Jostain kumman syystä aina nuoremmat n. 20-24 v miehet kiinnostuvat minusta. Näytän aika nuorelta, vaikka olenkin "jo" 25-vuotias. Nytkin olisi eräs, josta pidän valtavasti. Hän on minua 5 vuotta nuorempi ja ikäero tuntuu vaan liian suurelta. Oman ikäisten miesten keskuudessa, aina ihmetellään ikääni.. kun näytän niin "teiniltä"..
Mikäs teillä on ollut suurin ikäero?
Mikäs teillä on ollut suurin ikäero?
Vastaukset 39
Vanhimmat
kierrellen, että on ikäero, ja sitten on se henkinen ikäero. Ensimmäinen osaa kyllä rassata päätä, mutta tuo jälkimmäinen se vasta rassaakin. Eikö?
Kiitos kiitos, ei tarvitse taputtaa *näyttää käsillään tyynnytteleviä eleitä*
mietin parikymppistä miestä ja itseäni, niin oltaisiin kyllä valovuosien päässä toisistamme, vaikka ulkonäköni puolesta parikymppisestä voisin mennäkin. Että mun mielestä sen ikäeron merkitys henkisellä puolella on tärkeämpi, mitä fyysisellä puolella.. En mä silti koe, että mitenkään omanikäisiäni miehiä edellä koskaan olisin ollut, että sen takia mun mielestä suurinpiirtein samanikäinen mies olisi se kaikista luontevin vaihtoehto.
Ettekö ole aikuisia kumpikin ei viisi vuotta päälle kaksikympisillä meinaa mitään.
Jos kerran pidät hänestä niin etteköhän te silloin ole samalla aallonpituudella vai kuinka.Lakkaa pohtimasta sitä mitä muut ajattelevat teistä luultavasti eivät muuten ajattele mitään ja pistä toimeksi.Vai pelkäätkö yleensä ruveta suhteeseen ja olet tehnyt tuosta ikäkysymyksestä itsellesi jonkun syyn vältellä suhteen aloittamista
Ihmeellistä, kuinka naiset kuvittelevat _aina_ olevansa henkisesti miehiä kypsempiä. Olisi aika takoa tuo mielikuva todellakin jo pois mielestä, sillä siinä ei ole mitään perää. Tämä siis pätee kaiken ikäisissä naisissa.
Edes yläasteella tytöt eivät voi seurustella omanikäisen kanssa, joska poika on vielä niin "pentu". Eiköhän molemmat vielä ole yhtä pentuja, mutta tytöillä vain on mielikuva siitä, että ovat vähintään 18-vuotiaan pojan/miehen tasolla.
kuin vaikka esim. mun tapauksessa lähes kymmenen vuotta nuorempi mies!
Omanikäisissä ei oo koskaan ollut mitään vikaa.
Se, että tytyöt tulevat fyysiseen murrosikään tilastollisesti pari vuotta poikia aiemmin, antaa vääristyneen singnaalin. Kuvittelevat raukat, että ovat henkisestikin poikia edellä ja onhan se mukavampi istua Toyotan takapenkillä kuin fillarin tarakalla. Äitinsäkin muistelevat samaa ymmärtämättä, että 18-vuotiaalla pojalla on muut mielessä kuin 15-vuotiaalla...
miehet iältään 20-24...??? ja sä olet 25..totanoin eihän toi nyt ole edes mikään ikäero..=o)
jos sä olet 20 jannua 5 vuotta vanhempi taikka 24 peräti vuoden vanhempi..niin ei oo ihan kauhee ikäero..
=o)
mua nuorempi on ollu 2½ vuotta nuorempi..
oma ikäni huitelee tuossa 30 , en kovin montaa vuotta nuorempaa miestä itselleni haluaisi. Olen nuorempaakin "kokeillut", vuoden pari nuorempaa ;-) henkisesti hyvin toimeen tultu ja fyysisestikin mutta kun kerran asiaa kysyttiin niin naisena haluaisin ehtottomasti itseäni iäkkäämmän miehen !! Enkä sinkkumiestä tai siis sinkku tietenkin muttei sellaita vässykkää ikisinkkua, joka ei eläissään ole ollut suhteessa, pidemmässä suhteessa kenenkään kanssa.
