Mies, mikä on ikäsi ja jos olisit sinkku ja tutustuisit kahteen naiseen
Vaihtoehto A: Nainen olisi tapaamishetkellä työtön. Luonne olisi empaattinen, syvällinen ja "henkinen" (en tarkoita uskonnollisuutta vaan, ööh... "sielukkuutta").. Nainen ei ehkä osaisi sanoa mitä työtä haluaa eläkeikään tehdä tai tahtoisi jäädä kotiäidiksi. Kokisit tämän naisen herkäksi ja ujohkoksi, hänestä huokuisi viipyilevä ja pehmeä "ihminen ihmiselle"-fiilis jolla ei ole kiire tekemään maailmasta valmista (koska ei se maailma tule ikinä valmiiksi) ja jonka kanssa voisit jutella helposti useista aiheista. Nainen vaikuttaisi hyvin perinteiseltä naiselta. Nainen antaisi itsestään hieman taiteilijaluonteen tai mietiskelijän kuvan mutta ei olisi ryppyotsainen tosikko. Hän tuntuisi elävän vahvasti juuri siinä hetkessä jolla ei päällimmäisenä pyörisi mielessä työasiat ja rahan tienaaminen. Sinun olisi himpun verran vaikea kuvitella naista viikonlopun yöelämään ja että hän olisi siellä kuin kotonaan. Saat naisesta hivenen "epäsovinnaisen" kuvan ja et oikein osaa sijoittaa häntä selvään muottiin/ihmistyyppiin.
Vaihtoehto B: Naiselta puuttuisi edelläkuvatun naisen voimakas syvällisyys, empaattisuus ja henkisempi puoli vaikka ei hän tunteeton olekaan. Hän olisi luonteeltaan nykyaikainen uraatekevä nainen, jolla on selvät sävelet elämässä, työpaikka löytyisi, puheenaiheenne pyörisi arkisissa asioissa tulisitte hyvin juttuun jne... nainen antaisi itsestään asiallisen, aktiivisen, mukavan ja aikaansaavan kuvan.Sinun on helppo kuvitella nainen viikonlopun yöelämään ja hän voisi siellä viihtyä hyvin jos sellaisesta tykkää. Sinun olisi helppo lokeroida nainen tiettyyn ihmistyyppiin.
Tämä on lainattu Ihannemies-palstalta aihetta muokaten.
Kumman naisen haluat tavata uudestaan ja jos haluat voit kertoa kumpaa ihmistyyppiä oot itse lähempänä vai kuulutko jompaan kumpaan selvästi? Oletko tavannu A ja B-vaihtoehdon tapaisia naisia ikinä ja minkälainen fiilis heistä on jääny?
Vaihtoehto A: Nainen olisi tapaamishetkellä työtön. Luonne olisi empaattinen, syvällinen ja "henkinen" (en tarkoita uskonnollisuutta vaan, ööh... "sielukkuutta").. Nainen ei ehkä osaisi sanoa mitä työtä haluaa eläkeikään tehdä tai tahtoisi jäädä kotiäidiksi. Kokisit tämän naisen herkäksi ja ujohkoksi, hänestä huokuisi viipyilevä ja pehmeä "ihminen ihmiselle"-fiilis jolla ei ole kiire tekemään maailmasta valmista (koska ei se maailma tule ikinä valmiiksi) ja jonka kanssa voisit jutella helposti useista aiheista. Nainen vaikuttaisi hyvin perinteiseltä naiselta. Nainen antaisi itsestään hieman taiteilijaluonteen tai mietiskelijän kuvan mutta ei olisi ryppyotsainen tosikko. Hän tuntuisi elävän vahvasti juuri siinä hetkessä jolla ei päällimmäisenä pyörisi mielessä työasiat ja rahan tienaaminen. Sinun olisi himpun verran vaikea kuvitella naista viikonlopun yöelämään ja että hän olisi siellä kuin kotonaan. Saat naisesta hivenen "epäsovinnaisen" kuvan ja et oikein osaa sijoittaa häntä selvään muottiin/ihmistyyppiin.
Vaihtoehto B: Naiselta puuttuisi edelläkuvatun naisen voimakas syvällisyys, empaattisuus ja henkisempi puoli vaikka ei hän tunteeton olekaan. Hän olisi luonteeltaan nykyaikainen uraatekevä nainen, jolla on selvät sävelet elämässä, työpaikka löytyisi, puheenaiheenne pyörisi arkisissa asioissa tulisitte hyvin juttuun jne... nainen antaisi itsestään asiallisen, aktiivisen, mukavan ja aikaansaavan kuvan.Sinun on helppo kuvitella nainen viikonlopun yöelämään ja hän voisi siellä viihtyä hyvin jos sellaisesta tykkää. Sinun olisi helppo lokeroida nainen tiettyyn ihmistyyppiin.
