Hei, minulla on pieni ongelma mihin tahdon vähän naisenkin näkökulmaa. Tyttöystäväni on 21vuotias ja häntä on kiusattu pienenä paljon, sekä hänellä on menneisyydessään muutenkin ollut paljon huonoja kokemuksia sekä vaikeuksia. Tyttöystävälläni on ollut käsittääkseni pienestä asti hyvin huono itsetunto. Tällähetkellä hän on kumminkin oikeasti todella kaunis nainen "ei vain minun mielestäni" ja hän todella on taitava vaikka missä, tarkoitan tällä, että hänellä ei pitäisi olla mitään syytä heikkoon itsetuntoon. Ongelmani on se, että tyttöystäväni käyttäytyy kuin pienet lapset, häntä on todella vaikea uskoa ikäisekseen ajoittain, tiedän että monesti hän käyttäytymisellään hakee myös huomiota. Hän on herkkä ja kiltti tyttö ja joskus jopa liian haavoittuvainen ja se tekee elämästämme ainakin elämästäni hieman vaikeaa. Johtuuko tämä kenties jostakin masennuksesta? onko tämä normaalia käytöstä? Olen yrittänyt sanoa tyttöystävälleni että unohtaa kaiken vanhan ja alkaa nauttia elämästä, sekä yrittänyt saada hänen liian herkän ja haavoittuvaisen puolen jotenkin olevan vähemmän herkkä ja rentoutumaan, juhlimaan/ pitävän hauskaa. Onko väärin yrittää muuttaa näitä puolia hänestä? Älkää käsittäkö väärin, pidän hänen herkkyydestään mutta liika on liikaa. Auttakaa?
Lapsellinen/ Herkkä kumppani.
Oldies
61205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Muista vaan että muutokset ei tapahdu hetkessä, ei unohda hetkessä kokemuksiaan. Ei ole väärin rohkaista.
Auta häntä kasvattamaan luottamusta sinua kohtaan olemalla ymmärtäväinen ja kertomalla hänelle ettet ole katoamassa mihinkään. Kerro hänelle, että se on hän jonka olet valinnut kumppaniksesi ja hän on se jota ihailet jne. Kyllä se itsetuntokin kasvaa kunhan vain saat hänet tajuamaan että oikeasti rakastat ja ettei sinun hylkäämistä tarvitse pelätä...
"Lapsellinen / herkkä" ei tarkoita tyhmä, välttämättä. Me ihmiset kehitymme eri tahtiin, parikymppinen on vielä niin elämänsä alussa, että kaikkea ei voi vaatia. Vuodet ja vuosikymmenet tehnevät tehtävänsä, pääasia on se, että järkikulta on kotona, muut puolet kasvavat ja kehittyvät vuosien myötä.
Puhun, siis kirjoitan kokemuksesta, itsekin olin vielä 25:na ekan lapsen saadessani ihan penska. Lapsellinen, sinisilmäinen, herkkyytensä peittävä ja osaamisensa piilottava ... Mutta annas olla, 'kovat' perhe-elämävuodet tekivät tehtävänsä, ajatustyötä on tullut tehtyä niin, että joskus luulee pään poksahtavan. Mieli ei aina meinaa mahtua nahkoihin kun tunteet ja järki jylläävät etsien pako- tai poistumisreittejä että elämä jatkuisi ja siinä olisi jotain tolkkua.
Lapsellisuus ja herkkyys voivat olla merkki myös taiteellisuudesta. Ehkä hän ei ole löytänyt - vielä - omaa kanavaansa tuoda ominta, syvintä itseään esille. Se aiheuttaa tuskaa ja epätoivoa niin kauan, kunnes selkenee, miten itseään voi parhaiten tulkita toisille. - Kiltin tytön syndrooma on sairaus, siihen oikein kasvatetaan ja se liittyy vahvasti historiallisiin kasvatusmetodeihin. Juuri tytöt luulevat, että kaikille pitää olla mieliksi, jotta tulee hyväksytyksi ja saa olemassaololleen oikeutuksen.
On mukavaa huomata, että sinä olet välittävä kaveri. Itse sain sellaisen elämäntoverin, joka ei jaksanut 'oikullisuuttani' ymmärtää. Tänä päivänä pitää sanoa, että ehkä se oli onneni, ehkä minusta ei olisi tullut tällainen rohkea oman tieni kulkija, jos en olisi joutunut taistelemaan oman itseni ja olemassaoloni puolesta niin lujaa.
aika saalis kun osaat analysoida asioita noin. Hän käy läpi kehitysprosessia ja se on ihan normaalia. Kenties testailee sinunkin luotettavuutta päivittäisillä pikku narinoilla ja jekuilla onko se niin kamalan vakavaa jos tunteita on? On hienoa jos osaat tukea häntä esimerkiksi rohkaisun muodossa! Sinun ei kuitenkaan tarvitse alkaa häntä muuttamaan tai neuvomaan se ei kuulu parisuhteeseen.
Sinäkin voisit miettiä samalla että mikä noissa ko. piirteissä sua ärsyttää. Onko naisen narinoissa joku totuudensiemen?...??Älä ainakaan ala lokeroimaan tyttöystäväsi ongelmia aina vain hänen ongelmikseen hän luultavasti pelkää menettävänsä sinut. oletko sinä tyytyväinen suhteeseenne kaikinpuolin ja näetkö sillä tulevaisuutta. on ikävää huomata kun oma rakas ei kunnioita tai haluaisi toisenlaisen naisen kuin itse on tekosyyllä "olet vain niin vaikea tapaus", ymmärtämättömyys ei ole synti mutta ajattelemattomuus on.
Olen itse todella herkkä ja minuakin on kiusattu. Miehissä olen tavannut sellaisia kusipäitä ettei moni uskokaan. En haluaisi itse olla herkkä, mutta sille ei oikein voi mitään. Jos on pitkään kiusattu, siitä ei noin vain yli pääsekään. Anna hänelle aikaa, hän oppii ajan mittaan tietämään sen että et ole lähdössä.
"En haluaisi itse olla herkkä ...". Vaan mitä, minkälainen ? Kovis ? - Kyllä ihmisestä pitää löytyä herkkyyttä, muuten ei löydy tunnetta silloin kun sitä tarvitaan. Herkkyys ei estä ihmistä olemasta 'viisas', tietämään ja oivaltamaan ja osaamaan asioita ja pitämään puolensa elämässä. Parhain tulos syntyy niin, että 'kovan' kuoren alta löytyy pehmeä, herkkä, tunteva sisin. Tunne ja älyä; käytä tunneälyä.