Neitsyyden määritelmästä

Se on sen naisen oma etuoikeus päättää kuinka hän asian kokee. Yleensä jos olet nähnyt heidä omia kertomuksiaan, he kyllä eivät miellä itseään neitsyeksi enää. Seksuaalista väkivaltaa ei voi rinnastaa seksiin nyt niinkuin ajattelet, mutta seksuaalinen väkivalta on seksuaalisuuteen kohdistuvaa väkivataa, nimensä mukaisesti. Siis se tehdään seksin aluelle ja seksuaalisuuden alueelle, ja jos raiskaus on raiskaus, niin kyllä ihminen kokee silloin esimerkiksi että hänen neitsyytensä on viety raiskaamalla. Mikä tekee asiasta, jos mahdollista, vieläkin surullisemman ja katkeramman asian monesti. Eikä tarvitse olla edes 5-vuotias.

Neitsyyden menetys koetaan "viattomuuden menetykseksi", ja se on hämärtänyt nykyään neitsyydeksi kokemisen rajaa; voiko tyttö, jolla on jo muita seksikokemuksia, esimerkiksi suuseksistä ym. sanoa itseään täysin neitsyeksi vain, koska varsinaista yhdyntää ei ole tapahtunut..? No, teknisesti ottaen kyllä, mutta en tiedä, kyllähän se asian yksinkertaistamista on. Teknisesti ottaen kun ei ole edes mitään vanhan ajan neitsyyden merkkejä: nainen ei välttämättä vuoda verta, ensimmäisenkään yhdynnän ei pitäisi sattua (kyllä vain, ensimmäisenkään yhdynnän ei pitäisi sattua...), immenkalvon tiedetään jo olevan reunustava limakalvo, eli siis rei'ällinen valmiiksi, sitä ei voi puhkaista, tiedetään jo, että se venyy ja ratkeaa itsestäänkin urheilun ja kasvamisen seurauksena, ja itsetyydytyskin on jo sallittua ilman että selkäranka mätänee.

Olen itse joskus yrittänyt yksinkertaistaa ja selittää seksin ja seksuaalisen väkivallan eron näin:
nyrkkeily on urheilua, se ei ole väkivalltaa. Siinä kyllä lyödään, mutta molemmat ovat suostuneet vapaaehtoisesti kehään, eikä siitä yleensä jää traumoja hakkaamisen takia. Painoluokat ovat sovitut ja vastustajat yritetään valita tasaväkisistä ihmisistä. Paikalla on tuomarit, kehässä on säännöt, jne. jne. Pysyviä tai suurempia vammoja yleensä ei tule. Väkivallassa sen sijaan, traumoja ja vammoja tulee; yleensä uhri on heikompi, yllätetään, hänen suostumustaan asiaan ei paljon kysellä. Ei ole sääntöjä, eikä tuomaria, kukaan ei pidä uhrin puolia vaan häntä hakataan, kuten huvittaa ja vaikka potkitaan maassa. Molemmat eivät ole vapaaehtoisesti tilanteessa, se ei ole tasaväkinen, vaan hyvin traumaattinen, ja aiheuttaa pelkoa jo pelkästään sillä, ettei tilanne ollut hallittava eikä ennalta arvattava; ihminen tietää, että yhtä hyvin kun kohdalle sattuu joku joka lyö kerran, voi tilalle sattua joku joka tappaa. Kuoleman pelko on vahvasti ja alitajuntaisesti jo, läsnä.

Jokainen kai ymmärtää, että vaikka molemmissa lyödään nyrkillä ja liike voi olla sama, ei kyse ole yhtään samasta asiasta, eikä kukaan selväjärkinen niin luulekaan.

Neitsyyden menettämisessä minusta lohduttominta on ajatus lopullisuudesta. Takaisin et voi enää saada sinulta riistettyä neitsyyttä vaikka mitä tekisit. Olet viallinen koska olet menettänyt viattomuutesi. Kohtalosi on lopullinen ja armoton. Pahastakin pahoinpitelystä voi lapsi selvitä ilman näkyviä fyysisiä arpia mutta raiskauksen yhteydessä menetetty neitsyys ei koskaan "korjaudu".

Raiskaus ei ole seksiä, et sano saadessasi turpiin että se oli sinun ensimmäinen hyväilysi. Eli neitsyt on neitsyt vaikka olisi raiskattu. Rakastelu kumppanin kanssa joka välittää ja tahtoo olla sinulle hyvä on eri asia kuin joku mielenvikainen penetroi väkivalloin sinut.