Elämänkokemus voittaa kirkkaasti kaiken muun. En osaa sanoa mikä olisi sellainen rajapyykki vuosissa, mahdollisimman omanikäinen varmaan, ei kuitenkaan mitään 10 vuotta vanhempaa äijää. Se riippuu niin paljon miehestä, ulkoinen olemus, henkinen vointi, harratukset kertoo paljon, entiset suhteet, elämäntilanne...
siinä pitkässä suhteessa olemisessa sinun mielestäsi on niin tärkeää ja tavoiteltavaa?
mies, joka on elänyt parisuhteessa ennenkin, ymmärtää naista, naisen tarpeita paremmin ja osaa olla ja elää suhteessa naisen kanssa paremmin kuin mies jolla ei kuuna päivänä ole ollut suhdetta naiseen. Olkoon se sitten pitkä tai lyhyt. Sellaisella parisuhteessa eläneellä miehellä on jo sitä elämänkokemusta, maalaisjärkeä takanaan, jo pelkästään iänkin puolesta jos on pidempi suhde ollut. Hän on jo mahdollisesti ehtinyt kokea niin ylä-kuin alamäkeä ja tietää miten niihin kuuluu suhtautua, miten niistä selvitään, jotta molempien osapuolien on hyvä olla. Pitkä suhde kertoo miehestä myös sen, että hän on kykeneväinen sitoutumaan toiseen ihmiseen vakavasti.
Tämä kaikki pätee vastaavasti myös naiseen mutta koska olen heteronainen, puhun miehestä.
Parisuhdekokemus kertoo kyvystä taipua kompromisseihin ja huomioida toinen ihminen, niitä kun aina tarvitaan puolin ja toisin :) Itsekseen elämällä tulee sitten toisenlaisia kokemuksia enemmän.
mutta kyllä vähintään hieman ontuvalta vaikuttaa perustelut. Eikä nyt ole tarkoitus syyllistää, vaan ihmetellä asiaa. Ja niinniin, yleisellä tasolla puhuttaessa ja blaablaablaa, mutta mikä siinä oikein on, että juuri naiset tuntuvat arvostavan sitä, että miehellä on kokemusta pitkästä suhteesta, tai useammastakin? Jos nyt suosiolla unohdetaan vaikkapa sinkkumiehen mahdollinen hieman epämääräisempi seksuaalinen käyttäytyminen ja tällaiset pois.
Nimittäin minusta, naisia kun ajattelen, se pitkässä suhteessa oleminen ei tosiaankaan kerro naisesta mitään muuta kuin sen, vähän riippuen onko hän vieläkin siinä vai onko eronnut, että hän... miten tämän muotoilisi... että hän on parisuhdeihminen. Ja tuo määritelmä ei tosiaankaan automaattisesti anna hyvää kuvaa ihmisestä, minä ainakin suhtaudun enemmän varauksella tuollaiseen "suhteessakyhjöttäjään" kuin sellaiseen, joka selvästi osaa elää yksinkin. Eli todennäköisemmin tälle jälkimmäiselle ei riitä se, että hänellä on joku, vaan hän luultavammin pysynee "aidommista" syistä suhteissaan.
Että niin. Enpä nyt enempää jaksa kirjoittaa, tuli kerrottua kohtuu kapea-alaisesti, mutta miten osaakin kummitella taustalla se, että ne naiset, jotka suosivat pitkässä suhteessa olleita ja näin ollen "sitoutumiskykyisiä" miehiä, kaipaavat niille vauvaprojekteilleen miehen tukea? On joo typerästi kirjoitettu, mutta kyllä tuosta halutessaan sen johtoajatuksen löytää. Luulisin.
