Isäni kuoli taannoin. Ei mikään vanhus. Parin päivän sairaalassaolon jälkeen. Äitini ei ole kertonut kuolinsyytä, mutta vieraillessani sairaalassa hoitaja puhui jotain maksasairaudesta. Onko minulla oikeus tietää kuolinsyy? Isäni vieraili usein kodissamme ja me heillä. Haluan tietää kuolinsyyn, varsinkin jos hänellä oli jokin tarttuva maksasairaus. Jotain oli pielessä pahasti, kun ihminen oli täysin toimintakykyinen ja muutamassa päivässä kuollut.
Kuolinsyy salataan
totuus esiin
312481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
juu kyllä sulla oikeus tietää isäsi kuolinsyy.
lähin omainen, eli et saa tietoa ellei äitisi sitä kerro.
Tarttuva maksasairaus?! B- vai C-hepatiittiako kenties pelkäät?
kummosempaa oikeutta tietää, asia kuuluu lähiomaiselle joka sitten kertoo jos kertoo kuolinsyyn.
Millä perusteella oletat äidin olevan lähin omainen?
Eiköhän isän sairauksista kerrota kuolintapauksessa lapselle, jos lapsi sitä kysyy. Lapsen tulee tietää mahdollisesti periytyvät sairaudet tai mille on alttius periytyä ja vanhempien sairauksia kysytään mm. terveydenhoitajalla.
Haima- tai sappirakon syövät ovat juuri tuollaisia, pitkään oireettomia ja sitten menee muutamassa päivässä.
Terveelliset elämäntavatkaan eivät auta, juuri kuoli parhaassa iässään oleva tuttu joka oli kasvissyöjä ja maratoonari.
Maksakirroosi tuo tuskin oli, se vaatii tosi pitkää ja rankkaa alkoholinkäyttöä.
Hepatiitista en osaa sanoa.
Voithan sinä varovaisesti kysellä oliko se syöpä.
käyttäskään alkoholia! Otappas ja valista itseäsi täällä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
alkoholinkäytön ei tarvitse olla rankkaa. Ns.peruskäytöllä saa kirroosin ihan varmasti. Maksalle tulee vain mitta täyteen jossain vaiheessa. Esim.Ranskassa maksakirroosi on suurten ikäluokkien naisten yleisimpiä sairauksia. Ja heistä tosi harva on ikinä ollut humalassa.
Eli ainakin C- hepatiitista että eikös se juurikin aiheuta maksakirroosia. Eli tarvitse kuin yhden neulanpiston ja kirroosi iskee vääjäämättä ajan kanssa. Käsittääkseni sairautta hoitamalla voi elää 10-30v. sairauden kanssa, riippuen viruksen genotyypistä.
oolet jo yli 15v niin luulisi äitisi kertovan. Kysy ja vaadi tietoa. Ei siinä pitäisi olla salaamista
Voi kysellä ja voi vaatia, mutta äidin ei ole mikään pakko kertoa!
Ja tosiaan, ei maksakirroosiin mitään alkoholia tarvita. Ja haimasyöpä, viakka nopeasti usein viekin, eli 1-2 vuodessa, ei nyt kuitenkaan useimmiten ihan muutamassa päivässä vie...
sen verran, että ihminen voi menehtyä muutamassa päivässä/viikon sisään siitä kun on hakeutunut sairaalaan esim syövän vuoksi. Tietysti noissa on taustalla se, että tauti on edennyt jo viikkoja, ehkä kuukausia ja jopa vuosia, eikä kyseinen sairas ole hakeutunut aiemmin hoitoon. Olen nähnyt hoitajana käytännössä. Mitään ei voida enää tehdä taudin pysäyttämiseksi, kun se on edennyt pitkälle. Sellaisesta voi olla kyse.
Ap:n tapauksessa voi olla kyse esim akuutista pahasta haimatulehduksesta johon menehtyy pahimmassa tapauksessa parissa päivässä. Tiedän yhden tapauksen, jossa nuori mies menehtyi ja sairasti ensimmäistä haimatulehdusta, eikä ollut ehtinyt käyttää alkoholiakaan juuri ollenkaan. Haimatulehdus ei aina johdu alkoholista, vaikka se useimmiten on siihen syypää.
pankreatiitista, mutta kas kun aloittajalle on puhuttu maksasairaudesta. Ei tietenkään pankreatiitin ainut syy ole alkoholi.
myös maksa-arvot koholla joten ehkä siitä ollut sanottu...
