Onko täällä ketään sosiaalista ihmistä, joka olisi ikisinkku (tai ikineitsyt)? Sosiaalinen ei sitten ole sellainen tyyppi, joka parhaiden kavereidensa seurassa uskaltautuu murahtelemaan lyhyitä vastauksia kysymyksiin, vaan sellainen joka mielellään juttelee uusien tuttavuuksien kanssa niitä näitä.
Ainakin kun mietin omaa tuttavapiiriäni, niin sosiaalisuus vaikuttaa paljon enemmän menestykseen nais- ja miesmarkkinoilla, kuin esimerkiksi ulkonäkö. Esim lukioaikanani luokan pojista eniten vipinää tuntui olevan ulkonäkökriteerien nojalla kaikkeista epätodennäköisimmällä klopilla. Hän oli vakavasti ylipainoinen, kärsi lievästä liikuntavammasta, oli välillä leikkaushoidossa ja yhtenään lääkehoidossa aknen vuoksi. Hän oli kuitenkin mukava mies ja leppoisa naureskelija, eikä silminnähden ottanut paineita naisten kanssa juttelemisesta. Ne hänen naistuttavansa olivat vielä ihan normaaleja tyttöjä, ei mitään epätoivoisia tapauksia.
Samoten tytöistä eniten vientiä tuntui olevan niillä puheliaimmilla ja monta hyvännäköistäkin tyttöä taisi jäädä seinäruusun asemaan. Vaikka nyt yleensä ajatellaan, että iskuhommat on miesten heiniä, niin taitaapa olla niin, että nainen voi omalla olemuksellaan ja käytöksellään tehdä itsestään paljon helpommin lähestyttävän ja -viihdytettävän.
Ainakin kun mietin omaa tuttavapiiriäni, niin sosiaalisuus vaikuttaa paljon enemmän menestykseen nais- ja miesmarkkinoilla, kuin esimerkiksi ulkonäkö. Esim lukioaikanani luokan pojista eniten vipinää tuntui olevan ulkonäkökriteerien nojalla kaikkeista epätodennäköisimmällä klopilla. Hän oli vakavasti ylipainoinen, kärsi lievästä liikuntavammasta, oli välillä leikkaushoidossa ja yhtenään lääkehoidossa aknen vuoksi. Hän oli kuitenkin mukava mies ja leppoisa naureskelija, eikä silminnähden ottanut paineita naisten kanssa juttelemisesta. Ne hänen naistuttavansa olivat vielä ihan normaaleja tyttöjä, ei mitään epätoivoisia tapauksia.
Samoten tytöistä eniten vientiä tuntui olevan niillä puheliaimmilla ja monta hyvännäköistäkin tyttöä taisi jäädä seinäruusun asemaan. Vaikka nyt yleensä ajatellaan, että iskuhommat on miesten heiniä, niin taitaapa olla niin, että nainen voi omalla olemuksellaan ja käytöksellään tehdä itsestään paljon helpommin lähestyttävän ja -viihdytettävän.
Vastaukset 36
Vanhimmat
selvähän se, että jos on sosiaalinen ja saa helposti kavereita, niin se naisen/miehen löytäminenkin on helpompaa. mutta, sekin että on paljon kavereita ja tuttavapiiriä, niin ei vielä takaa sitä että kukaan niistä haluais mitään vakavampaa sun kanssa.
mutta mitäs tällä nyt halusit sanoa?
Ensinnäkin haluaisin nähdä, että onko täällä yhtään sellaista henkilöä, joka on sosiaalinen, mutta siitä huolimataa kärvistelee miehen/naisen puutteessa.
Toiseksi halusin tuoda omaa mielipidettäni esille siitä asiasta, kun monet palstalaiset tuntuvat yliarvioivan oman ulkonäkönsä merkityksen ja toisaalta syyllistävän vastakkaista sukupuolta omista huonoista kokemuksistaan ja/tai menestyksen puutteesta parisuhderintamalla.
"monet palstalaiset tuntuvat yliarvioivan oman ulkonäkönsä merkityksen"
Sillä varmasti on aika paljon merkitystä jos ei ole tuttavapiiriä jossa tapaisi sellaisia sopivia henkilöitä jotka katsovat sen ulkonäön taakse.
"toisaalta syyllistävän vastakkaista sukupuolta omista huonoista kokemuksistaan ja/tai menestyksen puutteesta parisuhderintamalla."
Syyllistäminen ja syiden etsintä on eri asioita.
Väitätkö että vikaa on vain aina siinä henkilössä itsessään eikä syitä löydy niistä toisista osapuolista? Josta voidaan vetää yleisiä johtopäätöksiä toisesta sukupuolesta ja siitä mitä he etsivät.
"Syyllistäminen ja syiden etsintä on eri asioita. Väitätkö että vikaa on vain aina siinä henkilössä itsessään eikä syitä löydy niistä toisista osapuolista? Josta voidaan vetää yleisiä johtopäätöksiä toisesta sukupuolesta ja siitä mitä he etsivät."
Siinä olet aivan oikeassa, että syyllistäminen ja syiden etsintä ovat aivan eri asioita. Ei minulla syiden etsintää vastaan mitään ole. Syyllistäminen on sitä, että kokee vian olevan säännöissä, kun peli ei luista. Syiden etsinnässä taas vika ei ole missään eikä kenessäkään, se on vain sitä että haluaa ottaa selvää säännöistä, jotta seuraava peli menisi paremmin.
"Syyllistäminen on sitä, että kokee vian olevan säännöissä, kun peli ei luista. Syiden etsinnässä taas vika ei ole missään eikä kenessäkään, se on vain sitä että haluaa ottaa selvää säännöistä, jotta seuraava peli menisi paremmin."
Vikaa voi olla säännöissä koska toiset ihmiset niitä määrittävät. Mielestäni on aika asiallista keskustella tuosta aiheesta kuinka parinvalinta tapahtuu varsinkin jos on nähtävissä etteivät nykyiset parisuhteet ole kovinkaan rakentavia (katso eroprosentteja), katsot yh:den määrää sekä myös sitä että tietyt ihmiset näköjään jätetään koko sinkkumarkkinoiden reuna-alueille. Aika kovat arvot jylläävät näissä keskusteluissa.
Sekin on syiden etsintää sekä miettimistä mikä olisi järkevää ei pelkästään yksilön vaan yleensä tasa-arvoisen pelin puolesta.
Kysymys on vähän samasta kuin ulta-kapitalistisesta ajattelutavasta verrattuna kommunismiin. Me emme puhu nyt kommunismista vaan siitä että sosialismilla voi tasoittaa pelikenttää eikä vain ajatella että ulta-kapitalismiin tulisi luottaa aina jolloin osa on todella rikkaita ja osaa päätyy katuojaan.
En oikein usko käsitykseen että "peli on täydellinen näin". Tietysti tällainen keskustelu voidaan myös nähdä osana peliä.
Mitä tulee syyllistämiseen niin kumpi tahansa (toisten syyllistäminen jolloin oma itseisarvo nousee tai itsensä syyllistäminen joka johtaa toimintaan) joka auttaa ihmistä pelissä tietysti helpottaa.
Vaikeampaa on jos ihminen vuorotellen syyttää itseään päätyen itsesääliin ja sitten syyllistää samalla toisia vihaten ja sulkien heidät ulkopuolelle.