***
Muuten. Saat nyt kärsiä tästä kun erehdyit viittaamaan "miehen ymmärryksestä naista kohtaan". Minulla on kummitellut aika ajoin mielessä erään naisen muinainen toteamus, vähän mukaillen, että "(jonkun tietyn) miehen tarve ymmärtää naista on tavallaan aika pelottavaakin" niin onko se noin?
En löytänyt johtolankaa kirjoituksestasi. Oletko itse sinkku? Sen valon turvin voisin jotakin johtolankoja löytää. Oletko sitoutumiskammoinen? Ajatteleko ihan tosissasi niin kapea-alaisesti, että kaikki naiset etsivät miestä vaan lisääntyäkseen?
"(jonkun tietyn) miehen tarve ymmärtää naista on tavallaan aika pelottavaakin" niin onko se noin?
Tämä meni ihan yli hilseen...että mitä?
Olen nähnyt ja tiedän liikaa parisuhdeihmisten kotkotuksista, että siksi pääasiassa kiinnostaa. Ei kokemukseni sattumaa voi olla, ei sitten mitenkään. Onnelliset avio- ja avomiehet vonkaa vierailta naisilta piparia, ja onnelliset avio- ja avovaimot mulkkua. Se lienee sitä todellista sitoutumista se; käy vieraissa jos pääset sinne, mutta älä jää kiinni, mutta jos toinen jää siitä kiinni, niin pysyttele silti siinä suhteessa, näinhän sitä osoitetaan sitä sitoutumista.
Vai kertooko tuo siitä, että parinvalinta on mennyt vikaan? Hmm...
Kiinnostaa kyllä osin siksikin, kun en itse koe olevani sellainen paskassa suhteessa pysyttelevä, että miksi jotkut sitä niin arvostavat. Ja tietty luulen että kun just sinä, rakas Koivupuun alla, ja etenkin tvh ovat noilla linjoilla, niin KAIKKI naiset on tuota mieltä enkä itse kelpaa kenellekään. Nyyh.
No vielä kapea-alaisuudesta, niin en ajattele. Tiedän kyllä joidenkin naisten etsivän toisia naisia, joidenkin pysyttelevän tietoisesti lapsettomina ja joidenkin etsivän läpi elämänsä ihan itseään.
***
Hilseilystä. Niin että jos jollain miehellä on tarve ymmärtää naista, siis kun puhutaan Ymmärtämisestä, niin onko se sinusta hyvä asia, vai huono?
Sinä se torjut kysymyksiä parhaasi mukaan, mutta sain langan päästä kiinni.
Oletko kuullut sellaisen hassun hokeman - vakka kantensa löytää? Onhan niitä toki muitakin mutta tuo nyt ensinnä tuli mieleen.
Niin, sitä sopii kunkin itse mielessään miettiä miksi parisuhteessa elävän pitää vierasta tavaraa saada ja haluta, jos oletetaan kannen jo löytyneen. Tiedän minäkin vastaavanlaisia tapauksia eikä niitä voi kuin hämmästellä. Ennen kuin sellainen osuu omalle kohdalle. Näinkin olen kuullut sanottavan. Olen myös kuullut ihmistä verrattavan eläimeen muttei siitä sen enempää.
Ehdottomasti se on hyvä asia. Täytyy muistaa kuitenkin ettei naista saa ymmärtää liikaa, me naiset olemme niin monimutkaisia ettemme aina itsekään ymmärrä itseämme. Mutta se kai meille suotakoon.
vaan väistelen kuin Remo luoteja.
- Ratikkakuski
Vähän outo on tuo ettei naista saa mielestäsi ymmärtää liikaa, kun jos miettii niin, että jonkun ihmisen/naisen ajatelmat ja kotkotukset tuntee yhtä hyvin kuin taskunsa baari-illan jäljiltä, ninnin... ja ettei nainen itsekään ymmärrä aina itseään (olen muuten kuullut tuollaisia vetoomuksia naisten sanomina muulloinkin) niin mikähän tuossa sitten voisi olla ei-hyvää... se varmaan, että toinen näkee tekemisten läpi ja ne ei taida aina niin kivoja hetkiä olla. Koskisikohan tuo enemmän tunneihmisiä... voipi olla. Tuostakohan syystä miehet ovat valinneet taktiikakseen "kyllä kulta" ja "rakastan, rakastan" toimintamallit... hitto, nyt puhuin aivan ohi suuni. Täytyy lopettaa tämä synkkä yksinpuhelu ennen kuin paljastan muita salaisuuksia ja veljet vaientavat minut - mikä olisi kauhistus palstan naisväelle.
