Mitenköhän minä ikinä oppisin... Työpaikan pikkujouluissa (se klassinen tapahtumapaikka) tuli vedettyä oikein kunnon perskännit ja illan edetessä minun ja työkaverin välillä oli melkoista flirttailua. Mies on minua nuorempi ja komea, joten en pannut siinä hiprakassani pahaksi saamaani huomiota. Illan päätteeksi mies kumartui suutelemaan minua ja minä menin juttuun mukaan. Suutelimme hetken aikaa ja sitten lähdimme molemmat koteihimme.
Petin siis poikaystävääni tuolla suutelulla :(. Ja meidän suhde on vieläpä ollut oikein toimiva, kunnes minä mokasin tällä lailla. Syyllisyyden tunto on tietysti valtava, mutta en ole kertonut poikaystävälleni tästä. En usko että hänen itsetuntonsa kestäisi kuulla tästä. Olen vain erityisen pettynyt itseeni, koska edellisessä onnettomassa suhteessani minun tuli tehtyä tällaisia kännipussailuja useammankin kerran. Olen tolkuttanut itselleni miljoona kertaa, että tässä suhteessa sellaista ei tule tapahtumaan ja sitten minä...
Pitääkö minun kertoa poikaystävälleni oppiakseni käyttäytymään? Hänellä on vain melko huono itsetunto minun suhteeni jo valmiiksi. Hän uskoo että minä voisin saada jonkun häntä paremman ja komeamman. Tämähän sitten hänet musertaisi. Siis alkoholi pitää ainakin jättää kuvioista, kun en asiaa näköjään vieläkään hallitse.
Idiootti siis olen tietysti, eikä poikaystäväni tosiaankaan ole ansainnut tällaista käytöstä. Ei taida tulla minusta aikuista edes kolmekymppisenä.
Petin siis poikaystävääni tuolla suutelulla :(. Ja meidän suhde on vieläpä ollut oikein toimiva, kunnes minä mokasin tällä lailla. Syyllisyyden tunto on tietysti valtava, mutta en ole kertonut poikaystävälleni tästä. En usko että hänen itsetuntonsa kestäisi kuulla tästä. Olen vain erityisen pettynyt itseeni, koska edellisessä onnettomassa suhteessani minun tuli tehtyä tällaisia kännipussailuja useammankin kerran. Olen tolkuttanut itselleni miljoona kertaa, että tässä suhteessa sellaista ei tule tapahtumaan ja sitten minä...
Pitääkö minun kertoa poikaystävälleni oppiakseni käyttäytymään? Hänellä on vain melko huono itsetunto minun suhteeni jo valmiiksi. Hän uskoo että minä voisin saada jonkun häntä paremman ja komeamman. Tämähän sitten hänet musertaisi. Siis alkoholi pitää ainakin jättää kuvioista, kun en asiaa näköjään vieläkään hallitse.
Idiootti siis olen tietysti, eikä poikaystäväni tosiaankaan ole ansainnut tällaista käytöstä. Ei taida tulla minusta aikuista edes kolmekymppisenä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
se on aina niin helppoa laittaa alkoholin syyksi omat töppäilyt.
Itse sinun tulee tehdä ratkaisu kertoako vai ei. Tunnut olevasi kovasti tapojesi orja, olethan ennenkin tälläistä tehnyt. Miksi sitten vedät sitä alkoholia, kun et osaa käyttäytyä? Kun kerran itsekin tiedät, että rupeat typeräksi juotuasi, etkö voisi harjoitella itsehillintää ja olla juomatta niin paljon?
Viina on viisasten juoma, tiedäthän sen?
En syytä alkoholia vaan itseäni. Alkoholia käytän kun olen sosiaalisesti hyvin ahdistunut, ja olen osannut käyttäytyä tässä pari vuotta ihan kunnolla. Nyt sitten huomasin etten ole muuttunut. Mutta kuten todettu se pitääkin nyt lopettaa, kun en ole oppinut olemaan. Mutta niin, ruoskin kyllä itseäni tämän takia ja pakotan itseni muuttumaan. Ei muu auta.
No hei haloo, ei yks pussailu nyt maailmaa kaada! Unohda koko juttu.
Jos asia vaivaa sua kovasti, niin mitäs jos luopuisit kokonaan alkoholin käytöstä, kuten toinenkin kirjoittaja täällä ehdottaa. Et näköjään kännissä pysty kontrolloimaan itseäsi. Ja haluatko jonain aamuna tosiaan herätä vieraasta sängystä muistamatta mitään illan tapahtumista?
Olen ollut juomatta itseäni humalaan jo kahdeksan vuoden ajan, lasi viiniä ruuan kanssa tai yksi olut janoon - siinä kaikki. Juhliminen on ollut aivan yhtä hauskaa selvin päin, rahaa säästyy ja kiva kun voi mennä aina omalla autolla.
...niin siinähän luopuisi mitä parhaasta tekosyystä vieraiden kanssa vehtailuun.
