Ajattelen, siis olen.
Vai ajattelenko vain olevani vain ajattelevinani?
Vastaväitteitä?
Vai ajattelenko vain olevani vain ajattelevinani?
Vastaväitteitä?
Filosofinen negaatio
Philos Puskas
28193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minä ajattelen sinun ajattelevan ja olet siis täysin ja pelkästään minun mielikuvitustani.
tarkentaneekseni ajatellakseen täytyy olla joku, mutta ollakseen täytyy ajatella olevansa joku.
Muu on mielikuvitusta.
Minä annan meidän luulla juuri noin.
Olemiseen väitetysti vaaditaan ajatteleminen, mutta jos et ole ajattelija et voi ollakaan.
Aika ristiriitaista ellei eliitististä.
Täysin projektioon perustuvat harhatkin antavat tositietoa.
1. Ensivaikutelma
2. Toiset ajatukset
3. Kolmannet ajatukset
Ensivaikutelma on se mikä on olemassa, havaittavissa. Asia sellaisena kuin se on.
Toiset ajatukset ovat mahdollisuuksien havainnoimista, toiset ajatukset ovat sekä luovia että harhauttavia.
Kolmannet ajatukset ovat meta-ajattelua, ajatuksia ajattelemisesta itsestään.
Kyseenalaistat toisen ajatuksesi kolmannella ajatuksella, et ajatuksen sisältöä - vaan ajatuksen merkityksen ja sisällön. Palaa ykköseen koska kolmosella et saavuta mitään muuta kuin virheet kakkosessa.
vast. nimim. buddy-love.
Vastauksesi ihminen ilmeinen toisinajattelija.
Tarkoitin negaatiossani että on ajattelijoita jotka itseoikeutetusti ovat olijoita, mutta on olioita jotka eivät määrityksellisesti ole ajattelijoita.
Tarkentaakseni: ajatellaaksesi täytyy olla joku, mutta olemiseen vaaditaan vain oleminen. Vai voiko ajattelematta vain olla?
Tai kasveja? Ajatteleminen on vain olemassaolon tiedostamista.
Et ole ajatuksesi, ajatuksia ei ole olemassakaan.
MInä olen... Mitä sitten?
Ensin lainaat tunnettua filosofista sananpartta, tyyliteltynä mm. Shakespearen tuotannossa. Lainaus kirjoittamastasi, eli sä kirjoitit: "Ajattelen, siis olen."
Suoraan edellä mainittuun _sitoen_ kirjoitit johtopäätöstäsi seuranneena, mistä tässä lainaus myös: "Vai ajattelenko vain olevani vain ajattelevinani?"
Minä sanon: et voi perusteluna kertoa "olevaa"", mitä ei ole. Johtopäätös: sinä kuvittelet ja sun pitää kehittää argumentti, ennen kuin edes yrität käyttää termiä "vastaväite" asiayhteydessäsi. Jooko? Toki voidaan sanoa, että suoraa loogista vrhettä ilmaisussa "ajattelen, siis olen", ei ole olemassa, mutta toi nyt on tollasta pikkubriljeeraavaa tai tylsämielistä, mahdollisesti myös aivotonta vittuilevaa pitsinnypläystä, sulla... Aegumenttis virhe on siinä, että oletat väitteestä : "Ajattelen, siis olen". Älä olettele, ajattele. *reps*
Negaatio sulla, indeed!;D Hyvä vitsi, mikäli humoristisella mielellä olit.
Voiko olla olematta suuri ajattelija?
Tämä oli se negaationi.
Descartesin mietelause.
"Oleminen"... Siihen ja sen käsitteen ympärille kyllä kiteytyy kaikki sanomasi.
Jos sinä ajattelet, koska olet olemassa, missä olet olematta?
Mä väitän, että " Ajattelen, koska olen", on Platonilta. Toki Descartes maailman silmissä ns. "omaa" lauseen, eli että kyseinen siten kyllä _on_ hänen ja liittyy vahvasti hänen opilliseen näkemykseensä, mutta hei kelatkaa Platonia... Säkin voit perehtyä häneen! Oma suosikkini on Kant.:) Ja tää ei sitten ole mitään kurttuotsa-vakavaa. En mielestäni ole tiede- foorumilla.