Se nyt vaan on niin ettei naisia pidä liikaa ymmärtää. Naisia pitää vaan rakastaa.
tuli kerrottua kohtuu kapea-alaisesti, mutta miten osaakin kummitella taustalla se, että ne naiset, jotka suosivat pitkässä suhteessa olleita ja näin ollen "sitoutumiskykyisiä" miehiä, kaipaavat niille vauvaprojekteilleen miehen tukea?
- Palaan vielä vähän taaksepäin, tähän. Mitä tarkoitat tällä?
Minulle tämä kertoo kärjistetysti sen, että pidät naisia vamppeina, joiden ainoa tarkoitus on saada mies ansaan. Eihän kaikki naiset edes halua lapsia, tai ne joilla jo lapsia on, eivät halua välttämättä lisää. Myös lapsettomuusongelmat ovat lisääntyneet. Ja juu tiedän, kirjoitit tuon vähän typerästi mutta siksi juuri kaipaisin siihen jotain selvennystä.
ne on nautinnollisia kun ei saa vastauksia kysymyksiinsä.
Asiasta seuraavaan, niin enkö jo vastannut tähän?
Heitin sen sitoutumisen arvostamisen ja vauvaprojektin lähinnä siinä mielessä, että joku voisi ajatella sitoutumisen arvostamisen taustalla olevan sellaisia itsekkäitä ja kenties ääriturvallisuushakuisiakin syitä, että JOS/kun beibi on kehissä, niin naisella sitten ehkä kenties voisi olla turvallisempi mieli (tämähän on vain ja ainoastaan harhaa) jos hänen rinnallaan olisi sitoutumiskykyinen mies (enkä nyt ala spekuloimaan suhteen alkuasetelmilla tai millään sellaisella) taloudellistakin turvaa antamassa. Ja niinniin, lasten kasvatus yhdessä ja blaablaa, unohdetaan tuollaiset itsestäänselvyydet nyt pois.
Jos lasta ei ole kuvioissa, niin... mitä, sitoutumiskykyistä miestä arvostava nainen haluaa mielikuvissaan pitkäikäisen kohteen, johon tunteitaan purkaa? JOS tuosta tulee este parinvalintaa ajatellen, niin millä todennäköisyydellä tällainen ihminen tapaa toisen samanlaisen? JOS tällaista arvostava ihminen tapaa toisenlaisen ihmisen, vaikkapa ei-niin-parisuhteissa eläneen, niin miksi se toisen erilaisuus olisi este jotain enempää ajatellen, jos kuitenkin muutoin synkkaisi? Voisiko se edes olla?
Onko kaiken tuon taustalla sellainen harhakuvitelma, että suhteissa elänyt osaa rakastaa ja ei-niin-suhteissa elänyt ei ja että tämä jälkimmäinen lähtee HETI kun ei olekaan enää kivaa? Jos näin, niin onko sittenkin niin, että ns. parisuhdeihminen onkin se, joka ei uskalla heittäytyä AIDOSTI, vaan kaipaa sitä tasaisen turvallista kämppiseloa ja arjen jakamista (mitä pitkät suhteet jossain vaiheessa ovat varmaan kaikki, ainakin jollain tasolla, mutta alkuvaiheissa)?
Koska en saanut sovitettua tätä järkevästi tuohon äskeiseen lauseeseen, niin miksi suhteet yleensäkin alkavat liian nopeasti ja menevät liian nopeasti liian vakaviksi? Miksi ei tutustuta rauhassa ja edetä vähän rauhallisemmin ja katsota sitä kautta, mitä tästä tulee? Siksikö, että ihmisillä on niin kova hinku pariutua "että olisi joku"?
