Mikä on oikein? Vastauksesi riippuu siitä, kehen uskot. Jos olet vähärasvaisten dieettien, kuten painonvartijat, uskollinen ystävä, uskot ainoastaan rasvojen olevan tärkeitä ja hiilihydraattien - tai "hiilareiden"- olevan täysin merkityksemättömiä. Tarkkailet rasvojen syömisiäsi ja hiilihydraatit pitävät itse huolen itsestään.
Jos luotat runsasproteiiniseen, vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, kuten Atkinsin dieetti, kuulemasi viesti on yhtä lailla vakuuttava ja selvä. Poista lopullisesti kaikki hiilihydraatit ravinnostasi, niin rasvat ovat täysin merkityksettömiä. Syö niin paljon verisuonia tukkivaa rasvaa kuin haluat, mutta silti painosi putoaa.
Missä siis piilee totuus? Vastaus, ei kummassakaan.
Elimistömme tarvitsee kolmea erilaatuista polttoainetta: rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja. Hiilihydraatteja aineenvaihdunta suosii glukoosin lähteenä. Proteiinia elimistö muuttaa glukoosiksi, mikäli hiilihydraatteja ei ole saatavilla. Enta rasvat? Varastoitunutta rasvaa elimistö käyttää polttoaineena hätätapauksissa, kun kärsimme nälkää tai paremminkin, kun muuta ei ole saatavilla. Kun ruoka saapuu vatsalaukkuun, entsyymit aloittavat sen pilkkomisen niin, että rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit imeytyvät verenkiertoon pieninä molekyyleina. "Hiilareiden" tapauksessa nämä molekyylit ovat glukoosia.
Katsotaanpa mitä "hiilareille", tai glukoosille tapahtuu seuraavaksi. Veressä ne kohtaavat insuliini- nimisen hormonin. Insuliinin, joka erittyy elimistöön haimasta, tehtävä on työntää glokoosi soluihimme, missä se muuttuu energiaksi ja varastoituu suurempikokonaisena kemikaalina nimeltään glykogeeni. Mutta tässä ei ole kaikki mitä insuliini tekee. Yksi sen tärkeistä tehtävistä on varastoida rasvoja.
Kaikki hiilihydraatit ovat erilaisia. Yhdet aiheuttavat veren glukoosipitoisuuden nopean nousun, toiset vain lievän nousun. Taso, jolle kukin hiilihydraatti veren glukoosipitoisuuden nostaa, on sen glykemiindeksi, GI lyhyesti ilmaistuna. Hiilihydraatti, jolla on alhainen GI, aiheuttaa vai kevyen veren glukoosin nousun, kun taas "hiilari", jolla on korkea GI, aiheuttaa veren glukoositason jyrkän nousun. Tämä luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että matalan GI:n hiilihydraatit aiheuttavat vain vähäisen insuliinierityksen, kun taas korkean GI:n hiilihydraatit aiheuttavat runsaan insuliinin tason nousun veressä.
Jos luotat runsasproteiiniseen, vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, kuten Atkinsin dieetti, kuulemasi viesti on yhtä lailla vakuuttava ja selvä. Poista lopullisesti kaikki hiilihydraatit ravinnostasi, niin rasvat ovat täysin merkityksettömiä. Syö niin paljon verisuonia tukkivaa rasvaa kuin haluat, mutta silti painosi putoaa.
Missä siis piilee totuus? Vastaus, ei kummassakaan.
Elimistömme tarvitsee kolmea erilaatuista polttoainetta: rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja. Hiilihydraatteja aineenvaihdunta suosii glukoosin lähteenä. Proteiinia elimistö muuttaa glukoosiksi, mikäli hiilihydraatteja ei ole saatavilla. Enta rasvat? Varastoitunutta rasvaa elimistö käyttää polttoaineena hätätapauksissa, kun kärsimme nälkää tai paremminkin, kun muuta ei ole saatavilla. Kun ruoka saapuu vatsalaukkuun, entsyymit aloittavat sen pilkkomisen niin, että rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit imeytyvät verenkiertoon pieninä molekyyleina. "Hiilareiden" tapauksessa nämä molekyylit ovat glukoosia.
Katsotaanpa mitä "hiilareille", tai glukoosille tapahtuu seuraavaksi. Veressä ne kohtaavat insuliini- nimisen hormonin. Insuliinin, joka erittyy elimistöön haimasta, tehtävä on työntää glokoosi soluihimme, missä se muuttuu energiaksi ja varastoituu suurempikokonaisena kemikaalina nimeltään glykogeeni. Mutta tässä ei ole kaikki mitä insuliini tekee. Yksi sen tärkeistä tehtävistä on varastoida rasvoja.
Kaikki hiilihydraatit ovat erilaisia. Yhdet aiheuttavat veren glukoosipitoisuuden nopean nousun, toiset vain lievän nousun. Taso, jolle kukin hiilihydraatti veren glukoosipitoisuuden nostaa, on sen glykemiindeksi, GI lyhyesti ilmaistuna. Hiilihydraatti, jolla on alhainen GI, aiheuttaa vai kevyen veren glukoosin nousun, kun taas "hiilari", jolla on korkea GI, aiheuttaa veren glukoositason jyrkän nousun. Tämä luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että matalan GI:n hiilihydraatit aiheuttavat vain vähäisen insuliinierityksen, kun taas korkean GI:n hiilihydraatit aiheuttavat runsaan insuliinin tason nousun veressä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.