En nyt keksinyt muutakaan, toivon että miehet voivat omasta näkökulmastaan hiukan valaista asiaa. Auttaa tässä ei voine, mutta haluaisin vaan saada hieman miehen mielipidettä asiaan.
Olen 5-kymppinen, pari v sitten eronnut nainen. Avioliittoni oli hyvä, rakastin miestäni todella paljon. Olimme naimisissa lähes 30v jona aikana lapsia syntyi neljä. Koskaan mieheni ei antanut aihetta epäilyyn eikä kohdellut mielestäni minua huonosti. Mutta kuten "tavallinen tarina" kertoo, miehellä olikin viimeisen vuoden ajan toinen, nuori tyttö.
Maailmani ja elämäni särkyi, samoin nuorimmaisemme, isänsä aikanaan kovasti toivoman iltatähden joka oli "isän poika." Elämän oli kuitenkin jatkuttava lapsen vuoksi vaikka halusinkin (ja haluan edelleen) kuolla pois.
Koen, että "naisen elämäni" on eletty. Elän vain saadakseni nuorimman jaloilleen.
Mutta siinä oli vain pohjaa varsinaiselle asialleni. Reilun vuoden verran minua on "piirittänyt" tosi mukava oman ikäiseni kauan sitten eronnut mies. Meillä on tosi kivaa yhdessä (tapaamme töiden ja harrastuksen parissa suht usein) ja pidän kyllä hänestä paljon. Olen kuullut hänestä paljon positiivisia juttuja takanapäin. Nyt mies on suoraan ehdottanut ystävyytemme muuttumista enemmäksi...-mutta minä en vain enää pysty. Pyrin välttämään miehen tapaamista yms enkä halua kuulla hänestä juttuja. On vaan vaikeaa töiden vuoksi, harrastuksen olen jättänyt etten tapaisi häntä niin usein.
Mieleni on kieroutunut (vai onko?) siinä suhteessa, etten usko miesten oikeasti enää olevan kiinnostuneita ikäisestäni naisesta. Koen, että olen loppuun kulutettu ja käytetty, koska suuresti rakastamani ja kunnioittamani pitkäaikainen oma aviomieskin pystyi hylkäämään.
Olen tälle miehelle sanonut suoraan, että näin rikkinäistä vanhaa naista ei kannata piirittää. Pidän häntä outona, miksi hän ei ota nuorempaa naista? Onko hän joku perverssi, jota kiinnostaa ikäiseni naiset? Onko hänessä joku vika, ettei nuoret naiset ota, haluaako hän minut vain siksi, ettei nuoremmille jostain syystä kelpaa?
Onko niin, että jokainen mies haluaa oikeasti nuoremman naisen, mutta jos ei ole markkinoita, kelpaa vanha ja käytettykin? Miehillehän visuaalinen puoli on todistetusti tärkeä. Minun vartaloni on täysin pilalle käytetty, raskaudet viruttivat nahkankin niin että vaikkei liikakiloja olekaan, kiinteydestä ei voi puhua. Rinnat...-miehille aina niin tärkeät. Mitä niistä on jäljellä neljän lapsen/neljän vuoden imettämisen jäljiltä? Mitä mies minusta oikeasti haluaa..?
En todellakaan osaa lukea miesten mieltä. Kertokaa te minulle tarkemmin.
Olen 5-kymppinen, pari v sitten eronnut nainen. Avioliittoni oli hyvä, rakastin miestäni todella paljon. Olimme naimisissa lähes 30v jona aikana lapsia syntyi neljä. Koskaan mieheni ei antanut aihetta epäilyyn eikä kohdellut mielestäni minua huonosti. Mutta kuten "tavallinen tarina" kertoo, miehellä olikin viimeisen vuoden ajan toinen, nuori tyttö.
Maailmani ja elämäni särkyi, samoin nuorimmaisemme, isänsä aikanaan kovasti toivoman iltatähden joka oli "isän poika." Elämän oli kuitenkin jatkuttava lapsen vuoksi vaikka halusinkin (ja haluan edelleen) kuolla pois.
Koen, että "naisen elämäni" on eletty. Elän vain saadakseni nuorimman jaloilleen.