Me voimme tässä puhua vaikka mitä mutta itse näen suurimpana ongelmana Suomessa miten sosialisointi tapahtuu ja mihin asioihin keskittyy. Tällöin on todella suuri vaara että jää ulkopuolelle.
"Vikaa voi olla säännöissä koska toiset ihmiset niitä määrittävät."
Minä taas katson, että säännöt ovat "ylhäältä annettuja", eli todellisuudessa evoluutuin sanelemia. En minä ainakaan voi päättää, että minkälaiset naiset minua kiinnostavat, enkä usko että kukaan voi. Ovathan kaikennäköiset järkiliitot arkipäivää, mutta ei ihminen voi määrätä itseään ihastumaan eikä rakastumaan keneenkään.
"Vaikeampaa on jos ihminen vuorotellen syyttää itseään päätyen itsesääliin ja sitten syyllistää samalla toisia vihaten ja sulkien heidät ulkopuolelle."
Etpä olisi paremmin voinut sanoa.
"En oikein usko käsitykseen että "peli on täydellinen näin". Tietysti tällainen keskustelu voidaan myös nähdä osana peliä."
Parinvalintapelien muuttamisen ongelmana on, että vapaissa yhteiskunnissa sen pelin sääntöjä ei yhteiskunnan toimin helposti muutella. Väittelemällä ja huutelemalla toisiin pöytiin sitä voi tietysti yrittää, mutta uskotko että vaikkapa iso osa naisista vaihtaisi miesihannettaan vain siksi, että sinä yrität perustella muutoksen tarvetta, tai esim. että verkossa ja koulunpihassa haukutaan heitä? Parinvalintapelin säännöt muuttuvat tosi hitaasti.
"Minä taas katson, että säännöt ovat "ylhäältä annettuja", eli todellisuudessa evoluutuin sanelemia."
Se nyt on sori vaan etten oikein usko tuollaiseen. Se on amerikkalaista jumalperäistä roskaa jota osa progressiivisesti ajattelevista luonnontieteilijöistäkin näyttää seuraavan. Säännöt muuttuvat sitä mukaa kun ympäristö muokkautuu. Esimerkiksi talouteen liittyy aina osaltaan politiikka ja kulttuuri. Me määrittelemme tuon ympäristön ja vahvistamme niitä osia evoluutiosta kulloinkin jota pidämme muka vaivan arvoisina. Evoluutiouskovaiset ovat sitten asia erikseen. Viitaten siihen että evoluutiouskovaiset uskovat että on erityinen "oikea oppisuus" jota tulee seurata ja muu on "harhaoppia" mitä tulee vaikkapa ihmisen käytökseen. Osa oikein selittää tätä sillä että se on ennalta määrättyä tai että valinnat joita ihmiset tekevät olisivat jotekin perustellusti aina "oikeita".
Tietysti asia voi olla vaikea ymmärtää progressiivisesti ajatteleville joille joko Jumala tai "evoluutio" (jokin omituinen luonnon voima?) tai "näkymätön käsi joka silti on järkevä ja jota moraalisesti tulee seurata" koska se ohjaa "oikeaa, parasta, hyvää ja voimakkainta kohti".
Se kuulostaa oikeistolaiselta höpöhöpöltä jolla perustellaan itselle hyödyllistä "oikeudenmukaista" tilannetta. Maagista ja miehistä jaloa mutta raakaa kamppailua.
Naurattaa koko ajatus.
"Ovathan kaikennäköiset järkiliitot arkipäivää, mutta ei ihminen voi määrätä itseään ihastumaan eikä rakastumaan keneenkään. "
Väärä vertaus. Tunne ja järki eivät sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ihminen vaikuttaa ihan itse omalla havainnoillaan sekä muokkaamalla ajatteluaan/käsittelemällä havaintoja/muistkuvia siihen kehen ihastuu ja rakastuu ajan kuluessa. Siihen vaikuttaa myös se ympäristö (ihmisen kulttuurin mallit ja henkilökohtaiset kokemukset) jossa niitä asioita koetaan. Ihmisen yhteisössä on aika yleistä että suositut ilmiöt/ihmiset saavat lisää suosiota huolimatta niiden ihmisten ominaisuuksista.
Valitettavasti ihmiset menevät aika usein mistä aita on matalin jolloin esimerkiksi ensivaikutelma jyllää ja jota yritetään sitten maailman lampeen perustella että se kertoisi jotain perustavanlaatuista vaikkapa evoluution näkökulmasta. Kysymys on siitä mihin keskitytään. Nykyään keskitytään hetkellisiin kokemuksiin ja välittömään himoon. Siitä kärsivät monet ihmissuhteet ja ne jotka eivät saa aikaiseksi tuota kokemusta toisissa kärsivät sitten ikisinkkuina. On aika perusteetonta selittää sitä että se olisi "oikeanlaista evoluutiota" jos ihmiset voivat valita toisinkin.
Tosin en jaksa alkaa tässä väittelemään aiheesta vapaa tahto vs. kohtalousko. Enkä myöskään sitä että miksi sosiaaliturva pitäisi poistaa tai vammaiset teloittaa koska "evoluutio" määrää niin.
"Parinvalintapelien muuttamisen ongelmana on, että vapaissa yhteiskunnissa sen pelin sääntöjä ei yhteiskunnan toimin helposti muutella."
Tuo on harha siitä että evoluutio tapahtuu automaattisesti "vapaissa yhteiskunnissa" ja sitä ei voi rajoittaa. Päinvastoin, vapaissa yhteiskunnissa parinvalintapeliä on helpompi ohjata ja sitä moni nykyään tekeekin. Esimerkiksi mediassa muokataan jatkuvasti sitä mihin ihmisten tulisi toisessa sukupuolessa keskittyä.
"Väittelemällä ja huutelemalla toisiin pöytiin sitä voi tietysti yrittää, mutta uskotko että vaikkapa iso osa naisista vaihtaisi miesihannettaan vain siksi, että sinä yrität perustella muutoksen tarvetta, tai esim. että verkossa ja koulunpihassa haukutaan heitä?"
Jos se muutoskeskustelu tapahtuisi oikeasti mediassa niin kyllä.
Verkossa juttelu nyt ei auta muuta kuin sitä pientä piiriä joka keskustelua käy.
Et ehkä ymmärrä sitä että haukkuminen sekä keskustelu ovat kunkin yksilön tapa käsitellä asioita. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat pienet muttei se johdu siitä ettei asioita voisi muuttaa vaan siitä että kanavia on vähän ja osa ihmisistä pitää valtaa jolloin toiset äänet vaiennetaan.
"Parinvalintapelin säännöt muuttuvat tosi hitaasti."
Ne muuttuvat aika nopeastii. Vain jotain keskiarvoja voidaan sanoa minkälaisia ihmisiä suositaan noin ylipäätään (symmetriset piirteet, terveys, nuoruus, sosiaalisuus, menestys jne.) mutta sen jälkeen alkaa tulla esille yhteiskunnamme arvostamat piirteet ja jos noita asioita vielä tuodaan esille ja painotetaan niin ne saavat erityisen vahvan aseman ihmisten parinvalinnassa.
"Esimerkiksi mediassa muokataan jatkuvasti sitä mihin ihmisten tulisi toisessa sukupuolessa keskittyä."
Tämä on kyllä ihan totta. Parhaiten varmasti arvostuksiin pystyisi vaikuttamaan ison tv-kanavan pomona, tuottajana tai käsikirjoittajana. Tai muuna mediavaikuttajana.
