Olemme mieheni kanssa seurustelleet vähän yli vuoden. Menimme kihloihin keväällä. Nyt on tullut eteen elämämme ensimmäinen vakava riita. Asumme avoliitossa. Naimisiin olisi tarkoitus mennä ensikesänä. Nyt miehen pinna katkesi kun päästin humalassa sammakoita suustani. Toki alla oli jo muitakin läpikäymättömiä asioita, jotka ovat häntä vaivanneet. Lähti kotoa, ei soita ei vastaa, jos on kotona ei puhu minulle. tätä on jatkunut nyt viikon. Olen pyytänyt anteeksi kirjeitse ja tekstiviestillä. Ei ole näihin mitenkään reagoinut. Nyt hän on taas poissa ja toivon, että hän olisi tehnyt tänä aikana saman kuin minä. Käynyt mielessään läpi elämämme hyvät asiat, joista pitää kiinni ja huonot, joita täytyy parhaan mukaan välttää. Olen kirjoittanut itsestäni havaittavia huonoja puolia paperille ja hänestä niitä asioita, jotka minua vaivaavat. Toivon vain kovasti, että kun kotiin joskus reissultaan tulee niin suostuu minua kuuntelemaan. Molemmat olemme olleet raivoissamme toisilleen. Olen rauhoittunut ja toivottavasti on hänkin.
Onko tällaisesta ensimmäisestä isosta riidasta kokemuksia ja kuinka siitä on selvitty?
ps. Uskottomuudesta ei olen kummankaan puolesta kyse. Se on pois suljettu asia
Onko tällaisesta ensimmäisestä isosta riidasta kokemuksia ja kuinka siitä on selvitty?
ps. Uskottomuudesta ei olen kummankaan puolesta kyse. Se on pois suljettu asia
Vastaukset 3
Vanhimmat
Parisuhteessa ei ole asioiden välttämistä vaan niiden selvittämistä! 'Välteltävät' asiat vain hankaloittavat elämää. Eli puhukaa ja paljon!
Mielestäni lapsellista käytöstä mieheltäsi. Vaikka kuinka kiukuttaa, ei tuo ole aikuisen tapa selvittää asioita. Herää myös kysymys että mikäli taustalla oli häntä vaivaavia asioita, miksi ei tuonut niitä aikaisemmin esille? Parisuhde perustuu kahden ihmisen avoimuudelle ja rehellisyydelle. Jos asioista ei pystytä puhumaan, ei yhteiselämästä oikein tule mitään.
Eipä kai siinä muuta voi tehdä kuin odotella, että mies aikanaa saapuisi reissuiltaan takaisin. Ja on toivottavasti sinä aikana asioita miettinyt. Sitten voitte niistä kaikista puhua. Miettisin kyllä vielä sitä avioliittoa, paljonko luotat miehesi : niin hyvässä kuin pahassa kunnes kuolema meidät erottaa-lupaukseen? Mielestäni teidän pitäisi ensin oppia elämään oikeassa parisuhteessa, jossa ei noin vaan marssita pihalle.
Te ämmät nyt jauhatte että kaikki olis miehen vikaa.....ymmärsin että kyse on muusta, siis se selvittää joka koheltanut, eikö? Teidän ämmien mielessä kaikki vaan "kääntyy" toisin. Ymmärrättekö ?
Lusikka käteen nyt aloittaja........
Niin olisikohan miehellä mitään sanomista? Jos on niin mielelläni kuuntelisin. Olen heittänyt "pallon" hänelle nyt lukuisia kertoja.
"Te ämmät nyt jauhatte että kaikki olis miehen vikaa" Me Naiset kyllä osataan ottaa itseemme ja tutkia asioita siltä kantilta, että syy on meidän. Miehet näköjään eivät. Tykkäätte vaan paistatella siinä loistossa kuinka paljon vaikutusvaltaa teillä on naisiinne, kun saatte heidän olonsa niin mitättömäksi pelkillä sanoilla.