Mutta siinä oli vain pohjaa varsinaiselle asialleni. Reilun vuoden verran minua on "piirittänyt" tosi mukava oman ikäiseni kauan sitten eronnut mies. Meillä on tosi kivaa yhdessä (tapaamme töiden ja harrastuksen parissa suht usein) ja pidän kyllä hänestä paljon. Olen kuullut hänestä paljon positiivisia juttuja takanapäin. Nyt mies on suoraan ehdottanut ystävyytemme muuttumista enemmäksi...-mutta minä en vain enää pysty. Pyrin välttämään miehen tapaamista yms enkä halua kuulla hänestä juttuja. On vaan vaikeaa töiden vuoksi, harrastuksen olen jättänyt etten tapaisi häntä niin usein.
Mieleni on kieroutunut (vai onko?) siinä suhteessa, etten usko miesten oikeasti enää olevan kiinnostuneita ikäisestäni naisesta. Koen, että olen loppuun kulutettu ja käytetty, koska suuresti rakastamani ja kunnioittamani pitkäaikainen oma aviomieskin pystyi hylkäämään.
Olen tälle miehelle sanonut suoraan, että näin rikkinäistä vanhaa naista ei kannata piirittää. Pidän häntä outona, miksi hän ei ota nuorempaa naista? Onko hän joku perverssi, jota kiinnostaa ikäiseni naiset? Onko hänessä joku vika, ettei nuoret naiset ota, haluaako hän minut vain siksi, ettei nuoremmille jostain syystä kelpaa?
Onko niin, että jokainen mies haluaa oikeasti nuoremman naisen, mutta jos ei ole markkinoita, kelpaa vanha ja käytettykin? Miehillehän visuaalinen puoli on todistetusti tärkeä. Minun vartaloni on täysin pilalle käytetty, raskaudet viruttivat nahkankin niin että vaikkei liikakiloja olekaan, kiinteydestä ei voi puhua. Rinnat...-miehille aina niin tärkeät. Mitä niistä on jäljellä neljän lapsen/neljän vuoden imettämisen jäljiltä? Mitä mies minusta oikeasti haluaa..?
En todellakaan osaa lukea miesten mieltä. Kertokaa te minulle tarkemmin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Minusta vika ei suinkaan ole venyneessä nahassasi vaan ajatusmaailmastasi. Olet henkisesti kiinni ex-miehessäsi ja kuvittelet, että kaikki haluaisivat tehdä hänen tavallaan. Minusta sinun pitäisi päästää irti menneestä ja arvostaa itseäsi naisena ollaksesi valmis uuteen parisuhteeseen. Eikä se iästä tai ulkonäöstä ole kiinni. Solmivathan rollaattorimummot ja -papatkin romanttisia suhteita hoitolaitoksisssa.
Tuntuu jotenkin todella oudolta, että 50:n kuvittelee elämän jo olevan ohi. Että tsemppiä nyt vaan!
Peruskysymykseni tuossa ehkä hiukan sekvasssa kirjoituksessani olikin, että silloinko miehet kiinnostuu ikäisestäni naisesta, jos eivät saa/eivät ilkiä/jonkun muun syyn tähden hae nuorempia naisia?
miehet kiinnostu sinun ikäisistäsi kypsistä naisista kun ovat kohelluksensa koheltaneet ja tarpeeksi läpi käyneet näitä nuoria tyttösiä. En usko, että kukaan mies loputtomiin voi pelkän seksin takia vaan halua nuorta lihaa, vaan kyllä heillekin tulee se halu johonkin vakavampaan ja koen, että ei silloin enää haluta mitään nuorta tyttöä, vaan mahdollisimman paljon omanikäistä naista.
Vaikka exäsi lähti nuoremman matkaan, se ei suinkaan tarkoita, että kaikki miehet niin haluaisivat tehdä. En minäkään ole koskaan nuorempien perään ollut. Samanikäisillä kun on samanlaisia elämänkokemuksia, jotka yhdistävät. Ei nuorella nahalla pitkälle pötkitä, jos ei henkistä yhteyttä ole. Sitäpaitsi minua kauhistuttaisi tilanne, jossa minä olisin seniili pappa ja vaimoni virkeä keski-ikäinen. Alkaisin varmaan tuntea suorituspaineita, mustasukkaisuutta ja monenmoista muuta epämiellyttävää.