"Vain jotain keskiarvoja voidaan sanoa minkälaisia ihmisiä suositaan noin ylipäätään (symmetriset piirteet, terveys, nuoruus, sosiaalisuus, menestys jne.) mutta sen jälkeen alkaa tulla esille yhteiskunnamme arvostamat piirteet ja jos noita asioita vielä tuodaan esille ja painotetaan niin ne saavat erityisen vahvan aseman ihmisten parinvalinnassa."
nopeasti muuttuvat piirteet ovat aika pinnallisia. Mitä seksikkäänä pidetyssä naisessa tai miehessä tai ns. vaimomateriaalissa on muuttunut jostain 80-luvulta lähtien?
Ei siinä evoluutiossa sinällään mitään maagista voimaa ole. Eikä siinä ole mitään muutakaan voimaa. Evoluutiohan on vain käsitteellinen ilmaisu tapahtumille, jotka oikeasti tapahtuvat. Se vaan nyt sattuu olemaan niin että vahvimmmat geenit saanut yksilö pärjää parhaiten siinä tilanteessa mihin se on syntynyt. Kala jolla on geenit isoon pyrstöön ui paremmin kuin kala jolla on pienipyrstöisen geenit. Tällöin huonompi väistyy ja parempi saa jatkaa sukua. Tadaa! Siinä meillä on evoluutiota, ei mitään jumalallista tai maagista.
Ja kuka sen sitten määrittelee mitkä ratkaisut ovat oikeita ja mitkä eivät? Jos parinvalinnassa tuntuu oikealta ratkaisulta ottaa se "parempi" kumppani kuin huonompi, niin mikä sen määrittelee onko ratkaisu oikeasti huono vai hyvä?
Totta on että ihmisen valintaan vaikuttavat sekä järki että tunne, ja kaikki aikaisempi havainnointi eli ympäristö jossa elää. Mutta miksi näin tapahtuu? Eikö kaikki pienissä aivoissamme tapahtuvat asiat ole kuitenkin geenien aikaansaannosta? Eli kuinka ollakkaan palaamme jälleen evoluutioon, eikä se edelleenkään tarkoita jumalallista voimaa, vaan yksinkertaisesti sitä että tietyt geenit ohjaavat toimintaamme välittömästi tai välillisesti. Toiset kasvattavat jalkoja ja käsiä ja toiset antavat ohjeet rakentaa aivomme, joissa kaikki loppujen lopuksi tapahtuu.
Taitaa olla niin, ettemme tästä aiheesta tule löytämään yhteistä säveltä. Itse olen kai aikamoinen evoluutiouskovainen sikäli, että katson ihmisen olevan vain yksi eläin muiden joukossa.
Desmond Morris:illa on hyviä kirjoja ja dokkareita aiheesta. Esimerkiksi youtubesta taitaa löytyä Human Animal ja The Naked Ape nimiset dokkarisarjat. Niissä ihmistä ja ihmisen evoluutiota on käsitelty ikäänkuin ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Ne ovat mielenkiintoisia ja lämminhenkisiä dokkareita, eikä niissä mitenkään nihilistisesti suhtauduta ihmiselämään.
Kannattaa tarkitaa tiedot evoluutiosta ehkä ensin.
"Ei siinä evoluutiossa sinällään mitään maagista voimaa ole. Eikä siinä ole mitään muutakaan voimaa. Evoluutiohan on vain käsitteellinen ilmaisu tapahtumille, jotka oikeasti tapahtuvat"
Aivan oikein.
"Se vaan nyt sattuu olemaan niin että vahvimmmat geenit saanut yksilö pärjää parhaiten siinä tilanteessa mihin se on syntynyt. Kala jolla on geenit isoon pyrstöön ui paremmin kuin kala jolla on pienipyrstöisen geenit. Tällöin huonompi väistyy ja parempi saa jatkaa sukua. Tadaa! Siinä meillä on evoluutiota, ei mitään jumalallista tai maagista."
Tuota tuota.
Ei pidä paikkaansa. Ei ole olemassa varsinaisesti mitään "vahvimpia geenejä" vaan geenejä jotka vaikuttavat eri ominaisuuksiin. Noita ominaisuuksia joita mainitsin arvostetaan yleensä aina mutta yleensä se ympäristö (jota ihmisellä tarkoittaa kulttuuria) määrittää sitten miten niitä geenejä sieltä valitaan.
Tuo "parempi ja huonompi" jo sisältää arvokeskustelun elementtejä jotka eivät kuulu evoluutiokeskusteluun. Sitähän yritin ajaa tuossa takaa.
Sitä sillä "oikealla tavalla" joka edelleen on progressiivista maagista ajattelua näyttää esiintyvän evoluutiokeskusteluissa.
"Totta on että ihmisen valintaan vaikuttavat sekä järki että tunne, ja kaikki aikaisempi havainnointi eli ympäristö jossa elää. Mutta miksi näin tapahtuu? Eikö kaikki pienissä aivoissamme tapahtuvat asiat ole kuitenkin geenien aikaansaannosta? Eli kuinka ollakkaan palaamme jälleen evoluutioon, eikä se edelleenkään tarkoita jumalallista voimaa, vaan yksinkertaisesti sitä että tietyt geenit ohjaavat toimintaamme välittömästi tai välillisesti. Toiset kasvattavat jalkoja ja käsiä ja toiset antavat ohjeet rakentaa aivomme, joissa kaikki loppujen lopuksi tapahtuu."
Tuossa nyt ei ollut paljon logiikkaa. Vähän sama kuin selittäisi että ämpäri pitää vettä koska siinä on pitävät laidat ja pohja.
Geenit eivät tee muuta kuin antavat meille jotain perusattribuutteja jotka aktivoituvat riippuen ympäristön vaikutuksista ja ihmiset havainnoivat toisten geenejä sen ympäristön puitteissa.
Tuo mitä täällä selitetään on että se valinta on täydellistä ja että geeni valitsee aina oikein tai sen "vahvimman".
Epäilen syvästi myös nykään tuota aspektia evoluutiosta koska ihmisen toiminta keskittyy aikalailla kaikkeen muuhun kuin lisääntymiseen ja välittömään selviytymiseen. Tällöin esille nousee paljon sellaisia arvoja parinvalinnassa jotka eivät oikein puolla tuota että se "vahvin" ja "paras" valittaisiin.
Varsinkin ihmisellä evoluutiota muokkaa hyvin vahvasti sosiaaliset prosessit joita ei saada selville tutkimalla kaloja, lintuja yms. joita näissä monissa perusteluissa "evoluution voittokulusta ja vahvimmista geeneistä" käytetään.
"Taitaa olla niin, ettemme tästä aiheesta tule löytämään yhteistä säveltä. Itse olen kai aikamoinen evoluutiouskovainen sikäli, että katson ihmisen olevan vain yksi eläin muiden joukossa."
Tarkoitatko että ihminen on yhtä yksinkertainen ja samanlainen kuin muutkin eläimet?
Kannattaa ehkä herätä ja huomata ihmisen maailman monipuolisuus ja kuinka tietoiset prosessimme vaikuttavat valintoihimme.
Evoluutiouskovaisella tarkoitan sokeaa uskoa siihen että evoluutio ohjaa oikeaa, hyvää, parasta ja vahvinta kohti eikä se vain ole sattumanvarainen prosessi joissa vain sattuu löytymään joitain kehityskulkuja jos asioita tarkkailee pitkällä aikavälillä.