Tämä on lainattu Ihannemies-palstalta aihetta muokaten.
Kumman naisen haluat tavata uudestaan ja jos haluat voit kertoa kumpaa ihmistyyppiä oot itse lähempänä vai kuulutko jompaan kumpaan selvästi? Oletko tavannu A ja B-vaihtoehdon tapaisia naisia ikinä ja minkälainen fiilis heistä on jääny?
Vastaukset 16
Vanhimmat
hyvä juttu vaikka nainen olenkin
Tyyppi A. Jotakuinkin tällaisena, kiitos: http://hel-looks.com/20140219_01/
Mies, 37.
Ehdottomasti A. Tuolla "sielukkuudella" varustettua naista en ole vielä onnistunut löytämään, laskelmoivia ja materiaa laskevia uraohjuksia sitäkin enemmän. Tietenkin sitä paremmin pärjättäisiin kaksilla tuloilla jos nainen löytäisi edes jotain siedettävää työtä, mutta nimenomaan niin päin että työllä mahdollistetaan elämää, eikä toisinpäin. Aaah, missä olet?
Minulle syntyy tästä jaottelusta jotenkin sellainen mielikuva, että se on lähtöisin jonkun työttömän tai vähävaraisen näppikseltä.
Kuvaus aloitetaan siitä, että nainen (tai mies) on kylläkin joo työtön, mutta niin tavattoman sielukas ja lempeä ja viipyilevä ja mitä kaikkea. Tuo kaikki nyt sitten on epäsovinnaisuutta, koska joku on halunnut luoda "ei-menestyksen" ympärille jonkin hyvän selityksen, josta sitten kuitenkin saisi lisäpinnoja. "En ole mikään epämääräinen haahuilija, vaan vain tosi niinku omaperäinen."
Työssäkäyvä ihminen voi olla syvällinen, sielukas ja epäsovinnainen.
Tästä tyypittelystä jotenkin paistaa läpi tämä menestys- ja raha-akseli. Valitan, mutta vähävaraisuudesta tai työttömyydestä ei voi päätellä sitä, että henkilö on ihana ja sielukas. Onhan se toki mahdollista, mutta tuo jako aan ja been välillä on ihan huttua.
Aikamoista huttua
Kirjoitit todella asiaa! harvemmin kouluttamaton ja työtön sinkkunainen on sielukas.
Potaskaa koko juttu!
No, kaikki keinot ovat sallittuja, kun miestä eli elättäjää yrittää saada itselleen.
a nainen olisi unelma nainen ja tulisin sen kanssa paremmin toimeen a tyyppinen nainen on nainen ja vielä kun olisi l-xl uhkea iso tissinen uskollinen ja luotettava niin veisi tämän pojan sydämmen
A- tietenkin.
Sitähän kaikki miehet haluavat. Jos on kaunis nainen, joka on sielukas ja henkinen, sillä ei ole mitään merkitystä onko nainen työtön vai ei.
Oikeastaan haluaisin muotoilla asian parhaiten näin: naisessa tärkeintä on sisin, ja ulkonäkö. Jos nämä asiat ovat kauniita, mielenkiintoisia ja ihastuttavia/koskettava, niin naisen statuksella, työpaikalla, varallisuudella jne ei juurikaan ole merkitystä.
Se ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, että kaikki työttömät naiset olisivat ihastuttavia ja syvällisiä! Mutta työttömyys itsessään ei haittaa, jos nainen muutoin viehättää sisäisesti ja henkisesti.
Sen sijaan tiettyjen alojen menestyneet uraohjus- naiset harvemmin voivat olla henkisiä, koska eihän heillä voi sellaiseen olla aikaakaan! Tosin, voi se silti olla mahdollista.
Mutta varmaan usean (ainakin itse menestyneen) miehen unelma, on nainen joka tuo henkistä sisältöä elämään enemmän, ei naisen tarvitse olla miestenmaailmassa menestynyt ja varakas, tuodakseen miehen elämään sisältöä! Niitä tyyppejä saa pyörittää työelämässä ihan tarpeeksi.
Tiedän miehiä jotka kaipaavat kontrastia elämäänsä, eivät toista "itseään".
Pointti ei siis ole se onko töissä vai ei- vaan se, millaista sisältöä ko nainen tuo miehen maailmaan. Kauneus, seksi, henkisyys, syvällisyys, tunteet, uskollisuus, kasvu... jne.