Ajattelepas asia toisinpäin. Nyt kun on puumanaisista keskusteltu, niin voidaanko asiasta mielestäsi vetää johtopäätökset, että kaikki naiset pohjimmiltaan haluavat testosteronia huokuvan teinipojan, jolla kunto syrjäyttää älyn ja elämänkokemuksen?
No haluu!
....
Jahas, -siis vanha nainen ei enää kelpaa seksiin...siis siksi haetaan nuoria tyttöjä? Iäkkäämpi nainen kelpaa siihen vakavampaan, syvällisempään puutteeseen. Eli se menee näin: Vanha ei kiinnosta seksuaalisesti, -olkoot tyytyväisiä siihen että löytävät sielunkumppanin, mutta samalla tyytykööt siihen että miehen seksihalut edelleen kohdistuvat vain nuoriin?
Mielenkiintoista....olen siis poikkeus miehenä. Itseäni kun ei todellakaan sytytä omien tyttärieni ikäiset nuoret naiset, vaan pitkäaikainen, oman ikäinen kumppanini...
En suinkaan tarkoittanut sitä noin...
On kyse tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=Y-uDKXXbzqU
;)
"Onko niin, että jokainen mies haluaa oikeasti nuoremman naisen, mutta jos ei ole markkinoita, kelpaa vanha ja käytettykin?"
Jokainen mies haluaa itselleen elämänkumppanin. Joskus tuntuu, että se on suorastaan ylivoimainen asia käsittää. Jos mies alkaa hakemaan itselleen uutta naista, on luonnollista, että hän kiinnostuu nuoremmasta, hmmm... parempikuntoisesta naisesta, se on jo luonnon määräämää...
Kuitenkin, jos on olemassa se oikea yhteys olemassa olevaan partneriin, ei miehelle merkitse mitään naisen ikä tai "riippuvuus"...
"Pidän häntä outona, miksi hän ei ota nuorempaa naista?"
Koska hän haluaa sinut, sen, mitä sinussa on ja muissa ei...
...ehkä elämänkumppanin, eh?
En yleensä puutu näihin kirjoituksiin vaan ielelläni lueskelen. Nyt pakko vastata tuohon "Oopust" nimimerkin mainintaan "Jos mies alkaa hakemaan itselleen uutta naista, on luonnollista, että hän kiinnostuu nuoremmasta, hmmm... parempikuntoisesta naisesta, se on jo luonnon määräämää..."
tuosta luonnon määräämästä...-me monet miehet kyllä selitetään asia luonnolla, mutta miettikääs esim leijonalaumaa. Siellä hallitsee joskus hiukan vanhempi uros, mutta mitäs tapahtuu kun kehiin astuu nuori, vahva ja viriili vastaava? Vanhemman on väistyttävä, ja nuori viriili paneskelee leijonanaaraat, -nekin joilla on kiima muttei enää tule paksuksi. Se siitä "luonnosta...."
Puumanaiset kunniaan!
ero ottaa oman aikansa käsitellä, varsinkin kun yhdessä on oltu lähes elinikä.
minusta tuntuu, että teillä, sinulla ja ex miehelläsi on vielä jotain käsittelemättä, eikä ihme. Aika rankka temppu. Pyysikö hän aikanaan edes anteeksi?
Elämä paljastaa raadollisuutensa mitä odottamattomimmilla hetkillä mutta et sinä voi jäädä siihen rypemään. Sinulla on vielä paljon annettavaa naisena!!! Lapset ovat lentäneet tai lentämässä pois pesästä, nyt on sinun vuorosi ottaa aikaa itsellesikin, sinulla on vielä vaikka mitä edessä! Elämänkokemuksesi ja eletty elämä vain tukee sinua, ole vahva!