Kyllähän tämä "olin niin humalassa" on sekä miesten että naisten käyttämä tekosyy peitellä sitä, että siihen pettämiseen on lähdetty täysin tietoisena ja ihan omasta halusta.
En oikeasti usko, että minkäänlainen pettäminen tapahtuu oman tahdon vastaisesti, saati jostain alkoholinkäytöstä johtuen.
No joo, tavallaan olet oikeassa. Mutta alkoholi ainakin alentaa kynnystä toimia typerästi. Ja jälkeenpäin on tosiaan helppo pistää kännin syyksi koko juttu. Tehdäänhän sitä paljon kauheampiakin asioita päihtyneenä - tappoja, ryöstöjä, varkauksia ym. Ja kännissä sanotaan asioita, joita sitten kadutaan selvin päin.
Mä itse tein kännissä vaan jotain ihan "perus"hölmöilyjä - en mitään vakavaa - mutta se humalainen olo, krapula ja tosiaan itsekontrollin lasku sai mut luopumaan koko touhusta. Yhtään ei kaduta, harmittaa vaan se, että samanlaista suht raitista miesseuraa on vaikea löytää.
Näinhän se on: "No hei haloo, ei yks pussailu nyt maailmaa kaada!"
Eli kerrot vaan poikaystävällesi, kun kerran asia saattaa häntä kuitenkin kiinnostaa; ei se häntä kaada.
Sitten "unohdatte koko jutun".
Aikoinaan käytin huumeita. Elämä heitti häränpyllyä muutenkin sillon, velkaannuin ja luottotiedot meni. No, tuli nainen kuvioihin. Yliopistossa opiskeleva, kaikinpuolin fiksu tyttö. Se tuntui tarpeeksi hyvältä syyltä lopettaa hölmöily ja asettua aloilleen. Mutta silti, vaikka muuten on elämän aikana tullut hölmöiltyä, jotenkin oon onnistunu aina viinaa ottamaan kohtuudella, ja sillonkin kun on karannut, niin mitään mautonta en ole tehnyt, mitä olis saanu hävetä ja katua.
Alkuaikoina muija kännipäiten petti minua kahdesti. Voi sitä tavanomaista selittelyä, "olin niin kännissä, ei merkannu mitään, vika ei oo sussa, mulla on heikko itsetunto". Se känni ei ole mikään selitys. Siinä vaiheessa jos sammut, ja sua väkisin nussitaan, niin ok, sitten se toimii selityksenä. Jos on kykeneväinen aktiin kännissä, niin sen varaan on turha laskea mitään.
No, nyt on yritetty tässä vielä jatkaa, mutta mikään ei ole enää normaalisti. Jatkamisen edellytyksenä muijalta meni viina kokonaan pannaan. Sille se oli ihan ok, ja hyvin on lupauksensa pitänyt. Joka ikinen kerta kyllä, kun sen seurassa alkoholia nautti, jotain hämmentävää se onnistu aina aiheuttamaan, ja aina sai sen puolesta hävetä. Itse päätin luopua juomisesta kanssa, kun ei ikinä liiemmin ole tullut otettuakaan, vaikka ihan tarpeeksi kuitenkin tähän ikään mennessä. Ja mitään en ole menettänyt.
Mutta joo. Sinun tilanteessasi ei vielä suurta vahinkoa ole tapahtunut. Olisin tilanteessasi kertomatta miehellesi, ja lopettaisin sen viinan lipittämisen kokonaan, siis ihan täysin, jos se sinusta kerran huoran tekee.
Mitä helvettiä roikut muijasi kanssa jos hän alkuaikoina on sinua pettänyt eikä edelleenkään mikään ole "normaalisti"?
Ja ei kai suuteleminen kenestäkään huoraa tee?
Minun mielestäni ex-narkkarin on ihan turha tuomita muita.
Enpä tiedä itsekään miksi roikun? Kai toistaiseksi tunteiden takia vielä?
Ei suuteleminen huoraa tee, mutta jos pettämistä on esiintynyt edellisessäkin parisuhteessa, ja alkoholi heikentää sen moraalin huoran tasolle, niin eiköhän tämä ole melko yksiselitteinen juttu?
"Minun mielestäni ex-narkkarin on ihan turha tuomita muita. "
Niin. Sinun mielestäsi. Tottakai olet oikeutettu omaan mielipiteeseen, vaikka se olisikin väärä. Muista se painoarvo sanalla EX. Kyseinen nainen pitää kai itseään ex-pettäjänä, kunnes taas se todellinen luonne puskee viinan houkuttelemana esiin.
Olen kyllä entinen nisti, mutta ei ole enää tarvetta hairahtaa moiseen touhuun uudestaan. Ei edes satunnaisesti silloin tällöin, ja puolustella sitä jollain typerällä selityksellä, että tilanne ajoi siihen. Jep :)
Narkkarit ja huorat menee mun mielestä samaan kastiin. Kuvittele sä vaan olevas huorien yläpuolella jos siitä parempi mieli tulee. Ja onnea teidän "suhteelle".