Sitoutumiskykyinen, eli hyvin todennäköisesti ensisijaisesti parisuhdeihminen, joka kenties voi olla kovinkin helposti "tyytyvää" sorttia. Noin niin kuin karrikoiden ilmaistuna. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että ihminen voi elämänsä aikana kohdata useammankin Sen Oikean? Elämäntilanteeseen sopivia ihmisiä voi kohdata, mutta jos niistä poikii useampi pitkä suhde, niin kyllä tuo minusta vaikuttaa hivenen erikoiselta.
ymmärsin mitä tarkoitit, jee vihdoinkin :) sä olet varmaan maailman vaikeaselkoisin ihminen.
Onko kaiken tuon taustalla sellainen harhakuvitelma, että suhteissa elänyt osaa rakastaa ja ei-niin-suhteissa elänyt ei ja että tämä jälkimmäinen lähtee HETI kun ei olekaan enää kivaa?
Tuo ei ole harhakuvitelma vaan ainakin omassa lähipiirissäni ihan tuttu kuvio, monesti nähty.
Kaikki ei ole kykeneväisiä pysyvään parisuhteeseen ja ne rääppeet jäävät ikuisiksi poikamiehiksi. Tai voihan tämänkin heittää nurinpäin ja asettaa nainen miehen tilalle.
Usein vielä uskotellaan tämän olevan niiden ihmisten oma tahto mutta SE on harhakuvitelmaa. Tiedän tämän varmaksi väittää, heillä on ihan samat unelmat perheidyllistä, joko ilman lapsia tai lapsien kanssa, mutta se sama toivo elää heissä, että he löytäisivät sen Oikean. Miksi niin ei sitten käy? He ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan niin ihastuneita siihen ihastumisen ensi huumaan etteivät he halua elää sitä arkea toisen ihmisen kanssa. Lisäksi heidän rimansa on huippukorkealla, he eivät siedä minkäälaista negatiivista asiaa naisessa, naisen tulisi olla pyhämaria kelvatakseen. Myös pelko esitttää tässä sivuosaa. Kymmeniä muitakin syitä löytyy kun tarpeeksi syvälle kaivetaan.
Eli miksi nainen haluaisi itselleensä tälläisen miehen, tarviiko tuohon edes vastata? Toisaalta... hmm, tuollainen heppu voi olla jollekin naiselle elämäntapa haaste vrt.homo.
Olen samaa mieltä tuossa kiirehtimisessä suhteen alussa. En tiedä oliko nämä(kin) asiat ennen toisin mutta siihen aikaan kun olen itse seurustellut, ei ollut kiire mihinkään. Ei edes sänkyyn. Saati, että olisi edes ajatustasolla lapsia, avioliittoja, asuntoja tms miettinyt! Vanhan ajan seesteinen deittailu on kääntynyt drive-in deittailuksi. En tiedä miten muutoin sitä kuvailisi.
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että ihminen voi elämänsä aikana kohdata useammankin Sen Oikean?
Vastaan ihan rehellisesti, pidän sitä erittäin todennäköisenä. Mutta, kun valinnat on tehty silloin joskus Sen Oikean kanssa (nro1) niin minusta niistä kuuluu pitää kiinni ihan vain niinkin pienen ja mitättömän asian vuoksi, että se on reilua. Onhan se jo nähty kaikkialla mitä ihmisen itsekkyys aiheuttaa.
Mun on nyt jotenkin hirveän vaikea osata ilmaista itseäni..
jos parisuhde sen Oikean kanssa sujuu ongelmitta ja on kaikinpuolin hyvää ja miellyttävää, niin en näe järkevänä enkä reiluna lähteä uusia (pari)suhteita luomaan VAIKKA vastaan kävelisi toinen Se Oikea jonka kanssa kaikki kolahtaa.
Eri asia on jos elää huonossa suhteessa, sittenhän mikä vaan voi olla mahdollista. Tästä pääseekin sitten sopivasti pohtimaan tunteiden ja järjen taistelua..ja jossittelemaan..