Äläkä sure, ajatusmaailmasi ei ole kieroutunut. Se vain kertoo miten kovan kivun olet käynyt läpi.. Mutta miten voisit kääntää tilanteen hyödyksesi ja opetella rakastamaan itseäsi uudelleen? Koska ennen sit et uskalla antaa sitä mahdollisuutta muillekaan. Eikä ne miehet ole kaikki samanlaisia.. Varmasti pelottavaa ja hämmentävää ajatella, että joku osoittaa kiinnostusta. Joku joka on vielä nuorempikin?
Vartalosi kertoo vain siitä, että olet neljän upean lapsen äiti ja vielä hyvä äiti!
Se on asia jota sinun ei edes pitäisi miettiä! =) Ei orastava suhde tai kiinostus voi kaatua siihen miltä toinen näyttää vaatteiden alla.. Ainakaan kypsiltä miehiltä joita taatusti on maailmassa monia monia!
Eriasia on, miten sinä itse oppisit luottamaan taas itseesi ja elämään.
Yksikään mies ei huolisi yli kolmekymppistä naista jos olisi mahdollisuudet parikymppiseen simpsakkaan tyttöseen. Lapsettomaan sellaiseen. Kiinteä- ja nättitissiseen ja kroppaiseen, jolla nätti perse. Kun suurimmalla osalla miehistä ei niitä mahdollisuuksia noihin harvoihin ja valittuihin tyttösiin ole, niin he päätyvät sitten tyydyttämään seksuaalisia halujaan jämänaisiin.
Tämäkö tähän nyt piti kirjoittaa?
NIIN!
HAHA! :D
En kyllä tunne yhtäkään miestä, jolla ei olisi varaa parikymppiseen naiseen. Ja jos ei omia varoja ole, niin ainahan sossusta saa hätätapauksessa.
On ilmeisesti olemassa miehiä, jotka pitävät grannyistä. Miksi muuten näitä kuvia on netissä? Onhan noi kyllä aika weirdoja...
http://affiliates.bizarre-mature-sex.com/free/679/pictures/10861.jpg
http://oldsexlinks.com/cumfacegrannies/titties-out-gran/large/13.jpg
http://galleries.plumpmature.com/5/11/16.jpg
http://www.hardwayout.com/w0911/181/pics/img14.jpg
...eikös tuon kolmannen linkin takana piilotteleva nainen edusta ulkomuodoltaan sellaista aika tavallista 40-50-vuotiasta suomalaista naista. Ei niin erityisen kaunis, mutta ei mikään kauhistuskaan.
Oisit ny laittanu ees hymiön..
....
Aika paljon sellaisia, joita odottelinkin.
Kiitos!
Kunhan vaan kiinnosti saada näkökulmia. Omani ei enää muutu, ja todella olen henkisesti niin pahasti rikki ettei noin mukavan miehen kannata tuhlata aikaansa minuun. Reiluinta varmasti on, että suostun juttelemaan aiheesta kun seuraavan kerran hän sitä ehdottaa. Viimeksi kun sanoi, ettei selitykseni ole päteviä eikä vielä lopeta...Tunnen itseni jo niin hyvin että tiedän etten toivu enää koskaan. Ja nuorimmaiseni on vielä sen verran nuori, että olkoon minun elämäni tehtävä nyt hänen kasvattamisensa. -Ja isompien lasten tukeminen, he kun eivät ole halunneet tapahtueen jälkeen isäänsä tavata.
Pahaa en isästään pysty sanomaan, pahimman mielen myrskyn jälkeen olkoon niin että olen vain kiitollinen niistäkin vuosista jotka sain elää hänen kanssaan. Ei niistä vuosista pahaa sanottavaa juuri ole. Vaikka tuntuu nololta, että viimeiset vuodet koenkin olleeni"narrina," en koskaan kuvitellut itseäni niin epäkelvoksi kuin sitten loppujenlopuksi olinkin miehelleni.
Onneksi ei enää edessä montaa vuosilymmentä...
Aika kuitenkin puuduttaa eron aiheuttaman henkisen kivun.
Kyseiselle miehelle voit kertoa, ettei sinulla ole mitään ystävyyttä vastaan. Mutta suhteesen et tunne olevasi pitkään aikaan valmis.
Mikäli hän ei enää hoputa seurustelusuhteen aloittamista, hän kunnioittaa näkemystäsi.