"Desmond Morris:illa on hyviä kirjoja ja dokkareita aiheesta. Esimerkiksi youtubesta taitaa löytyä Human Animal ja The Naked Ape nimiset dokkarisarjat. Niissä ihmistä ja ihmisen evoluutiota on käsitelty ikäänkuin ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Ne ovat mielenkiintoisia ja lämminhenkisiä dokkareita, eikä niissä mitenkään nihilistisesti suhtauduta ihmiselämään."
Olen varmaan lukenut aiheesta enemmän kuin sinä. Morrista luin ekan kerran yläasteella.
Ongelma on vain tässä se että evoluutiota tulkitaan hyvin kapeakatseisesti ja aika monet näistä ajatuksista ovat vielä aika lapsenkengissä.
"Olen varmaan lukenut aiheesta enemmän kuin sinä. Morrista luin ekan kerran yläasteella.
Ongelma on vain tässä se että evoluutiota tulkitaan hyvin kapeakatseisesti ja aika monet näistä ajatuksista ovat vielä aika lapsenkengissä."
Se on erittäin hyvä asia, että olet perehtynyt aiheeseen, eikä se ole mitään "musta tuntuu/mun mielestä ainakin" -tason höpinää. Olet siis punninnut argumentit ja päätynyt omaan mielipiteeseesi. Eipä siitä voi valittaa.
Itsekin olen kiinnostunut mm. evoluutiosta ja tietoisuudesta ja olen näistä aiheista lukenut kirjallisuutta ja katsonut dokumentteja. Minun mielipiiteni on myöskin jonkinlaisen "heräämisen" tulosta, mitä tuossa peräänkuulutit.
En usko, että kumpikaan meistä voi muuttaa toisen osapuolen näkemystä tässä asiassa, mutta ei se mitään. Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu yhtä monta kuin pers'reikiäkin =)
"Se on erittäin hyvä asia, että olet perehtynyt aiheeseen, eikä se ole mitään "musta tuntuu/mun mielestä ainakin" -tason höpinää. Olet siis punninnut argumentit ja päätynyt omaan mielipiteeseesi. Eipä siitä voi valittaa."
Joo samoin.
"Itsekin olen kiinnostunut mm. evoluutiosta ja tietoisuudesta ja olen näistä aiheista lukenut kirjallisuutta ja katsonut dokumentteja. Minun mielipiiteni on myöskin jonkinlaisen "heräämisen" tulosta, mitä tuossa peräänkuulutit."
Se on hienoa.
"En usko, että kumpikaan meistä voi muuttaa toisen osapuolen näkemystä tässä asiassa, mutta ei se mitään. Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu yhtä monta kuin pers'reikiäkin =)"
Omalla kohdalla minua alkoi vaivaamaan tuo näkemys jota aiemmin sinun tavoin tavallaan kannatin. Suurimpahan ongelma on se jos toisia näkökohtia ei hyväksytä vaan lyödään yli asioissa.
Itse sanoisin että ihmisen tiedostamattoman ja tietoisuuden raja on aika häilyvä sekä moniin asioihin vaikuttaa psykologiset/sosiaaliset tekijät sekä ihmisen rajoittunut havaintomaailma. Tähän kun lisätään erilaiset lisääntymisstrategiat joita ihminen voi omia sekä ihmisen ja yhteisön tietoinen pyrkimys yksilöllisyyteen niin soppa on aika lailla valmis.
Näkisin myös että ihmisen ja ihmisten onnellisuuden kannalta on aika huolestuttavaa jos aletaan valitsemaan pareja pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Varsinkin kun yksi huomattavista piirteistä nykyajan parinvalinnassa on myös sen nopeus, helppous sekä ihmisen oman aseman tiedostamisen jatkuva vaikeus.
"Tämä on kyllä ihan totta. Parhaiten varmasti arvostuksiin pystyisi vaikuttamaan ison tv-kanavan pomona, tuottajana tai käsikirjoittajana. Tai muuna mediavaikuttajana."
Esimerkiksi naisten tai miestenlehtien päätoimittajina.
"nopeasti muuttuvat piirteet ovat aika pinnallisia. Mitä seksikkäänä pidetyssä naisessa tai miehessä tai ns. vaimomateriaalissa on muuttunut jostain 80-luvulta lähtien?"
80-luvulta ovat jyllänneet hyvin voimakkaat markkinatalouden ajatukset varsinkin amerikkalaisen ajattelun/kulttuurin myötä.
Kotivaimojen osuus on pienentynyt huomattavasti ja nainen nykyään voi olla aktiivisempi kuin aiemmin.
Miehessä ainakin se että miehen tulee pitää selvästi aikaisempaa enemmän huolta ulkoisesta olemuksestaan sekä myös vaikuttaa menestyjältä jotta edes keskimäärin olisi "hyvää materiaalia". Vakituinen työpaikka ei enää riitä vaan pitää olla "ekstraa".
Parinvalinnasta on tullut jyrkempää ja siinä on se omituinen piirre että se kaikki hyvä halutaan heti että sen halutaan myös kestävän. Mutta kun nuo ovat usein toistensa vastakohtia.
Sanotaanko näin että jo 10 vuoden aikana on tapahtunut muutoksia mitä etsitään, miten ja miksi.
Nopeasti muuttuvat piirteet eivät ole pinnallisia välttämättä vaan voivat paljastaa erilaisia haluttuja ominaisuuksia jotka pysyvät muuten piilossa. Se mikä on nimenomaan pinnallsita on valita kumppani pelkän nuoruuden, kauneuden, terveyden, statuksen jne. perusteella joka on ehkä se yleisin tapa yhdistettynä tietysti nopeaan seksuaaliseen "humalaan".
"Näkisin myös että ihmisen ja ihmisten onnellisuuden kannalta on aika huolestuttavaa jos aletaan valitsemaan pareja pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Varsinkin kun yksi huomattavista piirteistä nykyajan parinvalinnassa on myös sen nopeus, helppous sekä ihmisen oman aseman tiedostamisen jatkuva vaikeus."
Itse olen valmis ryhtymään suhteeseen ainoastaan sellaisen naisen kanssa, johon tunnen vetoa fyysisesti ja josta pidän ihmisenä.
Tuohon fyysiseen puoleen en usko pystyväni vaikuttamaan mitenkään. (evoluutiopuoli/tunteet). Sen sijaan tietoisuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kenestä pidän ihmisenä (järki). Tietoisuuden kanssa ajautuisimme sitten välttämättä vapaan tahdon kysymykseen, mutta en halua ryhtyä niin raskaaseen keskusteluun, ainakaan Sinkut-palstalla =)
"Tuohon fyysiseen puoleen en usko pystyväni vaikuttamaan mitenkään. (evoluutiopuoli/tunteet)."
En oikein ymmärrä miksi ajattelet että tunnepuoli on se evoluutiopuoli ja se liittyy ensisijaisesti ulkonäköön?
Väittäisinpä että nykyään nimenomaan tämä hyvin voimakas ulkoiseen olemukseen keskittyminen kulttuurissa saa aikaan sen että partnerista etsiään sitä ennen kaikkea jonka sitten uskotaan johtuvan evoluutiosta vaikka kysymys on siitä että ulkoisella olemuksella sattuu olemaan vain nopein ja helpoin tehdä vaikutus eikä niin että ulkoinen olemus takaisin parhaan valinnan. Olemus sisältää tässä myös henkilön pintapuolisen käytöksen ja statussymbolit.
"Sen sijaan tietoisuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kenestä pidän ihmisenä (järki). "
Järki vs. tunteet on hieman huono vertaus.
Itse puhuisin puolitietoisista valinnoista joissa tavallaan uskottelemme usein että "valinta on tehty meidän puolestamme" vaikka enemmän tai vähemmän olemme itse tehneet sen ja johdatalleet sitä. Syynä on se että vaikka tiedostamattomasti joku saattaa aikaan jonkinlaisia värinöitä niin olemme luoneet yleensä tietoisella valinnalla pitemmällä aikavälillä itsellemme tietyt kriteerit joita toisessa odotamme jolloin emme edes huomaa muita ihmisiä paitsi nämä tietyt. Samoin huomaamme usein vain niitä ihmisiä joita meille "mainostetaan". Eli sinne tiedostamattomaan ujuttautuu ajatus että "tässä on sitä jotakin" vaikka kysymys on taikatempusta eikä mistään sen kummemmista geenihommeleista.
Sitten on monia erilaisia havaintoja sekä tunnetiloja joita havainnoimme merkeiksi jostakin vaikkeivät ne sitä ole. Pidämme muka jonkun luonteesta tajuamatta että heidän ulkoinen olemuksensa on saanut meidät heistä kiinnostumaan ja olemaan avoimempia heitä kohtaan kuin jotakuta muuta. Sitten ihmiset tulkitsevat yksinkertaisen oman tuntemansa jännityksen vaikkapa intohimoon, kipinöintiin sekä "kemioihin". Simppelit reaktiot aiheuttavat meissä ylilyötyjä reaktioita. Esimerkiksi tietyissä tilanteissa pelkästään ajatus siitä että "minä olen mies ja tuo on nainen" saa aikaan ihmisessä jo reaktioita joita vahvistamalla "olen tosimies ja tuo on tosi naisellinen nainen" alkaa jo himottaa.
Itse veikkaisin että evoluutio on suorastaan pelottavan sattumanvarainen prosessi varsinkin mitä tulee ihmisiin mutta me haluamme jyrkästi uskao että sitä ohjaa joku "järki" joka johtaisi aina johonkin kaiken selittävään mielellään tietysti vielä meitä miellyttävään lopputulokseen joka tukee väittämiämme ja todistaa oikeellisuuttamme.
Laitoin ehkä hieman liian karrikoidusti nuo tunteet fyysiseen ja järjen hengelliseen viehättävyyteen. Yritin tosin lieventää sitä kirjoittamalla ne sulkeisiin.
Ilmeisesti tunteet ja järki ovat saman kolikon kaksi puolta. Luin aikoinani aiheesta kirjan 'Descartesin virhe' , jossa kirjoittaja argumentoi sen puolesta, että menettäessään tunteet ihminen menettää myös kykynsä järjen käyttöön. Hänen argumenttinsa perustuivat voittopuolisesti havaintoaineistoihin, jotka oli tehty aivovamman saaneista potilaista.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Tunteet ovat järkeviä mieli on kehollinen/HS20011215SI1AT01jgy
En rajannut fyysistä miellyttävyyttä tarkoittamaan pelkästään ulkonäköä, vaan pitäisikö nyt groteskisti sanoa, että "kaikkeen siihen, joka herättää halun tarttua naista rinnoista ja työntää kikkeli aukkoon".
Se naisen henkinen viehättävyys taas on sitä samaa, mitä edellytän miespuolisiltakin kavereilta. Eli tällaisen henkilön seurassa on hyvä olla ja hänen ajatuksensa ja mielipiteensä kiinnostavat minua.
Ja sitten vähän perusteluja kiitos?
"Ei pidä paikkaansa. Ei ole olemassa varsinaisesti mitään "vahvimpia geenejä" vaan geenejä jotka vaikuttavat eri ominaisuuksiin. Noita ominaisuuksia joita mainitsin arvostetaan yleensä aina mutta yleensä se ympäristö (jota ihmisellä tarkoittaa kulttuuria) määrittää sitten miten niitä geenejä sieltä valitaan."
Kuinkas käytännössä valitset geenejäsi? Ympäristönkin vaikutus, kuten kaikki muukin tapahtuu aivoissa kemiallisina reaktioina. Tähän vaikuttavat geenit. Se on totta että ei ole vahvimpia geenejä yleisesti, mutta jotkin ominaisuudet ovat vain yksinkertaisesti parempia tietyissä olosuhteissa kuin toiset.
Tämä oli pointtini.
"Tuossa nyt ei ollut paljon logiikkaa. Vähän sama kuin selittäisi että ämpäri pitää vettä koska siinä on pitävät laidat ja pohja."
No joo tämä on nyt taas näitä. Minkälaista logiikkaa sitten kenties kaipaisit? Jos ämpärissä on pohja niin se pitää vettä. Logiikkaa sekin.
"Tuo mitä täällä selitetään on että se valinta on täydellistä ja että geeni valitsee aina oikein tai sen "vahvimman"."
No niinpä. Mitään valintaa ei tapahdu. Se ei ole tietoista tapahtumaa, vaan yksinkertaisesti sopeutumista tietyillä ominaisuuksilla paremmin tiettyihin olosuhteisiin, ja näin parantaa omia mahdollisuuksiaan. Asiat on ilmeisesti joillakin helpompi hahmottaa puhumalla jostain suuremmasta.
"Epäilen syvästi myös nykään tuota aspektia evoluutiosta koska ihmisen toiminta keskittyy aikalailla kaikkeen muuhun kuin lisääntymiseen ja välittömään selviytymiseen. Tällöin esille nousee paljon sellaisia arvoja parinvalinnassa jotka eivät oikein puolla tuota että se "vahvin" ja "paras" valittaisiin."
entäs jos se "vahvin" ja "paras" onkin nykyihmisellä evoluution aikaansaamana jotain muuta kuin lisääntyminen ja välitön selviytyminen? Evoluutio ei käsitteenä mielestäni ole niin suppea etteikö sitä voisi käyttää myös ihmisten käytökseen osaksi vaikuttavana tekijänä.
Tutkimalla evoluutiota yksinkertaisimmillaan (kaikilla muilla eläimillä ja kasveilla maailmassa) saamme selville sen perustoimintaidean. Tämän jälkeen voimme soveltaa sitä ihmisen käytökseen ja toimintaa. Esim. väkivaltaan taipuvaisilta on löydetty yhteinen nimittäjä : yksittäinen geeni.
"En rajannut fyysistä miellyttävyyttä tarkoittamaan pelkästään ulkonäköä, vaan pitäisikö nyt groteskisti sanoa, että "kaikkeen siihen, joka herättää halun tarttua naista rinnoista ja työntää kikkeli aukkoon".
Se naisen henkinen viehättävyys taas on sitä samaa, mitä edellytän miespuolisiltakin kavereilta. Eli tällaisen henkilön seurassa on hyvä olla ja hänen ajatuksensa ja mielipiteensä kiinnostavat minua."
Pointtini taas puolestaan on se että nykyaikana keskitytään siihen että himo nousee nopeasti jolloin seksuaalinen viehättyminen ennen kaikkea tapahtuu olemuksen ja nopeiden virikkeiden kautta, ei pitkäaikaisen tutustumisen ja kiintymisen. Siis noin yleisesti.
Toisin sanottuna tuo jälkimmäinen on selvästi puuduksissa ja monet yrittävät etsiä tuon ensimmäisen kautta jälkimmäistä onnistumatta siinä.
Kuten sanoin se eka fyysinen viehättävyys on se helpompi tapa toimia ja tuo jälkimmäinen on vaikeampi. Ihmiset ovat nykyisten pariutumisajatusten suhteen niin viritettynä ykköseen että sen takia lyhyitä, nopeita ja helppoja valintoja suositaan varsin pinnallisten tunteiden perusteella. Pinnalliset tunteet voivat toki olla voimakkaita mutta yleensä ne eivät kestä kovin pitkään.
Valitettavasti osa ihmisistä ei jaa lyhyt ja pitkäkestoisia tunteita keskenään eivätkä erota himoa ihastumisesta jne.
Sitten kun joku mainitsee harkinnan niin heti ajatus leimataan "järkisuhteen" etsimiseksi tai että "en mä tunteilleni mahda mitään". Lähtökohta on se että jokainen voi tunteilleen jotakin koska ne eivät perustu ennaltakytkettyihin malleihin vaan asioihin joita voi ohjelmoida uudelleen ajan kuluessa.
Mutta ongelmana varsinkin nykyään on kunnollisen tutkimistulosten puute. Aika yksiuloitteista on se tutkimusmateriaali johon olen törmännyt ja sitä tulkitaan melkein moukarilla.
pelkkiä passiivisia olentoja tai pelkkiä ylhäältä annettujen olosuhteiden vankeja.
"Minä taas katson, että säännöt ovat "ylhäältä annettuja", eli todellisuudessa evoluutuin sanelemia."
No se on niin helppo ajatusrakenteellisesti(varsinkin lauseilla ajatelen) jämähtää tuohon yksinkertaistakin yksinkertaisempaan valintajuttuun evoluutioineen. Tässä vaan jätetään tykkänään huomiotta se että me olemme eläimiä joilla on kulttuuri. Yhtäältä tämä kulttuuri aiheuttaa meille paineita ja myös estoja meidän käyttäytymisellemme, mutta toisaalta me myös itse kuikin aktiivisesti osallistumme tähän kulttuurin ylläpitoon ja sen muuttamiseenkin toisenlaiseksi. Meneekö tämä tarkoitukseni näin perille yksinkertaisilla lauseilla ajattelemaan jämähtäneelle evoluutiuofanaatikolle.
Minusta tämä sopivamman eloon jäänti ei ole edes mikään teoria vaan itsestään selvyys, sehän toimii yhtä lailla myös kaikien ihmisten kehittämien laitteiden ja tekniikoiden suhteen ihan itsestäänselvästi eikä sen ymmärtämiseksi todellakaan tarvitse päätänsä vaivata.Päätänsä joutuu vaivaamaan siinä kun uusia paremia laitteita ja tekniikoita kehittelee joista sitten voi valikoitua käyttökelpoisempia.
"Ensinnäkin haluaisin nähdä, että onko täällä yhtään sellaista henkilöä, joka on sosiaalinen, mutta siitä huolimataa kärvistelee miehen/naisen puutteessa."
Ihminen voi olla sosiaalinen, mutta siitä huolimatta kärvistellä miehen/naisen puutteessa. Kaikille elämänkumppanin löytäminen ei ole helppoa tai sama asia, kuin nosto, pisto ja ravistus...
"Yhtäältä tämä kulttuuri aiheuttaa meille paineita ja myös estoja meidän käyttäytymisellemme, mutta toisaalta me myös itse kuikin aktiivisesti osallistumme tähän kulttuurin ylläpitoon ja sen muuttamiseenkin toisenlaiseksi. Meneekö tämä tarkoitukseni näin perille yksinkertaisilla lauseilla ajattelemaan jämähtäneelle evoluutiuofanaatikolle."
Menee kyllä perille, kiitoksia vaan ;)
En minä jaksanut ruveta sen enempää evoluutiosta höpöttämään, koska se nyt harhautuu jo aika pitkälle alkuperäisesta aiheesta ja evoluutiolle on ihan oma keskustelupalstansakin. Noh, muutama sananen nyt sitten kuitenkin...
Mielestäni se on evoluution muokkaama sapluuna, jonka mukaan arvioimme vastakkaisen sukupuolen viehättävyyttä. Tuskimpa tätä edes moni kiistää. No entäs sitten kulttuuri? Näkemykseni mukaan kulttuuri enemmänkin käyttää hyväkseen evoluution sanelemia mieltymyksiä, kuin muokkaa niitä. Toisaalta on sellaisiakin esimerkkejä kulttuurista, missä kulttuuri sotii luonnollisia mieltymyksiä vastaa. Esimerkiksi langanlaihat ja omituiset kasvonpiirteet omaavat mallit. Tämä korkean profiilin kulttuuri ei kuitenkaan ole muuttanut miesten mieltymyksiä. Kyllä naisen muotoinen nainen on vieläkin kovaa valuuttaa, kuten oli 100000 vuotta sittenkin. Harva pitää tikuista.
Puhutaanko me nyt sosiaalisesti avoimesta ihmisestä, sosiaalisesti taitavasta ihmisestä vai ihmisestä jolla on laaja tuttavapiiri?
Nuo ovat nimittäin ei asioita.
"Ainakin kun mietin omaa tuttavapiiriäni, niin sosiaalisuus vaikuttaa paljon enemmän menestykseen nais- ja miesmarkkinoilla, kuin esimerkiksi ulkonäkö. Esim lukioaikanani luokan pojista eniten vipinää tuntui olevan ulkonäkökriteerien nojalla kaikkeista epätodennäköisimmällä klopilla. Hän oli vakavasti ylipainoinen, kärsi lievästä liikuntavammasta, oli välillä leikkaushoidossa ja yhtenään lääkehoidossa aknen vuoksi. Hän oli kuitenkin mukava mies ja leppoisa naureskelija, eikä silminnähden ottanut paineita naisten kanssa juttelemisesta. Ne hänen naistuttavansa olivat vielä ihan normaaleja tyttöjä, ei mitään epätoivoisia tapauksia."
Osittain totta mutta tuo on vain yksi esimerkki. Sosiaalisesta miehestä voi tulla myös naisten kaveri ja "lemmikki" eikä koskaan pääse heidän sänkyynsä.
Ulkonäkö ei ole varsinaisesti naisilla pääkriteeri mutta tietynasteinen miehisyys olemuksessa on.
Kysymys on kuitenkin keskiarvoista eikä yksittäistapauksista.
Itselleni tulee mieleen ainakin pari kaveriani jotka ovat sosiaalisia mutta tietääkseni ikisinkkuja. Yleinen sosiaalisuus kun ei takaa että tutustuu tyttöihin siinä mielessä tai olisi seksuaalisesti haluttava.
Itse olen uusiosinkku enkä siis ikisinkku mutta olen sosiaalisesti paikoittain avoin/sulkeutunut, sosiaalisesti kuitenkin varsin taitava mutta sosiaalisia suhteita on lopulta vähän.
Sitten tiedän että joillakin miehillä/naisilla voi olla että ovat sosiaalisesti ihan ok avoimia mutta eivät kovin taitavia ja silti heillä riittää ulkonäön takia hyvänpäiväntuttuja vaikka muille jakaa. Ihmiset kun haluavat tutustua heihin eikä toisin päin tarvitse tapahtua paljon mitään.