On olemassa ajattelijoita nimeltään René Descartes.
Mutta on myös ajattelemassa olijoita nimeltään Philos Puskas.
on voinut olla joku samantapainen lause. Munkin yksi suosikkini on Kant. Neuvona muuten filosofeihin perehtymisestä sellainen, että älä lue filosofeista, vaan lue filosofien teoksia. En ole vielä nimittäin nähnyt yhtään oikeaa tulkintaa yhdestäkään filosofista. Ns. oppikirjojen lukeminen luo sumun, missä pitää erottaa se, mikä on oppikirjan tekijän väärää tulkintaa ja mikä on totta. Yleensä kokonaiskuva on väärä ja toden ja virhepäätelmän raja on veteenpiirretty viiva.
jo ihan matemaattisestikin osoitettu virheelliseksi päätelmäksi, tämä "ajattelen, siis olen"? Vai olikohan siitä kehitetty joku parempi versio...
virheelliseksi?
Jos tuohon halutaan jotain oikeaa ratkaisua, pitää ensin määritellä kaksi asiaa, ajattelu ja olemassaolo ja sen jälkeen niiden suhde toisiinsa...
Jos lähdetään siitä, voidaanko sanoa Cartesiuksen ajatelman olevan pohjimmiltaan paikkansa pitävä, pitää miettiä, onko olemassaolo jonkinlainen tai eräs perusvaatimus sille, että ajattelua voisi olla...
Eewarilla oli tapansa mukaan jonkinlaista hajua osoittava ajatus, mutta kuten aina, hän hukkasi sen turvan rääpimiseen...
"Mä väitän, että " Ajattelen, koska olen", on Platonilta. Toki Descartes maailman silmissä ns. "omaa" lauseen, eli että kyseinen siten kyllä _on_ hänen ja liittyy vahvasti hänen opilliseen näkemykseensä, mutta hei kelatkaa Platonia... Säkin voit perehtyä häneen! Oma suosikkini on Kant.:) Ja tää ei sitten ole mitään kurttuotsa-vakavaa. En mielestäni ole tiede- foorumilla."
Tätä on valitettavan usein täällä "ajattelijoilla"
"Vittu kato ku mä oon hyvä ja sivistyny, heittelen tähän nyt pari nimee, joitten jutut on mulle melkein ku perhetuttuja oltais..."
"Ai niin, unohdin heittää omia ajatuksia tohon... mut hei, eihän mulla ole sellasia..."
?
se oli siinä.
Joku ajattelee mutta kuka se on?
olemassakaan...
Millä oikeudella sä molopää lainasit pätkää mun viestistäni yhteyteen, mikä ei ilmaisusi kannalta ollut tarpeellinen?
Ja oikeasti: jos lukeva yleisö keskimäärin olisi edes vähän ja hieman älykkäämpää, kuin näyttäisi olevan, sylkis ne sun silmillesi esimerkiksi noista "Eewari"- puheistasi. Kerrotko mulle, että mikä toi pakkomielteenne "Eewari" on - kun katsos mä en asiasta tiedä - tai että että _kuka_ hän mahdollisesti on (jos on joku oikeasti olemassa oleva)?. Ja: Kertoisitko lisäksi vaikka siitäkin, että että miksi mua on ahdisteltu tällä keskustelupalstalla usein, esimerkiksi puhuttelemalla mua välillä - asiallisista korjauksistanikin huolimatta- tolla kummallisella ja mun sanomisiini liittyömättömällä termillä "Eewari"?
Oikeasti oksettaa tollanen tyhmyys. Ja samalla se haiskahtaa vähän joltakin muultakin, jotenkin _sairaalta stalkkaukselta_ , stalkkkaukselta mua kohtaan. Mikäli tarkoitus on alkeellisesti -kusipää- seiska-äidinkielipelleiltä - yrittää HYÖDYNTÄÄ vaikkapa mahdollisesti sitäkin, että esim. myös mun kaltaisiani tavallisiakin - ainoastaan keskustelun itsensä vuoksi keskustelemassa käyviäkin - ihmisiä käy myös, mm. ikävien kiusaaja-runkkareiden lisäksikin, näillä palstoilla, niin ainakaan saastaläjät ei mielestäni saisi koko ajan nylkätä. Paskaläjät ainakin voi keskustella keskenään ja paskaläjät voi jättää kaltaiseni ja kaikki muutkin tavalliset palstakävijät rauhaan. Eikö niin?
