... En tiiä mitä sanosin... Tuntuu nii tyhjältä... Ei jaksais olla. Ei jaksais jatkaa. Silti on pakko... Välillä ahistaa hirveesti tää yksinäisyys... silleen, että kuristaa kurkusta ja saatan haukkoo henkeeni ku tuntuu nii vaikeelta hengittää... kuten nyt. Aikani taas kirjottelin tänne ihmisille... laitoin kommenttia... nyt oon taas tämmönen. Säälittävä, mitätön ja surkee otus jota ei pitäis olla olemassakaan... ... Huoh... tää on tosi säälittävä selitys... -.- Ihmisillä on pahempiaki ongelmia... joillaki on se polttava pelko sydämessä, että ne menettää sen rakkaan ja mä vaa selitän siitä, kuinka pahalta tuntuu olla yksin sen jälkeen ku seurusteli ja jäi yksin. ... Pitäis auttaa muita. Pitäis jaksaa. En vaa jaksa... Nytki tuntuu nii älyttömän pahalta vaa olla tässä ja tietää miten säälittävä on. Tietää, että ihmisille olis helvetin sama jos vaikka kuolisin... ettei kukaan mun perheen lisäks jäis kaipaamaan mua... jos nekään.
Haluisin nii paljon... Siks mä jään... yritän tavoitella vielä sitä mikä on jäljellä kaikista rikkinäisistä haaveista huolimatta. Haluisin nii laulajaks... Ja haluaisin löytää jonkun, joka oikeesti rakastais mua... joka haluais olla mun kanssa ja auttaa vaikeimman yli ja jota ite voisin auttaa ja tsempata ku tarve vaatii... ...
Onks liikaa pyydetty jos pyytää itelleen poikaa, joka rakastaa, ymmärtää ja välittää... silleen... normaali. Tavallaan. Tietty erilainen, jotta se vois ymmärtää mua, joka oon vähän outo... tai jotain. Toivosin, että joku tajuis mua... oikeesti. Ei vaan sanos, että "joo - kyl mä tajuun mitä tarkotat" vaikkei tajuukaan.
Enkä kaipaa pelkästään poikakaveria. Kaipaan muitaki ihmisiä... kavereita... ystäviä... ihmisiä joille puhua ja jotka puhuis mulle. Poikia ja tyttöjä - molemmat on mukavia. Haluisin kavereita, joita voisin sanoo rakastavani... ystävinä. Rakkauttaki on nii erilaista... se olis ystävä rakkautta. Kaipaan ymmärrystä, välittämistä, sitä et saisin ite välittää ja tuntee... ja itkee. Itkee niin, että joku tietää sen ja yrittäis auttaa... ei jättäis yksin... ei sanois, että "ryhdistäydy ny hyvä jumala ku ei toi ny oo nii paha!" tai muuta... yrittäis ymmärtää.
... Ei oo ketään joka kuuntelis... ei ketään joka välittäis. Haluisin kertoo, mut ei oo ketään kelle puhuisin. Haluisin ystäviä, mutta en tiiä... ... osaan olla kyllä hankalaki enkä haluais olla muille taakka...
Tää kuuluis kait itsetuntoon... mut mulla on vaa nii paha olo... anteeks, että kirjotan tän tänne... Mä... olen omanlaiseni. Haluisin halia, haluisin nauraa, haluisin itkeä, haluisin kuunnella, haluisin kertoa... Haluisin ihmisen jolle voisin tehdä noita kaikkia... Ystävän jota rakastaa... tai enemmän, kuin ystävän... kuhan olis edes joku...
Joku saattaa pitää outona sitä, että toivoisin jonkun tuikituntemattoman tulevan antamaan halauksen. Että toivoisin jonkun kysyvän, onks kaikki hyvin. Että joku näkis sen kuoren läpi jota pidän päällä ku pelkään ihmisten sanoja ja reaktioita... En haluu, kuin rakastaa... kai se on ollu liikaa toivottu tältä elämältä...
Haluisin tähdeksi, mut ei sekää ratkaise mun ongelmia, vaikka musta laulaja tuliski... kaipaan oikeeta ystävää... sit se on vielä vaikeempaa, ku en uskalla luottaa ystävyyteen, ku en tiedä kuka on vaa mukana siks et olis julkkiksen ystävä ja kuka siks, että oikeesti välittää... haluisin luotettavan ystävän joka ei hylkää.
