Olen viettänyt ihanan rauhallisen joulun, omassa vaatimattomassa asunnossa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana olen "saanut" pelätä joka viikonloppu henkeni edestä. Olen perjantai-iltaisin ja öisin karannut lähipihoille tai metsään. Soittanut aikuisen lapsen hakemaan minut turvaan. Joskus olen kävellyt pitkiä matkoja päästäkseni jonkun nurkkiin vietämään loppuviikonlopun. Maanantaina taas "kotiin" jossa mies vannoo lopettavansa ryyppäämisen..ja taas sama toistuu. Olen asunut jo pari kuukautta tuttavan luona yhdessä huoneessa, vasta nyt ennen joulua, otin itseäni niskasta kiinni ja hommasin oman kämpän.
Kuvaan kuuluu tietysti se, että exmies lähettelee törkeitä uhkailuviestejä. Sairaitahan ne on. Hoitoon hänet pitäisi viedä.
Yksinäisyyshän se minut aina sinne kotiin ajoi. Ihminen on kovapäinen: ennen kuin uskoo, että nyt on hengenlähtö lähellä ja monta kertaa. Pääsin perjantaisin aina ruokatunnilta kotiin ja siivosin ja laitin ruokaa. Saunoimme. Katsoimme TV:ä. Kaikki oli hyvin. Menin aina ajoissa nukkumaan, kun työviikko oli takana ja viini sai minut väsyneeksi - mies taas sai vauhtia viinoistaan. Joka yö toistui sama kuvio: hän herätti minut unesta ja alkoi riehumaan. Olin aina varmistanut pakoreitin ja puhelin käden ulottuvilla. Lujaa sai juostakin, onneksi mies oli niin humalassa. Mutta paettava oli, Puhe ei auttanut. Minut paiskattiin seinään ja jos lukkiuduin huoneeseen turvaan, mies rikkoi lukon. Hotellissa ollessa juoksin puolipukeissa paloportaita alas. Viime jouluyön vietin veitsi kurkulla ennen kuin apu ehti paikalle: sain luurin auki aikuiseen lapseeni ja hän ryhtyi suunnittelemaan pelastus toimia kuunnellen samalla miehen antamia tappouhkauksia.
Nyt olen yksin mutta elossa!
Kuvaan kuuluu tietysti se, että exmies lähettelee törkeitä uhkailuviestejä. Sairaitahan ne on. Hoitoon hänet pitäisi viedä.
Yksinäisyyshän se minut aina sinne kotiin ajoi. Ihminen on kovapäinen: ennen kuin uskoo, että nyt on hengenlähtö lähellä ja monta kertaa. Pääsin perjantaisin aina ruokatunnilta kotiin ja siivosin ja laitin ruokaa. Saunoimme. Katsoimme TV:ä. Kaikki oli hyvin. Menin aina ajoissa nukkumaan, kun työviikko oli takana ja viini sai minut väsyneeksi - mies taas sai vauhtia viinoistaan. Joka yö toistui sama kuvio: hän herätti minut unesta ja alkoi riehumaan. Olin aina varmistanut pakoreitin ja puhelin käden ulottuvilla. Lujaa sai juostakin, onneksi mies oli niin humalassa. Mutta paettava oli, Puhe ei auttanut. Minut paiskattiin seinään ja jos lukkiuduin huoneeseen turvaan, mies rikkoi lukon. Hotellissa ollessa juoksin puolipukeissa paloportaita alas. Viime jouluyön vietin veitsi kurkulla ennen kuin apu ehti paikalle: sain luurin auki aikuiseen lapseeni ja hän ryhtyi suunnittelemaan pelastus toimia kuunnellen samalla miehen antamia tappouhkauksia.
Nyt olen yksin mutta elossa!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toivotan sinulle monia rauhallisia jouluja jatkossakin, elämän tarkoitus ei ole kärsimys, vaan eteenpäinmeno. Tsemppiä!
hyvin vähän ! Niin reilu, avoin ja oikeudenmukainen ! Minä ihailen mielenlaatuasi, naamasi jo itsessään on pelkkä peili ! Mutta kyllä se siitä.......älä nyt mene lähellekkään miestäsi, sekin kun pysyy rauhallisena ilman sinun avointa ja rehellistä luonnettasi. Ihaile itseäsi siellä kämpässäsi, sinä olet todella onnistunut....
selviämistarinassa, häpeätkös. Kyllä on hyvä tahto hävinnyt myrkytetyltä kansalta...
kerroin sen vain hieman vaikeaselkoisesti ja kohde oli toinen.....itsekkyys on inhottava asia, vääristeltynä.
miksi jonkun huonon itsetunnon omaavan miehen tarvitsee vielä täälläkin päätäänsä riipiä. Ketään ei varmaan miehensä kättä lyöntiin nosta jokainen tekee siinä vaiheessa oman ratkaisunsa lyökö vai ei. On todella mahtavaa että joku on saanut itsensä irti helvetillisestä ja sairaasta, alistavasta epänormaalista suhteesta. Paljon onnea ja normaalia eloa sinulle omaan turvalliseen kotiisi, uskon että hetkeäkään et ole päätöstäsi katunut!
kaamea eikä järjen hiventä....olisikohan omaakin syytäsi.....siltä se sekoilultasi vaikuttaa....jospa ajattelisit hoitoon....ei ei ei me syytetä sua mistään....äitiäsi kylläkin !
Ihan tuli iloinen ja lämmin tunne puolestasi, että viimein teit sen! Teit päätöksen, että sinua ei enää kohdella huonosti. Mahtava juttu että pelastit itsesi ja pääsit sieltä pois :) Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää elämäsi varrelle! :) Saat todella olla ylpeä itsestäsi!
älkää hyvät ihmiset vaan tehkö lapsia....laitokset on teitä varten....
varten
se on KOKO maailman syy , ei sinun ! Voi ressukkaa.......