jotain, varsinkin jos niitä ei ole suunnitelmissa ollut. Ehkä mies ei kykene vielä elämään lapsen kanssa, joskus aikuisen suhde vieraan miehen lapseen on vähän ongelmallinen kun ei ole isä eikä muuta sukua. Nykiset pedofilia jutut ovat saaneet ihmiset todella varovaisiksi, ehkä hän varoo siksi? Ja kun kyseessä on pikku tyttö eikä pikku poika niin miehillä on aina vähän vaikeampaa jutella asioista ja touhuta lapsen kanssa. Kune i voi pelata palloa tai käydä jääkiekkomatseissa ;-)

    En kuitenkaan usko että miehesi lastasi mitenkään vihaisi tai vieroksuisi. Miehet on kuitenkin niin perus suoria tyyppejä että sanovat kyllä jos sanomista on.

    Tietenkin voit ensikerralla todeta miehellesi että jos vaikka jättäisi ne moottoripyörärassailut yhtenä päivänä vähemmälle ja kävisitte vaikka porukalla jäätelöllä... Tai vaikka piknikillä jossain leirintäalueella makkaraa paistamassa.... Tai jos vaikka menisitte tytön kanssa katsomaan hetkeksi sitä moottoripyörien laittamista, se olisi 7 vuotiaasta varmaan (edes vähän aikaa) kiinnostavaa.

    Eiköhän se siitä kuitenkin ala suttaantumaan. Luota siihen että jos hän sua rakastaa, niin hän rakastaa sitten kunnolla kanssa :-)

    Äänestä

  • Soopeli kirjoitti:

    Ei tuo pakoilu nyt sitä välttämättä tarkoita että mies ei välittäisi lapsestasi, tosin tilannetta ei voi näin ulkopuolisena tietää niin tarkkaan kuin mitä sinä itse tiedät.

    Ensimmäisenä tulee mieleen että voisiko olla niin että miehesi ajattelee että kun tyttö on luonasi niin hän antaa teille aikaa viettää kahdenkeskistä "tyttöjen aikaa", hänhän kuitenkin saa olla sinun kanssasi joka ikinen päivä, mutta tyttö vain joka toinen viikonloppu. Miehesi varmaan ajattelee että olisi vain tiellä tai jotain...?

    (Aina yrittää kuitenkin ajatella ihmisistä hyvää mielummin kuin tuomita tuntematta.)

    En tiedä oletteko keskustelleet omien lasten hankinnasta? Sekin kyllä kertoo jotain, varsinkin jos niitä ei ole suunnitelmissa ollut. Ehkä mies ei kykene vielä elämään lapsen kanssa, joskus aikuisen suhde vieraan miehen lapseen on vähän ongelmallinen kun ei ole isä eikä muuta sukua. Nykiset pedofilia jutut ovat saaneet ihmiset todella varovaisiksi, ehkä hän varoo siksi? Ja kun kyseessä on pikku tyttö eikä pikku poika niin miehillä on aina vähän vaikeampaa jutella asioista ja touhuta lapsen kanssa. Kune i voi pelata palloa tai käydä jääkiekkomatseissa ;-)

    En kuitenkaan usko että miehesi lastasi mitenkään vihaisi tai vieroksuisi. Miehet on kuitenkin niin perus suoria tyyppejä että sanovat kyllä jos sanomista on.

    Tietenkin voit ensikerralla todeta miehellesi että jos vaikka jättäisi ne moottoripyörärassailut yhtenä päivänä vähemmälle ja kävisitte vaikka porukalla jäätelöllä... Tai vaikka piknikillä jossain leirintäalueella makkaraa paistamassa.... Tai jos vaikka menisitte tytön kanssa katsomaan hetkeksi sitä moottoripyörien laittamista, se olisi 7 vuotiaasta varmaan (edes vähän aikaa) kiinnostavaa.

    Eiköhän se siitä kuitenkin ala suttaantumaan. Luota siihen että jos hän sua rakastaa, niin hän rakastaa sitten kunnolla kanssa :-)

    tämäpä onkin hyvä tapa purkaa ajatuksia.. aloin taas itkeskeleen kun luin sun vastaustasi, oispa asiat noin (?!?) kävin äsken viemässä tyttäreni bussiin ja viikonloppu sen kanssa on ohi. se halusi laittaa mun avopuolisolle tekstiviestin bussiasemalla, ja laittoikin . "hei, hei terveisin" ja oma nimi. ja musta niin tuntuu kurjalle!!!ensinnäkin tunteet herkässä kun on ikävä tyttöä jo etukäteen =) ja sitten vielä joutuu miettimään tätä kotijuttua! leikittelin jo ajatuksella että jos vain ottaisi ja lähtisi, vuokraisi asunnon ja muuttaisi ja totuttelisi uuteen elämään. no mies on edelleen jossakin ja varmaan tulee illalla vasta. työviikko alkaa niin kyllähän tämä taas normalisoituu, mies alkaa olemaan kotona kun tyttö ei ole. kuka tällaista oikeesti jaksaa??? meistäkin kumpikin on sellaisia ettei viitsi riidellä, he niin ei saada ees riitaa aikaiseksi, sekin vois joskus puhdistaa ilmaa. jos tämä näin jatkuu niin muutoksia kyllä on luvassa, kunhan kerään voimia vaan! mies on vaan muuten täydellinen ja rakas, ainut paha on noi viikonloput kun tyttäreni tulee...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jenna kirjoitti:

4 vuotta seurustelua takana, avoliitossa ja mukavaa on yhdessä. minulla on tytär 7 v. joka asuu isänsä luona ja käy minun ja avopuolisoni luona n. joka toinen viikonloppu. nytkin kun on viikonloppu tytär on luonamme, mutta taas avopuolisoni ei, hän on aina aamusta iltaan touhuamassa omia harrastuksiaan silloin kun tyttäreni on luonamme, lähtee aamulla aikaisin ja tulee illalla kun nukutaan. hän jopa suunnittelee valmiiksi touhua kun tietää että tyttäreni on tulossa. ja tytär on kiltti ihana tyttö, eppuluokkalainen. avopuoliso vaan ei viihdy lasten kanssa. mietin tässä pitäisikö minun tehdä ratkaisuja esim. muuttaa pois. mietin, tulisiko mieheni onnellisemmaksi jos muuttaisin, vaikkakin meillä muuten menee hyvin ja on hauskaa yhdessä. olen 4 vuotta katsellut tuota kun mies aina lähtee kun tyttäreni tulee ja jotenkin sallinut sen, tottakai, mutta se kyllä särkee minun sydäntä!!!!!!!!!!!!! mitä tehdä? puhuminen ei auta tässä asiassa... annanko olla vai teenkö ratkaisuja??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu