Vai ovatko ne sama asia ? No joka tapauksessa sellainen on hukassa ollut jo pidemmän aikaa. Paljon tekemistä oman elämän kanssa on ehkä yksi syy ja se, ettei ketä tahansa, vaan sen pitää olla itselle sopiva. Pikkujouluissa oli yksi josta en voinut pitää naamaani erossa, mutta kun kompastuin kadulle hän ei nostanut minua tai ojentanut auttavaa kättään !
Mitä siitäkin pitäisi ajatella, ei kovin lupaavaa, no eipä kai sitä promilleissa elämänkumppaneita löydetäkään. Oli vaan aika söpö ja ehkä liian nuori mulle myös, mutta vetovoimaa kyllä.
Mitä siitäkin pitäisi ajatella, ei kovin lupaavaa, no eipä kai sitä promilleissa elämänkumppaneita löydetäkään. Oli vaan aika söpö ja ehkä liian nuori mulle myös, mutta vetovoimaa kyllä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
must pitäs kuunnella sydäntään...sillon kun siihi on mahollisuus..=o)
..parhaimmillaan rakkaus tuo mukanaan elämänkumppanin ja rakkautta yllin kyllin...pahimmillaan vaan elämänkumppanin..muttei rakkautta..=oI
ite valitsisin rakkauden..
Kyllä siinä sitä tunnetta pitää olla, ehkä se "ruokasaliliitto" on vitsinä ja teoriassa huvittava juttu, mutta käytännössä kai kaikki kuitenkin haluaisivat tyydyttävän suhteen tunnepuolella. Joskus se tuntuu siltä, vaikkei sitä olekaan, ihminen on, jos on vähänkin hauras mieli, helposti tuulten tuiverreltavissa.
et jos suhteesta puuttuu lämpö..se jäätää..mitä tekee ihmisellä jota ei voi rehellisesti sanoa rakastavansa..haluavansa..kunnioittavansa...???..mitä tekee kuorella jos voi saada sisällönkin..??..=o)
nii..
sekä-että tai sit rakkaus. Ikä ei oo niin oleellinen miltä se äkkiseltään tuntuu.
Se kai tärkeintä on. Mistähän se johtuu, että ok, vähän tuiterissa, sitä on niin estoton, että menin ja pussasin sitä tyyppiä, olin nähnyt hänet aiemminkin jossain, hirvee vetovoima jotenkin. Ja kuitenkaan en haluaisi mitään tunteiden vuoristorataa, vaan rauhallista kivaa elämää, mutta kyllä sen hyvältä tuntua pitää.
sellasta tappavan tasasta onnea ei taida olla olemassakaan.
Minäkin aikoinaan (kun Hanoi Rocks oli hengissä), kun istuin Andyn ja Angelan kanssa kahvikupposen ääressä. Juteltiin siinä pitkät tovit ja siitäkään huolimatta meistä ei tullut perhetuttuja. Mutta enhän minä tietenkään soittaanut (vaikka oli numerokin), koska tapanani on passiivisesti pistää pääni puskaan. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin ydinsota alkaa ja vaikkei alkaisikaan, niin voihan siinä itsensä nolata...
eli elämänkumppani
Ja muista, että ilman panostamista et naista saa. Eli laatu maksaa tässäkin asiassa.
Ilman kovaa ja kunnollista tunteen hehkua ja paloa ei muodostu hyvää, tyydyttävää suhdetta vaan tylsää kulissielämää, mieluummin siis sokeaa intohimoa ja elämisen makua.