Mielestäni tyttären/pojan kuuluu saada tietää mihin OMA isä kuoli! Muutamat jotka on tänne vastannut, ni niistä vastauksista tuli sellainen olo että oman vanhemman terveys tai niinkuin tässä tapauksessa, kuolinsyy ei missään nimessä kuulu lapselle, ihan kuin olisi joku kaukainen sukulainen tai muuten ulkopuolinen.
maninnut että ei ole pakko kertoa, se taas ei tarkoita sitä etteikömielestäni pitäisi kertoa.
Kas kun joku tuolla kirjoitti että on _pakko_ kertoa, kehoitti painostamaan ym. Mutta kun EI ole pakko kertoa.
En ottanut asian moraaliseen puoleen kantaa, ainoastaan siihen mitä laki sanoo.
Minäkin korostan asiasta kinaaville: Lähiomainen - siis nähtävästi kuolleen vaimo - on saanut tiedon kuolinsyystä. Hänellä on siihen oikeus. Kenellekään muulle ei ole oikeutta kuolinsyytä ilmoittaa. Se on laissa.
Muistutan myös, että edes patologi ei aina saa selville tarkkaa kuolinsyytä. Arvion voi tehdä, mutta selvää syytä ei aina valitettavasti tiedä edes tottunut patologi. Mutta tämä on kai jo toinen kysymys.
Mikäli lähin omainen haluaa kertoa kuolinsyyn, hän voi sen tehdä.
Ainahan voi äidiltä kysyä, miksi hän ei kerro kuolinsyytä. Äidillä voi olla omat syynsä.
Lähiomainen päättää asiat, riippuu kenet isäsi oli ilmoittanut sairaalalle tähän asemaan. Heillä on tarkat ohjeet kenelle voi ja saa antaa tiedot. Isäsi eläessä määrämä on edelleen voimassa.
Maksasairaus saattaa olla kotoisin esim alkohoolista ( epäpuhdas tai pitkä aikainen juopottelu), syöpä, lääkeiden yliannostus tai yhdistelmä, hepatiitti .....vaitoehtoja on monia. Moni leski haluaa säästää lapset häpeästä jos takana on vaikka juopottelu, joillakin on vain sellainen tapa.
Joten ota yhteyttä sairaalaan missä isäsi kuoli ja kysy reippaasti sieltä, mutta muista potilassalaisuus koskee vielä kuolemankin jälkeen.
sinne sairaalaan. Minneköhän nimimerkki "Kysymällä" ehdottaisi että puhelu yhdistettäisiin siellä sairaalassa? Arkistoonko jossa on epikriisit? Vai minne? Kuten jo totesin, turha sinne sairaalaan on soitella tai ottaa kirjallisestikaan yhteyttä.
Jos äiti ei aloittajalle kerro kuolinsyytä niin asia jää sitten siltä osin selvittämättä. Se miksi äiti ei halua asiaa kertoa onkin jo sitten toinen juttu.
Olen työssäni törmännyt vastaavanlaisiin tilanteisiin, leski ei syystä tahi toisesta halua kertoa kuolinsyytä esim. vainajan lapsille. Tätä on vielä erikseen kysyttykin että eiväthän lapset saa sitä mistään tietää.
Me ihmiset olemme erilaisia.
Pääasiassa halusin oikoa tätä väärää "tietoa", eli että painostamalla saisi asioita tietää.
Silloin, kun isäni kuoli yllättäen kalastusmatkallaan, tehtiin kuoleman syystä selvitys. Äidille oli tullut asiasta kirje ja hän antoi sen kirjeen luettavakseni. Kuolinsyy oli sydänkohtaus. Todella harmillista, että äitisi ei anna Sinulle sitä raporttia luettavaksi. Sinuna kyllä vaatisin tiukasti. Olisin niin röyhkeä, että jopa alkaisin vihjailla, että annoitko jotain "ylimääräistä" hänelle, joka vahingoitti maksan ja että taidanpa marssia poliisin pakeille! Jos ei sillä tokene niin sitten marssisin poliisin puheille, mistä niistä koskaan tietää ..murhaajista! Anteeksi, olen kai karkea, mutta kun on monenlaista kahelia elämässään nähnyt niin ei ihmettele enää mitään!
kyseinen pöytäkirja on luettavissa, mikäli haluaa sen lukea.
Ellei ole julistettu salaisiksi ja todennäköisesti ei ole julistettu.
Mielestäni sinulla on oikeus tietää kuolinsyy.
En tiedä sitten, onko sinulla mahdollisuus saada sairaalasta kopio isäsi sairaskertomuksesta.
ole mikään yleiseen jakeluun tuleva tieto.