Minä ymmärrän perinteisellä naisella sitä, että nainen hoitaa kodin ja lapset. Ei siinä asiassa ole mitään sen syvällisempää tai taiteellisempaa ole kuin uraa uurtavassa ammattiviulistissa, kirjailijassa, tutkijassa, psukoterapeutissa tai seurakunnan työntekijässä.
On paljon työssäkäyviä, syvällisiä ihmisiä, joilla on rikas tunne-elämä. Kaikki työssäkäyvät eivät edusta rahamaailmaa ja kaikki eivät käy työssä siksi, että hankkisivat siten mahdollisimman paljon rahaa.
Vähän kuulostaa sille, että kun joku ei ole menestynyt opinnoissa ja töissä, niin käännetään se niin päin "etten olisi kyllä halunnutkaan, olen niin syvällinen". Vastaavasti työllistyneet ihmiset leimataan kovien arvojen ihmisiksi, jotka on "helppo luokitella".
Riippuu täysin naisen ulkonäöstä. Jos oisivat yhtä hyvän näköisiä, valitsisisn a:n.
Ikä 45.
Vaihtoehto A. Elättäisin mielihyvin naisen, jos hän olisi ujohko, eikä viihdy yöelämässä ja haluasi jäädä kotiäidiksi. Sellaisen naisen, kun vielä löytäisinkin!
Miksi haluaisit että nainen on koko ajan kotona? Oletko mustasukkainen vai kontrollifriikki vai siis ihan oikeasti, miksi? Toiveesi ujosta ja ulkona viihtymättömästä kotiäidistä kuulostaa rehellisesti siltä, että haluaisit kontrolloida naistasi ympäri vuorokauden. Nousee kylmät väreet pelkästä ajatuksestakin. Olen kerran seurustellut äärimmäisen mustasukkaisen miehen kanssa ja mikään ei ole hirveämpää kun tulla teljetyksi omaan kotiinsa. Pakko siitä oli lähteä. Niin, ja olen ujohko nainen, kotona viihtyvää sorttia, enkä pidä yöelämästä ainakaan enää, mutta töissä käyn. En olisi silti saanut käydä edes salila tai lenkillä tai harrastuksissa tai nähdä edes kavereitani. Mies veti aina kilarit. Toivottavasti et ole samanlainen. Työssäkäynti on naisellekin tärkeää, on jumalattoman tylsää olla vain kotona.
Ei, ei missään tapauksessa noin!
En halua kontrolloida naista sen kummemmin, lähden ihmissuhteissa ylipäätään luottamuksesta, että jokainen meistä itse arvioi omat tekemisensä ja elää sen mukaisesti. Oikeastaan luotan ehkä liiankin pitkälle, en aina usko ihmisten todellisia motiiveja vaan ajattelen asioista positiivisesti.
Ja totta kai, vaikka olisikin kotiäiti niin olettaisin, että nainen haluaa ainakin jotain harrasteita ja muuta missä pääsee "ihmisten ilmoille" muihinkin ympyröihin kuin vain kotona. Ja tuntuu myös, että naisen hyvinvoinnille on tärkeää, että hänellä on muutama luottoystävä - siis tärkeämpää kuin miehelle keskimäärin.
Itse tykkään liikunnasta ja hyötyliikunnasta paljon ja toivoisin, että myös naiseni tykkäisi. Osa liikunnasta voisi ehkä tapahtua yhdessä, mutta todennäköisempää on, että erikseen, riippuen tietty kummankin mieltymyksestä.
Yöelämästä en itsekään välitä ja kotona on hyvä olla. Mutta myös kodin ulkopuolella on kaikenlaista mielenkiintoista ja niin sen varmaan pitäisi olla molemmille osapuoleille.
Ja en missään tapauksessa ole telkeämässä ketään mihinkään, jos toinen haluaa lähteä tai tehdä tms, mikä minä olen siinä estelemään, päinvastoin kannustan hakemaan onnea ja tyytyväisen olotilan. Olipa tuo sitten töissä käynti, opiskelu, harrastaminen tai mahdollisesti jopa eroaminen.
Mutta minulle saattaisi hyvin sopia ujohko nainen, jopa sellainen joka haluaa olla kotiäitinä ainakin jonkun aikaa. Sopisi varmaan monenlainen muukin nainen, mutta myös tuollainen :)
Okei, anteeksi turhan kärkkäät johtopäätökseni. Kuulostaa oikein hyvältä, toivottavasti löydät semmoisen naisen :)
Todellakin, kotona on tylsää. Sen olen huomannut mammalomalla. Tyttö 6kk ja voi hyvänen aika kaipaan jo toimistolle.