Kiits *naulaa mielissään uusinta kuulemaansa kehua seinälle*
Hyvä että tarkensit, sillä tuosta lopputarkennuksesta voin sanoa olevani samaa mieltä.
Mitä viittailin esimerkeissäni niihin parisuhdekokeneisiin ihmisiin ja ei-niin-parisuhdekokeneisiin, niin vaikka ne olikin tavallaan stereotyyppisiä(? tai jotain sinnepäin) ja vaikka sinunkin kokemuksiisi perustuvasta vastauksestasi vähän samanlainen maku jäi, niin onhan se silti noin kuten mainitsit. Ehkä melko usean tapauksen kohdalla.
Minua ehkä hämää se aiemman viestisi sanavalinta siitä miehen parisuhdekokemuksista, mutta sanonpa silti, että osa ei-niin-parisuhdekokeneista IHMISISTÄ ovat tietoisesti valinneet sen parisuhteettomuuden ihan vaikka siitä syystä, ettei sitä sopivaa ole tullut vastaan. Eikä siinä riman korkeudella niinkään ole merkitystä, vaan sillä, että sitä sopivaa ei vain ole tullut vastaan. Olisi voinut tyytyä, mutta miksi tyytyä vain tyytymisen vuoksi? Niinhän jo (en tiedä kuinka usea, mutta paljon tätä mielestäni tapahtuu) moni tekee, etenkin niistä "parisuhdekokeneista" ihmisistä, vaikka se arkikaan ei olisi kivaa.
Että vähän ehkä turhaa vääntöä (siis tietenkin mielipiteiden vaihtoa) tässä nyt tuli/tulee, mutta jotenkin sitä vain tulee puututtua "liiallisen yleistäviin näkemyksiin" etenkin jos niistä jää maku, että ne jotain elämän ohjelankoja suunnilleen olisivat.
Paras on se itseä max 5v vanhemmat, ei yhtään nuoremmat.. Siinä ku pysyy, ni hyvä on.
on mielestäni aivan välttämättömyys, koska jo oman ikäiseni naiset ovat henkisesti niin paljon kypsempiä etten ikinä pääse heidän tasolleen.
naiset on tyhmiä muhun verrattuna olivatpa minkä ikäisiä tahansa. pinnallisia, valehtelelijoita, usean eri miehen panemia epämoraalisia lumppuja. pummejakin.
vastauksissakin kuultaa naisilla suuruus, yksinkertaisuuden suuruus ja monella myös yllämaintsemiani seikkoja naisista. ihme roskasakkia ei voi muuta sanoa.
munaas ja lopeta tommonen typerä mussutus!
itse olen 5-kymppinen ja minua kiinnostaa 18-25 vuotiaat naiset. Yli 25 vuotiaat ei jaksa kiinnostaa muuten kuin äärimmäisessä hädässä =) Eli 5 v. ei ole mitään ja ikäero sen kun kasvaa miehen ikääntyessä.
Eli nainen saa lähteä siinä 25 ikävuoden jälkeen ja jälleen nuorempaan...
on ollut...jesta 22 vuotta, mut herra oli kyllä niin nuoren näköinen etten meinannut uskoa ennenkö paperit näin, ja oon kai aika rupsahtanut kun sille kävi samoin, sai melki sydärin ja oli kuulemma lapsenraiskaaja :) Noo, elämä on.
Viimeks 13 vuotta vanhempi.
Nyt oon ite vanhempi, siihenkään ei kukaan oo kuollu; vielä :D Tehän siinä deittaatte, mitä se muille kuuluu kuhan molemmat on aikusia. Kun ikää tulee, vuodet menettää aika pitkälle merkityksensä.