Mä ilahdun nii pienistä... Siitä, että joku muistaa synttäripäivänä, antaa lahjan jouluna, antaa halauksen, sanoo, että oon tärkee sille tai kertoo vaikka vaa jotain... se, että joku luottaa muhun... se riittäis. ... mut ei... mä oon yksin... ehkä joskus mulla on poikakaveri... ehkä joskus mä saan oman pienen perheen... ja jos en miestä nii ainaki haluisin joskus tytön tai pojan... jonkun jolle kertoo, että välitän... jonkun jota rakastaa... ... jonkun joka ei ehkä hylkäis mua...
Pitkä viesti... anteeks... tuskin jaksatte varmaan suurin osa lukee tätä ees loppuun... tää kuuluis varmaan itsetuntoon ja paljon on jätetty pois kokonaisuudesta sen takia just... koulukiusaamiset ja muut... mut oon yksin. Kaipaan rakkautta. Mun sähköposti on tyhjä. Kukaan ei puhu mulle. Jos joku tajuu miten pahalta tuntuu joka aamu herätä tietäen, että kukaan ei välitä ja että kaikki se rakkaus mitä olis valmis antaa torjutaan pois eikä kukaan haluu sitä... jos joku tietää miten älyttömän pahalta se voi tuntuu nii pliis... voisko joku - ees yks ihminen sanoo mullr edes jotain? Mä oon ny ihan sekasin ... oon ollu jo liian kauan yksin... anteeks, että musta on tullu tämmönen... Kiitos niille jotka jatko lukee tän... arvostan sitä todella... ...
Haluisin nii paljon... Siks mä jään... yritän tavoitella vielä sitä mikä on jäljellä kaikista rikkinäisistä haaveista huolimatta. Haluisin nii laulajaks... Ja haluaisin löytää jonkun, joka oikeesti rakastais mua... joka haluais olla mun kanssa ja auttaa vaikeimman yli ja jota ite voisin auttaa ja tsempata ku tarve vaatii... ...
Onks liikaa pyydetty jos pyytää itelleen poikaa, joka rakastaa, ymmärtää ja välittää... silleen... normaali. Tavallaan. Tietty erilainen, jotta se vois ymmärtää mua, joka oon vähän outo... tai jotain. Toivosin, että joku tajuis mua... oikeesti. Ei vaan sanos, että "joo - kyl mä tajuun mitä tarkotat" vaikkei tajuukaan.
Enkä kaipaa pelkästään poikakaveria. Kaipaan muitaki ihmisiä... kavereita... ystäviä... ihmisiä joille puhua ja jotka puhuis mulle. Poikia ja tyttöjä - molemmat on mukavia. Haluisin kavereita, joita voisin sanoo rakastavani... ystävinä. Rakkauttaki on nii erilaista... se olis ystävä rakkautta. Kaipaan ymmärrystä, välittämistä, sitä et saisin ite välittää ja tuntee... ja itkee. Itkee niin, että joku tietää sen ja yrittäis auttaa... ei jättäis yksin... ei sanois, että "ryhdistäydy ny hyvä jumala ku ei toi ny oo nii paha!" tai muuta... yrittäis ymmärtää.
... Ei oo ketään joka kuuntelis... ei ketään joka välittäis. Haluisin kertoo, mut ei oo ketään kelle puhuisin. Haluisin ystäviä, mutta en tiiä... ... osaan olla kyllä hankalaki enkä haluais olla muille taakka...
Tää kuuluis kait itsetuntoon... mut mulla on vaa nii paha olo... anteeks, että kirjotan tän tänne... Mä... olen omanlaiseni. Haluisin halia, haluisin nauraa, haluisin itkeä, haluisin kuunnella, haluisin kertoa... Haluisin ihmisen jolle voisin tehdä noita kaikkia... Ystävän jota rakastaa... tai enemmän, kuin ystävän... kuhan olis edes joku...
Joku saattaa pitää outona sitä, että toivoisin jonkun tuikituntemattoman tulevan antamaan halauksen. Että toivoisin jonkun kysyvän, onks kaikki hyvin. Että joku näkis sen kuoren läpi jota pidän päällä ku pelkään ihmisten sanoja ja reaktioita... En haluu, kuin rakastaa... kai se on ollu liikaa toivottu tältä elämältä...
Haluisin tähdeksi, mut ei sekää ratkaise mun ongelmia, vaikka musta laulaja tuliski... kaipaan oikeeta ystävää... sit se on vielä vaikeempaa, ku en uskalla luottaa ystävyyteen, ku en tiedä kuka on vaa mukana siks et olis julkkiksen ystävä ja kuka siks, että oikeesti välittää... haluisin luotettavan ystävän joka ei hylkää.