Tavallaan tämä aika on ihanaa. Saa katsella tyttöä, käydä pitkillä lenkeillä, tehdä hyvän aamiaisen ja syödä hitaasti jne.. Silti on jotenkin todella _tylsää_. Jokaiselle päivälle olen keksinyt aktiviteetteja, vauvaharrastuksia yms. En vaan osaa olla kotona. Kirjojaakaan ei oikein pysty lukemaan, koska jos luen keskityn niin syvästi etten huomaisi mitä tyttö puuhailisi.
Meillä ongelma on se, että mies lomautetaan.. Kuinka ihmeessä jaksetaan toisiamme kaiket päivät.. :D Harkitsen jo töihinpaluuta, mutta sitten saisin juuri tuon kylmän uraohjuksen maineen, kuka nyt jättää pienen vauvansa jos ei ole pakko..
;Toisaalta, ehkä minusta on vahingossa tullut tuo B-tyypin ihminen. (Joskus oli ihanaa vain väitellä ja keskustella aiheesta kuin aiheesta, maata koko päivä puistossa jne ..) Tai sitten olen vain kasvanut aikuisesksi. Jos saisi valita, niin toki voisin elää hetken noita yliopiston alkuaikoja uudestaan..
Se vaan, että kohta 30-vuotias nainen yrittäisi olla jotenkin boheemi ja hakea elämän kantavaa flowta on jotenkin surullinen illuusio. Tai siis harvoin näin kuitenkaan kävisi. Usein tuo tie vie lähimpään pubiin avautumaan ja muuttuu pian säälittäväksi, mihinkään ei palkata ilman työkokemusta. Eli ainoa toivo on synnynnäinen taiteellisuus: maalaaminen, kirjojen kirjoittaminen, musikaalisuus.. tai sitten se mies joka haluaa elättää vain koska nainen on niin sielukas ja lämmin..
Jos mitään taiteellisuutta ei ole, on todella säälittävää yrittää olla tateellinen.. Siinä ei ole mitään sielukasta, ettei osaa mitään, ei halua tehdä mitään, elää työssäkäyvienm verorahoista ja kuluttaa päivät pitkät höpöttämällä joutavia.
Jos mies lomautetaan ja on kotona lapsen kanssa, mene ihmeessä töihin jos siltä tuntuu! Miehen ja tyttären suhteelle tekee hurjan hyvää kahdenkeskinen laatuaika. Olen kuullut isiltä, jotka ovat olleet kotona pidempään kuin sen isyysloman, miten mieltä avartavaa kokemus oli ja miten eri tavalla lapseen kasvaa kiinni. Voit käyttää tätä perusteluna, jos joku tampio arvostelee valintojasi. Sitäpaitsi olet itse parempi äiti, jos pidät huolta itsestäsi. Kaikki vaan ei viihdy kotona lapsen kanssa yhtä hyvin. Ei siinä ole mitään pahaa.
Selvennyksesi tähän ketjun aloitukseen, niin minä ymmärsin sen niin, että tyyppi A on tapaamishetkellä työtön. Hän ei siis suunnittele jäävänsä työttömäksi.
Niin ja kun sanoit, että oletko muuttumassa B-tyypin ihmiseksi. Minulla on ollut samoja ajatuksia, sillä edustan aika vahvasti tyyppiä A (vaikka olenkin työelämässä, mutta eihän se työttömyys ollut mikään kriteeri), mutta nyt kun on työkokemusta tullut ja olen saanut hyvää palautetta, on minulle ilmestynyt ihan uusi tunne: ammatillinen kunnianhimo. Tahtoisin lisää haasteita ja vastuuta. En olisi ikinä kuvitellut, että koskaan kaipaisin sellaista. Mutta eihän se perimmäisiä arvojani muuta, ei minua edelleenkään kiinnosta raha ja valta, lähinnä tuo on sellaista itsekasvua ja työn pitämistä mielenkiintoisena.
"Eli ainoa toivo on synnynnäinen taiteellisuus: maalaaminen, kirjojen kirjoittaminen, musikaalisuus.."
Nämä asiat eivät ole synnynnäisiä, vaan harjoiteltuja aivan kuten vaikka auton korjauskin. Toki toisilla on enemmän lahjoja kuin toisilla, mutta melko lahjatonkin voi helposti kovalla harjoittelulla (5 tuntia päivässä) saada mistä tahansa noista mainitsemistasi asioista ammatin.