Joku 10 vuotta on aika suuri ikäero mielestäni. 5 vuotta suuntaan tai toiseen on ihan sama. Oma naiseni on minua 6 vuotta nuorempi.
ootas.. taitais olla 13 vuotta. oman ikäiset ei oo kiinnostanu eikä niitä nuorempiakaan oo tietoisesti katellu vaan aina kääntyny vanhempaan. tuo teidänki ikäero on ihan ok ja eikö tuo vois olla aika imartelevaa sua kohtaan? on se kumma ettei mikään kelpaa; loukkaannutaan ja otetaan itseensä jos ei nuoremmat oo kiinnostunu ja sitte kuitenki ihmetellään ja pohditaan jos on kiinnostunu, olkaa nyt saatana johonki tyytyväisiä. eiku ai niin.. moon itekki nainen, hups.
eli siis pointti oli se että nuoremmanki voisin kumminki ottaa hyvin jos muuten tultais juttuun. niin.
Eli siis anna palaa ja ryhdy huoletta tapailemaan aikuista joskin nuorempaa miestä.Minusta ikä on vain numero.Katson itse fyysistä kypsyyttä, ihan poikamainen kroppa ei saa olla.
pohjois euroopan ulkopuolella, muutama miljardi muuta ihmistä ehkä sosiaalisesti kypsempiä, mene ja tiedä, mutta sielä tapaa että mies on noin 5-10 vuotta vanhempi, ehkä sosiaaliset valmiudet jo paremmat peheen ylläpitämiseen yh kanssa käymiseen, ehkä siksi täälä ero prosenttikin niin korkea kun naiset haluavat nuoret miehet, no, mutta meillä vain sellainen vääristynyt kulttuuri että meidän juttu on aina mailmassa se kaikkein paras, voi kai muutama miljardi muuta ihmistä toki olla väärässäkin!
keski eurooppalaiset ja muslimi miehet on suomessa kysyttyä tavaraa uorillekin gimmoille, 40-50v karvaranteita taluttelee parikymppisiä teinejä, ne kun osaa käsitellä naista ja ne ei haluakaan ymmärtää naista(siitä naiset pitävät) nvaan pomottaa machosti ja näyttää kaapinpaikan ja läiskii korville jos alat femakoksi, siitä gimmat kuumenee.
ehkä muualla päin ailmaa miehet ovat miehiä ja naiset nauttivat kun voivat henkisesti alistua, pohjois eoroopalaiset vässykät eivät kykene karvaranteiden tavoin dominoimaan gimmoja!
on mielenkiintoista että mites nuoren miehen perhe tms suhtautuis jos 25 v. nainen seukkais 18-20-vuotiaan kanssa, olsiko se kamalaa?? Vitut henkisesta ikäerosta on naisellakin oikeus nuoreen lihaan, hahhaahahahah!!!
Niin että mitenkäs se nyt menisi sitten??? Miten te miehet suhtaudutte tällaiseen naiseen?
on aika kevyt kenttälounas vielä...
nuoreen lihaan. Nam!!
Itse asun 21v nuoremman naisen kanssa..hyvin menee!.. Mä 51v äijä.
Onko naisesi suomalainen?
Sehän on joskus muotia et tuodaan/maksetaan nainen/tyttö sukulaisineen tänne suomeen, on meidänkin lähellä vanha kaljamahainen ukkomies tuonut ihan nuoren tyttösen tänne, tyttö 20v.. Hiukan surullisena niitä katselee, kun tietää oikeesti ettei se tyttö rakkauden tähden kimpassa ole vaan osittain pakosta ja kiitollisuudesta toki kun tänne sivistyksen pariin pääsi. Ja voi näin suoda perheelleen ja suvulleen jotain parempaa, nämä tytöt eivät itseään ajattele. Suomimiehen pitää maksaa, ei pelkästään se tyttö, vaan koko suku tänne suomeen, ei halpaa lystiä.
kukaan edes :) vähän normaali MIES ole kiinostunut äitinsä mumminsa ikäisistä naisista ainoastaan jotkin escort miehet, kyllä teillä naiset tuulee ja kovaa oikein hävettää meitä tytöjen kanssa tuo teidän kiihkoilu eikö teillä ole muuta tekemistä kun haikailla miehistä
..miehet nauraa vatsat kippurassa :)