Niiden joiden ulkoinen olemus/käytös taas on vähemmän mairitteleva, luontaantyöntävä tai epämiellyttävä ihmisten mielestä keskimäärin niin heidän itsensä yleensä täytyy tehdä töitä sen eteen että sosiaalisia suhteita löytyy.
Toisaalta jos on kokenut kolauksia ihmissuhteissa ja nähnyt miten ne menevät niin vaikka kuinka olisi sosiaalisesti avoin ja taitava niin ei sitä yksinkertaisesti huvita laajentaa kaveripiiriään jolloin kontaktien puute aiheuttaa sen ettei myös tapaa riittävästi naisia.
En kyllä näin äkkiseltään tiedä yhtään hyvännäköistä tyttöä joka on jäänyt seinäruusun asemaan elleivät he ole olleet poikkeuksellisen sulkeutuneita joka on johtanut siihen että miehet ovat pitäneet heitä jo varattuina tai niin ylpeinä ettei mahiksia ole.
Kuitenkin jos olette nuorempia ihmiset ja vaikkapa opiskelemassa niin yrittäkää väkisin sosialisoida itseänne keinolla millä hyvänsä ja laittakaa samalla olemustanne kuntoon. Kerron kokemuksesta että kun opiskelut ovat takana niin homma muuttuu askeleen vaikeammaksi. En oikein enää itse tiedä miten asiaa voisi parantaa ellen ala facebookissa leikkimään tai ryyppäämään.
"Puhutaanko me nyt sosiaalisesti avoimesta ihmisestä, sosiaalisesti taitavasta ihmisestä vai ihmisestä jolla on laaja tuttavapiiri?"
Varmaankin tuo sosiaalisesti avoin on lähinnä sitä, mitä minä tarkoitin. Tuo sosiaalisesti taitava kuulostaa vähän sellaiselta viekkaalta naruistavetelijältä ja laajan tuttavapiirin voi toisaalta saada aika vähilläkin omilla ansioilla.
"Sitten tiedän että joillakin miehillä/naisilla voi olla että ovat sosiaalisesti ihan ok avoimia mutta eivät kovin taitavia ja silti heillä riittää ulkonäön takia hyvänpäiväntuttuja vaikka muille jakaa. Ihmiset kun haluavat tutustua heihin eikä toisin päin tarvitse tapahtua paljon mitään."
Se on vähän sellainen jännä juttu, että tuo avoimuus tuppaa näkymään ulospäin. Elekieli paljastaa, että kenelle ihmiselle on helppo mennä juttelemaan.
"Niiden joiden ulkoinen olemus/käytös taas on vähemmän mairitteleva, luontaantyöntävä tai epämiellyttävä ihmisten mielestä keskimäärin niin heidän itsensä yleensä täytyy tehdä töitä sen eteen että sosiaalisia suhteita löytyy."
Omien havaintojeni mukaan ihmiset eivät ole kovinkaan tuomitsevia ulkonäön suhteen, ellei kyseessä ole jokin todella rituaalinen iskutilanne (baaritiski). Eivät hyvännäköisetkään naiset tunnu suhtautuvan negatiivisesti pahannäköisiin miehiin, jos nämä tulevat ihan arkisissa yhteyksissä juttelemaan niitä näitä. Tosin ehkäpä siinä olet oikeassa, etteivät nämä naiset omin vaivoin lähestyisi moisia heppuja.
"Tuo sosiaalisesti taitava kuulostaa vähän sellaiselta viekkaalta naruistavetelijältä"
Tällä tarkoitan tunneälyisyyttä, tilannetajua, miten toista osataan lukea, nähdä toisten ihmisten välisiä siteitä, osataan nähdä syy-seuraussuhteita ihmisten välisessä yhteistoiminnassa.
Avoimuus on sitä taas että osaa ottaa vastaan uusia ihmisiä, tutustua heihin ilman estyneisyyttä jne.
"Se on vähän sellainen jännä juttu, että tuo avoimuus tuppaa näkymään ulospäin. Elekieli paljastaa, että kenelle ihmiselle on helppo mennä juttelemaan."
Se on totta mutta ehkä he ovat avoimia koska he ovat joskus saaneet ulkoisen olemuksensa kautta kavereita ja myös näkevät että toiset ihmiset suhtautuvat heihin avoimemmin olemuksen takia joten heilläkin on "varaa" olla avoimempia?
"Omien havaintojeni mukaan ihmiset eivät ole kovinkaan tuomitsevia ulkonäön suhteen, ellei kyseessä ole jokin todella rituaalinen iskutilanne (baaritiski). Eivät hyvännäköisetkään naiset tunnu suhtautuvan negatiivisesti pahannäköisiin miehiin, jos nämä tulevat ihan arkisissa yhteyksissä juttelemaan niitä näitä."
Mutta parisuhdemielessä?
"Tosin ehkäpä siinä olet oikeassa, etteivät nämä naiset omin vaivoin lähestyisi moisia heppuja."
Eivät lähestyisi ja nimenomaan väitän että hyvän ulkoisen olemuksen omaavilla on "pienemmät kustannukset" solmiessaan uusia yhteyksiä. Korea paketti on helpompi myydä ja voidaan myydä halvemmalla koska vaikuttavana tekijänä on volyymi. Asiakas reagoi myös heti tuotteeseen yleensä positiivisesti kun taas vaatii vakuuttelua myydä koruttoman paketin sisältävää tuotetta.
"Se on totta mutta ehkä he ovat avoimia koska he ovat joskus saaneet ulkoisen olemuksensa kautta kavereita ja myös näkevät että toiset ihmiset suhtautuvat heihin avoimemmin olemuksen takia joten heilläkin on "varaa" olla avoimempia?"
Tämä ei oikein vastaa minun kokemuksiani. Itse en ole huomannut ulkonäön yhteyttä ihmisen lähestyttävyyteen. On paljon koreita mutta koppavia ja samoin avosylisiä kellonsoittajan näköisiä ihmisiä.
"Eivät lähestyisi ja nimenomaan väitän että hyvän ulkoisen olemuksen omaavilla on "pienemmät kustannukset" solmiessaan uusia yhteyksiä. Korea paketti on helpompi myydä ja voidaan myydä halvemmalla koska vaikuttavana tekijänä on volyymi. Asiakas reagoi myös heti tuotteeseen yleensä positiivisesti kun taas vaatii vakuuttelua myydä koruttoman paketin sisältävää tuotetta."
Jos kyse on parisuhteista, niin ilman muuta kauneudesta on etua, eihän sitä voi kiistää. Sen sijaan ystävämielessä tutustumisen helppoudella ei mielestäni ole yhteyttä ulkonäköön. Tämä tietysti on vain oma nöyrä mielipiteeni. Olisikohan asiasta jotain tutkimustietoa?
"Tämä ei oikein vastaa minun kokemuksiani. Itse en ole huomannut ulkonäön yhteyttä ihmisen lähestyttävyyteen. On paljon koreita mutta koppavia ja samoin avosylisiä kellonsoittajan näköisiä ihmisiä."
No se riippuu varmasti monesta osatekijästä. Esimerkiksi siitä minkä arvoiseksi ihminen tuntee itsensä ulkoisen olemuksen perusteella ja siten voi tuntea automaattista tarvetta "valikointiin". Itseasiassa väittäisin että tuosta on tulossa yksi teema naisten parinvalinnassa. Koska nuoria kauniita naisia ihaillaan niin he katsovat aiheelliseksi toimia siten että he tekevät valintoja ketä päästävät lähelleen hyvinkin koppavasti. Ongelma puoli tässä on se että se todennäköisesti samalla johtaa heidät kohtaamaan sellaisia tyyppejä jotka käyttävät heitä hyväkseen. Esimerkiksi on aika usein kuullut että akateemiset kauniit nuoret naiset ovat sinkkuja ja valittelevat asiaa...johtuisikohan se omista korkeista kriteereistä keitä päästää ylipäätään yrittämään koska ei koe lähes ketään "arvoisekseen".