Itse ainakin olen ilmaissit käsittääkseni aivan selkeästi, etten tunne mitään Eewaria ja että mua on ahdistaneet mielisairaan oloiset, jotka pakkomielteisesti viljelevät tota termiä. Saastaisia ajatuksiltaan, ainakin mua tällä palstalla käydessäni ahdistelleet.
"Millä oikeudella sä molopää lainasit pätkää mun viestistäni yhteyteen, mikä ei ilmaisusi kannalta ollut tarpeellinen?"
Molopää on rumasti sanottu, Eewari hyvä, mutta vastaan silti kysymykseesi:
En tiedä, millä oikeudella...
Minua kun ei paljoa kiinnosta se, millä oikeudella, katsos lainaan sinun tai jonkun muun tekstiä aivan silloin ja siihen tarkoitukseen, mihin minua huvittaa ja kyselemättä keneltäkään, onko siihen oikeutta vai ei...
René Descartes on joskus niin ajatellut, ja mitenkään yhtään vähättelemättä suurta ajattelijaa yhdyn siihen. Itse asiassa se on mielilauseeni filosofiassa.
Filosofinen kysymykseni kuuluikin , voinko minä olla ja ajatella vaikkei nimeni olekaan René Descartesin veroinen?
No tietenkin näin on, ajattelee tyhmäkin, mutta onko asia _tosiasiassa_ näin?
Esim. Jyrki Katainen ajattelee, koska hänet on valittu siihen tehtävään ja hän ON tunnettu.
Pera Peräkylä ei ole valittu mihinkään tehtävään, mutta silti hän voi ajatella, vaan onkohan hän edes olemassakaan?
Ensinnäkään: mun oman viestini nimimerkkikentässäni, eli siinä viestissä, mistä pätkän kirjoittamastani lainasit, ei lukenut nimimerkkinä mitään "Eewaria". Siksi toisekseen: en näillä palstoilla koskaan ole käyttänyt - en elämässäni missään yhteydessä- nimimerkkiä "Eewari", joten millä v*tun perusteella sinä kiusaat minua noin sairaalla tavalla, kuin teet? Emme ole tuttuja ja minä en tunne mitään "Eewaria".
Lisäksi vielä: olen havainnut tällä palstalla myös vääristeltävän keskustelukontekstia, moninaisilla tavoilla. Ikävää se lähinnä sikäli ja siksi, että eipä sen vuoksi tässä enää edes viitsi aina välttämättä joka pilkkuun kiinnittää huomiota tai edes erityisen ajan kanssa pohdittuja miettiä, kun saattaa valitettavasti(!!) asia kuitenkin mennä sitenkin, että häiriköt muokkailee aiemmin jo kirjoitettuja tekstejä... Minä en tiedä, että mitä kyseiset hullut(!) ovat, mutta häiriköitä näemmä ainakin ovat ja sen verran paskamaisen oloisia kontekstin sotkijoita muutenkin, ettei mitään rajaa kaltaisillani tavallisilla nettikeskustelupalstakävijöillä ole kyseisten sekopäiseen toimintaan vaikuttaa.
Jokatapauksessa: mä en puhuttele sua esimerkiksi Pekko-pojaksi tai Väinöksi, joten en oleta, että mikään kaltaises kusipää tulee asiallisiin sanomisiin sotkemaan täydellisen vääristelevästi nimikkeisiin viitaten, myöskään itseni kohdalla. V*tuttaa(!!) olla tollasen ahdistelun kohde, kun ei yhtään voi tietää, että miksi sekoilette kimpussani.
Luja ja varma päätelmä.
Siis olet, koska ajattelet ja olet väistämättä ennen ajattelua. Toisinpäin ei ole mahdollista.