Monasti miehen alkaessa seurustelemaan puolta nuoremman naisen kanssa, kertoo miehen halusta kieltää ikänsä ja ruumiinsa rappeutuminen. Ongelmat tuolaisessa liitossa saattaa tulla siinä vaiheessa, kun miehelle iskee oireet seksuaalisesta kyvyttömydestä.
Sanotaan myös Ikaros-syndromaksi.
kuten "kuvistakin" näet olet väärällä palstalla......mene 50 saat oikeampia mielipiteitä.
Ymmärrän ap:n ajatusmaailmaa hyvin, koska itse painin samantapaisten ajatusten parissa.En voi käsittää mitä,tosin ikäiseni, mies minusta enää haluaa vaikka voisi varmasti saada nuoremman ja kiinteämmän.
Olen täysin sopeutunut ajatukseen elää loppuelämäni sinkkuna ja olevani enää aikuisen lasteni "käytettävissä" mutta nyt yksi piirittäjä tullut vähän sotkemaan hyviä kuvioitani, kyllähän tietty hieman imartelee mutta kuitenkin. Miten toimia?
Jos haluat jonkun aikuisen elämääsi, otat selvää mitä teistä voi tulla.
Jos et halua aikuista elämääsi, et tee yhtään mitään.
Tai jos olet fiksuhko (lue: reilu), teet tälle toiselle aikuiselle selväksi, miksi et halua nyt, tai koskaan, häntä elämääsi.
Ensin vähän negatiivista, iltatähti on heikon miehen tapa sitoa....ettei vaimo pääse kehittymään normaaliin keski-iän kriisiin, (lue vieraisiin) Jos pitkään "näyttelee" hyvää, siinä palaa loppuun myös mies. Lopputulos:
ei se miehesi niin hyvä ollut kuin annat ymmärtää....annappa vihasi tulla !!!
Älä käperry lapsiisi, älä takerru...ei nekään sitä halua ! OMAelämä pikkuhiljaa.......ei sun tartte "piirittäjistä" viisveisata, olet just niinkuin tahdot selvittelet pikkuhiljaa......olette sentään ELOSSA kaikki ! Ei sitä NIIN rikki olla etteikö aika paranna. Ota rauhassa, nyt ei ole pakkoa mihinkään.....nauti pikkuasioista siitä se lähtee......vuosien jälkeenkin.
50 senä olet vielä nuori tapaamaan JOSKUS jonkun, älä semmosia edes murehdi, niiden aika tulee jos on tullakseen, ne tulee itsestään kun aika on, taatusti kelpaat !!
Kyllä olet jotenkin kieroutunut mielessäsi "en kelpaa kenellekkään", kaikissa ikäluokissa on "markkinansa" ja kokemuksesta voin sanoa että ne vain paranevat kun ikää tulee.....ei enää kumarrella kuvia ihminen otetaan sellaisena kuin se on...nahkoineen, pahkoineen, mahoineen. Aikasi tulee.....kiirettä ei ole....
Nyt pyrit pitämään oman pääsi kunnossa pikku hetkillä.......Tsemppiä !!
Viisikymppinen on mielestäni vielä melko nuori... Tottakai ottaa koville, kun pitkä avioliitto päättyy tuolla tavalla. Toipuminen vie varmasti oman aikansa, mutta älä hautaa itseäsi vielä maailmalta. Ei sinun kannata itseäsi suhteeseen pakottaa, jos et koe sellaiseen olevasi valmis, mutta ajattele kuitenkin aikaa hiukan eteenpäin. On hienoa, että jaksat nyt olla lapsillesi tukena ja turvana vaikka itselläsikin on vaikeaa, mutta heillä on kuitenkin oma elämänsä. Kun lapsista nuorinkin kasvaa aikuiseksi ja itsenäistyy, olet taas elämänmuutoksen edessä. Sen vuoksi ei kannata unohtaa omaa itseään ja omia tarpeitaan. Mielestäni teet ihan fiksusti, jos kerrot suoraan miehelle, miltä sinusta tuntuu ja ettet ole valmis suhteeseen. Eiköhän työn ja harrastuksen parissa törmäilykin sen jälkeen tunnu helpommalta.