Se on toimitettu LÄHIMMÄLLE omaiselle ja piste. On hänen asiansa kertoa kuolinsyy tai näyttää avauspöytäkirja JOS hän haluaa.
Aloittajalla EI ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada edesmenneen isänsä epikriisejä tms., EI todellakaan.
Meitä on nyt tässä ketjussa (oletan näin) kaksi lääketieteen lisenssiaattia jotka ovat vastanneet.....
ei ainakaan lähennä lapsen ja äidin suhdetta. Varsinkin, jos kyse on periytyvästä sairaudesta.
Sinänsä se tieto ei helpottaisi mitenkään asian suhteen, enemmä saattaisi tukea pelkoa, miten hänen kohdallaan käy?
Me tosin ei tiedetä, kuoliko hänen isänsä isä varhaisessa iässä vai ei ja tuliko mahdollinen periytyvä sairaus isän isän vai isän äidin puolelta.
Vai tuliko mutaatio aloittajan isän kohdalla
Sitäkään ei voi tietää, hyppääkö sukupolven ylitse vai ei jne.
"Meitä on nyt tässä ketjussa (oletan näin) kaksi lääketieteen lisenssiaattia jotka ovat vastanneet..... "
Tuskinpa lääketieteen lisensiaatti kirjoittaa oman tutkintonsa päin seiniä.
viesteillä on tarkoitettu tarkentaa sitä ettei sitä syytä saa selville soittelemalla jonnekin sairaalaan tai painostamalla tms.
No kaiketi sitä nyt voi typoja sattua ammatista huolimatta.
Jos ihminen ei saa tietää vanhempansa kuolinsyytä, entäs jos on syytä epäillä henkirikosta ? Jos äiti myrkytti isän ? Lääkäritkin luulevat itsestään liikoja, ette te ole mitään jumalia, kyllä elämässä ihmisillä on oikeuksia elämäänsä koskeviin asioihin ilman, että pitää lääkäreitten tai yht.kunnan lupaa kysellä. Miettikää sitä.
tieto kuolinsyystä on mennyt aloittajan äidille niin aivan varmasti jos siinä avauksessa olisi löytynyt jotain epäilyttävää niin asiaan olisi puututtu.
Haluaisitko sinä, viimeisen viestin kirjoittaja, että asioitasi leviteltäisiin kaikille, eli vaitolo ei kohdallasi täyttyisi? No, itse en ainakaan haluaisi. Aivan turhaan sinä moitit lääkäreitä.
Kukaan meistä ei tiedä esim. sitä millaiset välit aloittajalla on äitiinsä, millaiset ollut isäänsä jne.
tieto. Ainakin sukulaisena
Mitä on oikeus ja kohtuus?
Voimmehan me sanoa, että minulla on oltava oikeuden ja kohtuuden nimessä moniin tietoihin. Minä haluaisin tietää äidiltäni isäni henkilöyden. Samoin olisi oikein ja kohtuulllista tietää, montako aborttia avovaimo on vuosien kuluessa tehnyt.
Siellä on jo kaksi lääkäriä selittänyt, mitä laki sanoo asiasta.
Ihme kyllä, tällaisiakaan asioita ei ratkaista Suoli24-keskustelupalstalla, vaan asiassa noudatetaan sitä, mitä laki ja asetukset määräävät. Siinähän vittu haluatte tietää. Utelias saa olla, mutta ei siitä seuraa mitään "oikeutta".
Pohdintaa voidaan jatkaa maailman tappiin saakka, menettelytapa ei taantuvasti muutu.
Miksi ihmeessä ei voi rehellisesti kertoa mihin isä kuoli? Mitä salailtavaa siinä on. Minulle valehdeltiin enoni kuolinsyy 35 vuotta sitten. Sanottiin, että hän kuoli sydänkohtaukseen vaikka hän tappoi itsensä. Kun kuulin, että äitini oli valehdellut tästä, niin luottamukseni meni täydellisesti häneen. Mietin missä kaikessa muussa hän oli valehdellut. Näin niitä "sukusalaisuuksia" tehdään ja aiheutetaan ristiriitoja.
on joillekin vielä tabu. Ja sitä suuremmalla syyllä jos se on tapahtunut 35 vuotta sitten. Sitä en ymmärrä että luottamuksi kärsi noin kovan kolauksen, äidilläsi varmastikin oli omat syynsä silloin 35 vuotta sitten sanoa siten kun sanoi.
Tosin enosi kuolinsyy ei sinulle olisi kuulunut tai kuulu.