"Narkkarit ja huorat menee mun mielestä samaan kastiin."
Joo. Molemmat kai jollain tavalla johtuu omahyväisyydestä ja oman edun tavoittelusta. Toisaalta nistit taas tekevät hallaa vain itselleen ja yhteiskunnalle. Pettäjähuorat sitten laittavat oman edun kaiken muun edelle ja hyvässä lykyssä pilaa monen muunkin arjen omansa lisäksi. En siis sanoisi että täysin samaan kastiin menee. Entinen pettäjä ja entinen narkkari onkin sitten ihan eri käsitteitä näiden viattomien, löyhämoraalisten rinnalla, jotka eivät ota opiksi virheistään, ja jatkaa samaa rataa.
Ei "entinen narbo" ihan silkkaa puppua kirjoita. Tuntuu että tämä "jjejejejejee" lukeutuu näihin löyhämoraalisiin, jotka pitävät minkä tahansa asteista pettämistä ihan pikkujuttuna.
Sanotaan, että se koira älähtää, kehen kalikka kalahtaa.
No ei tarkoitukseni ollut millään lailla tuomita. Lähinnä neuvoin samaisen tilanteen välttämiseksi, että jos kännissä luonne muuttuu huorahtavaksi, niin se alkoholi kannattaa jättää pois.
En myöskään yritä kamppailla mistään ylemmyydentunteesta.
Mutta anteeksi, jos viestini tuntui Sinulle liian henkilökohtaiselta. Taisi osua ja upota.
Ja jos oma suhtautumisesi ei pettämiseen ole mitenkään ehdoton, niin kannattanee varmaan pitäytyä siinä avoimessa parisuhteessa. Kai kumppanisi on tästä myös tietoinen?
No sen voin sanoa, ettei kännissä suutelu minun parisuhdettani kaataisi.
Eniten kirjoituksessani vitutti se, että olet päättänyt jatkaa tyttöystäväsi kanssa, mutta asetat hänelle ehtoja etkä pysty olemaan normaalisti. Mitä rakkautta sellainen on puoleltasi?
Itse olet menneisyydessä mokaillut (menettänyt luottotiedotkin) mutta et pysty tyttöystävällesi antamaan anteeksi?
Jos mielestäsi tyttöystäväsi ei voi selittää pettämistä kännisekoiluna, mitä auttaa alkoholin kieltäminen häneltä? Eihän alkoholi ole syy pettämiseen mielestäsi! Kato vaikka peiliin.
Tilanne oli sellainen, että pettäminen tapahtui alkuaikoina, tiedon siitä sain vasta paljon myöhemmin. Molemmat kerrat tapahtui kännissä. Se ei tee tekoa hyväksyttäväksi, eikä sitä että pettämisen laittaisi sekoilujen piikkiin. Mutta jos pettäminen olisi tapahtunut selvinpäin, jatkosta ei olisi edes neuvoteltu.
Tyttöystävä sanoi että tekee kaikkensa, että voitaisi jatkaa, ja suostuu mihin tahansa ehtoihin. Minä sanoin että pullo pois kokonaan, niin harkitaan. Mielestäni moisen ehdon asettaminen ei millään tavalla mitätöi rakkautta? Avaimet tytöllä oli omissa käsissä, lähteäkö kävelemään vai lopettaako sen ryyppäämisen. Naivius katosi suhteesta, mutta ei rakkaus ole mihinkään kadonnut. Väärä sanavalinta ehkä, että "mikään ei ole enää normaalisti". Sanotaanko ennemmin että mikään ei ole ennallaan.
Ja olen mokaillut, sitä en kiistäkään. Mutta kuka sitten on sanonut etten pystyisi antamaan anteeksi? Lopulta asiaa käsitellessäni olen HYVÄKSYNYT, että tapahtunut mikä tapahtunut. Tyttöystävän silloinen käytös ei taas ollut HYVÄKSYTTÄVÄÄ. Aidosti hän on osoittanut katumustaan, siispä olenkin tapahtuman antanut hänelle anteeksi.
Mutta pointtiani et täysin ymmärtänyt. Känni ei ole mikään puolustus pettämiselle, jossain määrin ehkä lieventävä tekijä, mutta teoista tulisi ottaa itse vastuu, eikä turvautua moiseen selitykseen. Jos tietää, että muutaman siiderin jälkeen lähtee ne housut jalasta, niin sitten on parempi vaan pysytellä sinkkuna tai lopettaa se dokaaminen.
"Olisin tilanteessasi kertomatta miehellesi, ja lopettaisin sen viinan lipittämisen kokonaan, siis ihan täysin, jos se sinusta kerran huoran tekee."
Suora lainaus kirjoituksestani. Ei se pusu sitä suhdetta kaadakaan, mutta pareehan se olis tehdä asialle jotain, ennenkuin suurempi rikos tapahtuu.
Minun tilanteessani ei valitettavasti ollut kysymys pelkästään suutelemisesta.
avautuu, että on tullut duunipaikan Minnan pildeä testattua.