Niin, eli olen vastikään 27v täyttänyt mies, ja sinkkuna olen ollut melkein aina. Ihan lyhyitä juttuja on ollut muutamia, mutta ne ovat jääneet lyhyeksi, ja ei niitä ole montaa ollut. Myös joitakin yhden illan juttuja on ollut, mutta ei nekään loppujen lopuksi niin kivoja ole. Olen tässä jo useamman vuoden ajan etsinyt itselleni naista, jonka kanssa aloittaa vähän pidempiaikaisempi seurustelusuhde, kun sellaiselle olisi mielestäni jo aika, mutta eipä vaan ole tärpännyt. Siinäpä se sitten herää kysymys, että missä mättää? Välillä tuntuu katkeralta, kun niin monet seurustelevat ja alkavat seurustelemaan, ja monet tututkin ovat seurustelukumppaninsa löytäneet, paitsi pari sinkkukaveria, jotka heikot mahdollisuutensa tietäen todennäköisesti haluavat ollakkin sinkkuina. Myös kun kuulee kuinka monet minua reippaasti nuoremmat, alle kaksikymppisetkin seurustelevat jo täyttä päätä, niin kyllähän se tuntuu joskus että minun juna on jo mennyt. Ei voi sanoa, ettenkö olisi asian eteen yrittänyt mitään tehdä. Nettideittejä on tullut harrastettua, mutta sekin on melko aikaa tuhlaavaa "hakuammuntaa", johon pitäis tuuria olla ja kovastikkin, jotta sieltä jotain löytyisi. Sitten on sitä tullut käytyä baareissa ja tanssipaikoillakin, mutta eipä ole niistäkään tärpännyt. En voi sanoa että olisin ruma, kun on mua komeaksikin sanottu, enkä ole mikään lyhyenläntä vaan pituutta löytyy, eli ainakaan ulkonäön ei pitäisi karkoittaa. En ole tosiaan mitään järkevää selitystä löytänyt, että miksihän ei tärppää, mutta vaihtoehtoja olen käynyt läpi. Ensinnäkin olen vähän ujo, ja tutustuminen vieraaseen ihmiseen saattaa aiheuttaa alussa vähän hermostuneisuutta. En ole kovin valikoivakaan, vaan minulle kelpaa ihan tavallinen suomalainen nainen, paitsi että rehellisyyttä ja toisen huomioon ottamista pitää löytyä ainakin jonkin verran. En tykkäisi seurustella sellaisen kanssa, josta ei ota selvää että onko ns "lintu vai kala". Sitten yksi syy voi olla tämä kun asun isossa kaupungissa, jossa ei tunne läheskään kaikki toisiaan ja muutenkin ilmapiiri pinnallisempi, niinkö se nykyisin tahtoo olla muutenkin, kun tuntuu että ei baareissakaan enään kukan hae seuraa tositarkoituksella. Sitten on käynyt mielessä sekin, että käynköhän väärissä paikoissa. Näitä tällaisia seikkoja on tullut mieleen, kun olen miettinyt että missä se kiikastaa, mutta sepä taitaa olla arvoitus, että mikä se loppujen lopuksi on.
Mikähän on kun ei vain tärppää?
SingleMan82
14771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Samaa asiaa olen miettinyt minä jo 42v nainen. Takanani on yksi avioliitto(loppui v. 95) ja yksi avoliitto(loppui vajaa vuosi sitten). Lapsia ei ole. Olen siis tahtomattani sinkku. Vuodesta toiseen miehillä tuntuu vain olevan hauskanpito mielessä ja se yksi ja sama selitys en halua vakiintua. Ja tämä vastaus on tullut monen ikäiseltä mieheltä. No oma lukunsa ovat sitten ne miehet jotka "pyörittävät" montaa suhdetta yhtä aikaa. Olen seurustellut itseäni 10v nuorempien kanssa ja myös kerran 20v vanhemman kanssa sekä tietysti myös ikäisieni kanssa. Vaikka aina sanotaan ettei iällä ole merkitystä niin kyllä sillä vaan on. Mutta poikkeuksia tietysti on. Olen myös miettinyt tuota elämän pinnallisuutta ja "kertakäyttö meininkiä" parisuhdeasioissa. Mutta mistä sen kumppanin sitten löytää? Nettideitit eivät ole mun juttu enkä käy baareissa. Työni kautta tapaan ja näen paljon ihmisiä. Mutta sinä SingleMan82 vaikutat kypsältä ja viisaasti ajattelevalta mieheltä. Ehkäpä meidän molempien on vaan todettava sama asia. Kyllä se kumppani tulee vastaan juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Mukavaa tulevaa vuotta 2010 sinulle.
Nykyään on kierrätys muotii katsos
en ole harrastanut yhdenillan juttuja. En vaan kelpaa ilmeisesti, vaikkei sille kelpaamattomuudelle mitään järkevää selitystä olekaan.
No, itse olen 21 vuotias nainen, mutta olen tässä tullut siihen johtopäätökseen, että se ettei tärppää johtuu siitä, että satun olemaan ylipainoinen. Kukaan ei anna edes mahdollisuutta - kaikki vaan ajattelee niitä hemmetin kiloja eivätkä edes halua tutustua minuun IHMISENÄ. Teen kovasti töitä laihtuakseni, mutta oman itseni takia, en muiden. Silti olisi mukavaa, että ihmiset voisi nähdä pintaa syvemmälle. *huokaus*
Itse pidän enemmän pyöreistä kuin laihoista "pojista".
Jeps, mutta jos on esim. about 40 kiloa ylipainoa, niin se näyttää ajavan aika monet mahdolliset ehdokkaat pois. :(
Kyllä itsekin pidän siitä, että on edes vähän pyöreyttä, ettei ole sellainen kukkakeppi...
Oot ite ylipainoinen nainen eikä sulle kelpaa ylipainoinen mies? Toihan on ihan helvetin kaksinaamaista.
En ole missään välissä sanonut, ettei ylipainoinen mies kelpaa, vai missä sellaisen kohdan näet?
Vähissä on vaihtoehdot miehelläkin jos on alle 170 cm, ainakin useimmiten tuntuu siltä.
Pitäs muuttaa vaikka japaniin :-)
Ei pidä paikkaansa. Tiedän parikin melkoisen roimasti ylipainoista joilla on ollut yli 20 ERI seksikumppania. Sekä pidempiaikaisia suhteita siinä välissä.. Jos olet nainen, niin kyllä se on ihan vain omasta halustasi kiinni.
ATM :iä naiset karttavat kuin ruttoa!
Jos päätät piilottaa pääsi puskaan asioista voi käydä niin,että alat käyttää maksullisia seksipalveluita.Olen kuullut,että monelle miehelle on sittenkin tuskallista maksaa seksistä - etenkin jos se on ainoa keino saada kontaktia naisenvartaloon.Itse naisena haaveilen joskus gigolon näköisestä hunk-miehestä vain siksi,että haluaisin saada ilmaiseksi periaatteessa maksulliselta mieheltä ;D
Maksullisilla voisi hyvinkin saada ns. apinan pois selästä. Seksi parantaa AINA miehen itseluottamusta.
päivity paska