Mä ilahdun nii pienistä... Siitä, että joku muistaa synttäripäivänä, antaa lahjan jouluna, antaa halauksen, sanoo, että oon tärkee sille tai kertoo vaikka vaa jotain... se, että joku luottaa muhun... se riittäis. ... mut ei... mä oon yksin... ehkä joskus mulla on poikakaveri... ehkä joskus mä saan oman pienen perheen... ja jos en miestä nii ainaki haluisin joskus tytön tai pojan... jonkun jolle kertoo, että välitän... jonkun jota rakastaa... ... jonkun joka ei ehkä hylkäis mua...
Pitkä viesti... anteeks... tuskin jaksatte varmaan suurin osa lukee tätä ees loppuun... tää kuuluis varmaan itsetuntoon ja paljon on jätetty pois kokonaisuudesta sen takia just... koulukiusaamiset ja muut... mut oon yksin. Kaipaan rakkautta. Mun sähköposti on tyhjä. Kukaan ei puhu mulle. Jos joku tajuu miten pahalta tuntuu joka aamu herätä tietäen, että kukaan ei välitä ja että kaikki se rakkaus mitä olis valmis antaa torjutaan pois eikä kukaan haluu sitä... jos joku tietää miten älyttömän pahalta se voi tuntuu nii pliis... voisko joku - ees yks ihminen sanoo mullr edes jotain? Mä oon ny ihan sekasin ... oon ollu jo liian kauan yksin... anteeks, että musta on tullu tämmönen... Kiitos niille jotka jatko lukee tän... arvostan sitä todella... ...
Vastaukset 9
Vanhimmat
En jaksanut lukea moista pissisteksitä. Olet vain liian ruma ja tyhmä, siinä syy.
Saat multa virtuaali halauksen, eikä tarvii palauttaa.
Pahaltahan se tuntuu kun ei ole mitään tietoa tai uskoa paremmasta...
Mutta muutos voi tulla hyvinkin nopeasti, pitää vain silmät auki ja antaa muille mahdollisuuden. Omassa yksinäisyydessään vellominen on se huonoin vaihtoehto.
joo samoja tunteita läpikäynyt. tuntuuhan se pahalta, kun ei ole tietoa mistään. mutta kun pitää silmät avoinna niin päivänä tai toisena saattaa se oikea tipahtaa elämään.. ja vielä juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. no tuo nyt kuulostaa tosi kliseeltä mutta pitää niin paikkaansa. ei pidä luovuttaa ja ajatella että en mä saa ketään.
Miksiköhän niin harvoin tulee tällaisia naisten rehellisiä tarinoita yksinäisyydestä?
Me ATM:t kerromme raatorehellisesti yksinäisestä ja surkeasta elämästämme, mutta naiset eivät juuri koskaan kirjoita siitä kuinka heillä todellisuudessa menee.
Toinen juttu on kanssa se, että miksi mulla näkyy vain vanhoja tekstejä?
Sama vika mulla, en saa uusia viestejä näkyviin, ellen kommentoi vanhaa :(
" Onks liikaa pyydetty jos pyytää itelleen poikaa, joka rakastaa, ymmärtää ja välittää... silleen... normaali. Tavallaan. Tietty erilainen, jotta se vois ymmärtää mua, joka oon vähän outo... tai jotain. Toivosin, että joku tajuis mua... oikeesti. Ei vaan sanos, että "joo - kyl mä tajuun mitä tarkotat" vaikkei tajuukaan."
Kyllä se voi tuo hyvinkin olla liikaa pyydetty.
Jos se nyt vähän lohduttaa niin voit kuitenkin olla varma siitä, että tämä sama asia on liikaa pyydetty paljon useamman miehen kohdalla kuin mitä naisten. Tosin naisetkin kyllä sitten pakkaavat tulemaan jätetyiksi ja hylätyiksi kun nuoruuden kauneus on heistä haihtunut, mutta saavat lähes kaikki naiset sentään ainakin jotain vakipanoseuraa joksikin aikaa.
Todennäköisesti tulet saamaan ainakin lapsenkin jonkun äijän kanssa ja tämän lapsesi yksinhuoltajaksi pääset.
Jos olsit tuon kaltaisella tarinallasi mies niin todennäköisesti päätyisit täydelliseksi luuseriksi ihan joka suhteessakin.
Hieno kirjoitus aloittajalta, harmi vain että tämä ketju on lähes parin vuoden takaa ja keskustelu aloittajan kanssa ei ole enää mahdollista. Kumma kun tällä palstalla ei ole mitään estoa noiden vanhojen ketjujen nostamiseen, sillä on vähän vaikea erottaa uusia ja vanhoja ketjuja toisistaan.
Jos kyseessä olisi ollut miesaloittaja vastaavalla jutulla niin sinne olisi tullut naisilta viestiä että:
"lopeta ininä ja kasvata pallit senkin pilkkumulkkuinen perverssi luuseri"