"Sen sijaan ystävämielessä tutustumisen helppoudella ei mielestäni ole yhteyttä ulkonäköön. Tämä tietysti on vain oma nöyrä mielipiteeni. Olisikohan asiasta jotain tutkimustietoa?"
No esimerkiksi jo lapsilla on tutkittu että ihmiset pitävät miellyttävänä
Katsos kun veikkaisin että se "pienemmät kustannukset" johtuvat jo siitä että ulkoiseltaan olemukseltaan voi parantaa todennäköisesti potentiaalisesti enemmän suosiotaan hymyilemällä ja jos tuntee olonsa hyväksi omana itsenään (koska saa huomiota niin se on helpompaa) niin sitä kautta vaikuttaa heti vastaanottavaisemmalta jolloin kaveruuskin helpottuu. Ongelmaksi vain muodostuu ehkä sitten mahdollinen kateus tai kohteen kopeus kuten mainitsit.
Uskoisin että aika moni hyvännäköinen ihminen saa hirvittävää boostia itseluottamukseen joka helpottaa ihmisten kanssa toimimista ihan silmin nähden.
Täten heillä voi olla paremmat mahdollisuudet menestyä myös muilla tavoin sekä luoda myös sosiaalisia kontakteja enemmän.
Itse väitän että tuolla on aika paljon merkitystä myös parinvalinnan kannalta. Kysymys ei ole siis siitä että hyvän ulkomuodon omaava kantaa "terveitä geenejä ja voimaa" vaan hän kantaa sen tyyppisiä geenejä joita toiset ihmiset ihannoivat joten ihminen voi olettaa että jos hän itse pitää niistä niin muutkin pitävät.
Esimerkiksi on ollut puhetta "naisten esivalinnasta" ja nousee kysymys että miten voimakas sen rooli on myös tältä suunnalta ajateltuna koska idolit näyttelevät aika suurta osaa naisten miesmaussa esimerkiksi.
Joo, voisin määritellä itseni tuollaiseksi, sosiaalinen ikisinkku :) Neitsyyttä en kylläkään voi allekirjoittaa.
Itse olen ajatellut että varmaan olen vähän liiankin "hyvää pataa" miesten kanssa, ku pystyn juttelemaan heidän kanssaan luontevasti niitä näitä ja voin ihan vilipttömäsit kaverimielelläkin höpötellä. Jään siis sille "hyvä tyyppi" - asteelle, tai jotain sinnepäin.
Jotain pitäisi varmaan käytöksessään muuttaa, jotta miehet kiinnostuisivat seurustelumielessä, mutta en ihan osaa määritellä miten. Seksiseura on sitten asia erikseen, siihen seuraa kyllä löytyisi, mutta heillä sitten muut asiat mielessä ku seurustelu ... :)
Eli eli, jos haluan seuraa sänkyyn tai ihan kavereita miehiä löytyy kyllä, mutta seurustelukumppania ei vielä ainakaan ... kieroa, eikö olekin!
Perinjuurin mielenkiintoista. Naiseltahan ei saisi kysyä, mutta asian kannalta olisi mukava tietää, että minkä ikäinen neito on kyseessä.
Jos sinulla on paljon miespuolisia kavereita, niin eikö kukaan heistä ole osoittanut kiinnostusta sinua kohtaan muuten kuin kaverimielessä? Vai onko niin, että kiinnostusta osoittaneet eivät taas ole olleet sinua kiinnostavia yksilöitä?
Hih, selvennetään vielä vähän ku kerran suoraan kysytään! Eli ikää mulla on 30v, ja nää mainitsemani miespuoliset henkilöt ovat siis usein joitain kavereideni miesten ystäviä tms. Ei minulla oikeastaan ole kuin yksi sellainen miespuolinen kaveri, jolle voisin soittaa ja lähteä vaikka oluselle ihan muuten vaan, kuten kenen tyttökaverin kanssa tahansa.
Mutta siis, käsitykseni on se että monet, esim kaveripiirin miehet, näkevät minut kivana tyyppinä, reiluna kaveina, muttei ehkä siinä mielessä kiinnostavana. Toki varattujen on syytäkin ajatella näin, mutta onhan joukossa sinkkujakin. On nyt ehkä joskus jotain pientä ollut, mutta ei sinänänsä mitään sen suurempaa kiinnostusta. Mutta toisaalta minun on ehkä itsekin vähän vaikea ruveta ajattelemaan "kavereita" millään toisella tapaa, eli ehkä se on sittenkin molemminpuolista?
Itse olen ainakin miettinyt, että ku kerran jonkun kanssa lähtee "kaverilinjalle" siitä on ehkä aika vaikea irtaanutua. Eli tavallaan on helpompi jos heti, samantien, on sitä tunnettua kipinää, mutta tosiaalta onhan ystävyys perusta suhteellekin.
Hanakalia asioita, ei taida löytyä patenttiratkaisua :)
Kiitos ja kumarrus lisäselvityksestä =D
Tuo tosiaan valaisi asiaa, että ei sinulla sitten niitä varsinaisia miespuolisia kavereita ihan joka sormelle ja varpaalle ole. Vaikea kuitenkin sanoa, että mistä tuo kylmyys suhderintamalla johtuu, jos kerran tuttavapiiristä miehiä löytyy.
Tämä ei varmasti ole mikään muihin miehiin yleistettävä totuus, mutta voin kertoa jotain omasta suhtautumisestani. Itse en tavallaan halua paskoa sinne missä nukun, eli olen huomattavasti jäävimpi iskemään tuttavapiiristä löytyviä naisia kuin baarista löytyviä satunnaispirkkoja. Jotenkin tuntuu inhottavammalle, jos iskuyritys, treffailu tai mahdollinen suhde menee mönkään sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa on yhteisiä tuttuja ja johon joutuu mahdollisen epäonnistumisen jälkeenkin törmäämään toistuvasti.
"Onko täällä ketään sosiaalista ihmistä, joka olisi ikisinkku (tai ikineitsyt)? Sosiaalinen ei sitten ole sellainen tyyppi, joka parhaiden kavereidensa seurassa uskaltautuu murahtelemaan lyhyitä vastauksia kysymyksiin, vaan sellainen joka mielellään juttelee uusien tuttavuuksien kanssa niitä näitä. "
Onko sosiaalisuus sitä, että on valmis naimaan kenen kanssa tahansa ? Huh huh...
Niin, ja tuo ikisinkkuus tai neitsyys taitaa olla sinulle isompi murhe, kuin ihmiselle itselleen.
"Onko sosiaalisuus sitä, että on valmis naimaan kenen kanssa tahansa ? Huh huh..."
Mistäs ihmeestä sinä nyt tuon keksit? Aikaisemmissa keskusteluissa olen kyllä sanonu, ettei irtosuhteissa ole mielestäni mitään paheksuttavaa. Ei tietenkään kenenkään tarvitse olla valmis naimaan ketä tahansa, mutta jos kohdalle sattuu itseä miellyttävä yksilö, niin mikä ettei.