Sniif! Tapasin viime kesänä ihanan miehen. Kaikki oli hyvin ja seurustelumme oli ihanaa, kunnes minä tulin raskaaksi. Mies oli ensin onnellinen ja säikähti sitten koko tilannetta ja otti ja häipyi toiseen kaupunkiin.
Pidimme kuitenkin koko ajan yhteyttä. Tajusinhan itsekin,etten voisi parin kuukauden tuntemisen jälkeen tehdä lasta kuitenkin maailman ihanimmalle miehelle. Mies ei ollut lainkaan valmis.
Menin ja tein sitten keskeytyksen. Nyt välimme ovat niin huonot, ettei mise halua enää minua. Hän on tullut takaisin tänne,mutta ei vaan halua minua.
En ole enää viitsinyt laittaa hänelle viestejä,koska hän ei suurinpaan osaan edes vastaa. sitten kun olen jonkin aikaa n. 5 päivää hiljaa, mieheltä tulee viestiä mitä kuuluu ja miten menee. Baarissa hän kyttää mitä teen ja sitten saattaa yrittää iskeä muita.
Hän tietää,että rakastan häntä ja ihmettelee itsekin,että miksi. Miten vain voisin päättää, että en enää rakasta. Kuinka pääsisin tästä miehestä yli? Mies keksii, kaikenlaisia konnankoukkuja...hän ei pidä minusta ja sitten lähettelee minulle oudoista numeroista viestejä tai käskee kaverinsa lähettelemään. Välillä olen kuin ilmaa kun näemme ja välillä näen hänen iloiset kasvot ja hän ottaa minua baarissa kädestä kiinni ja ostelee juomia. En kestä sitä,että minun pitäisi olla vain kaveri hänelle. Rakastan miestä, mutta eihän ketään voi pakottaa pitämään minusta. Olimme muuttamassa yhteen ja suunnittelimme elämää ja nyt minulla ei ole kuin kipeät muistot. Näen tätä miestä melkein joka viikonloppu baarissa. Sydämeni särkyy. Hänen vaatteitaan on kotonani. Häen ei halua edes tulla hakemaan niitä. Nukahdan joka yö hänen tuoksuunsa, koska olen niin hukku ja epätoivoinen, että nukun vaatteiden vieressä.
Pidimme kuitenkin koko ajan yhteyttä. Tajusinhan itsekin,etten voisi parin kuukauden tuntemisen jälkeen tehdä lasta kuitenkin maailman ihanimmalle miehelle. Mies ei ollut lainkaan valmis.
Menin ja tein sitten keskeytyksen. Nyt välimme ovat niin huonot, ettei mise halua enää minua. Hän on tullut takaisin tänne,mutta ei vaan halua minua.
En ole enää viitsinyt laittaa hänelle viestejä,koska hän ei suurinpaan osaan edes vastaa. sitten kun olen jonkin aikaa n. 5 päivää hiljaa, mieheltä tulee viestiä mitä kuuluu ja miten menee. Baarissa hän kyttää mitä teen ja sitten saattaa yrittää iskeä muita.
Hän tietää,että rakastan häntä ja ihmettelee itsekin,että miksi. Miten vain voisin päättää, että en enää rakasta. Kuinka pääsisin tästä miehestä yli? Mies keksii, kaikenlaisia konnankoukkuja...hän ei pidä minusta ja sitten lähettelee minulle oudoista numeroista viestejä tai käskee kaverinsa lähettelemään. Välillä olen kuin ilmaa kun näemme ja välillä näen hänen iloiset kasvot ja hän ottaa minua baarissa kädestä kiinni ja ostelee juomia. En kestä sitä,että minun pitäisi olla vain kaveri hänelle. Rakastan miestä, mutta eihän ketään voi pakottaa pitämään minusta. Olimme muuttamassa yhteen ja suunnittelimme elämää ja nyt minulla ei ole kuin kipeät muistot. Näen tätä miestä melkein joka viikonloppu baarissa. Sydämeni särkyy. Hänen vaatteitaan on kotonani. Häen ei halua edes tulla hakemaan niitä. Nukahdan joka yö hänen tuoksuunsa, koska olen niin hukku ja epätoivoinen, että nukun vaatteiden vieressä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mitään apua, mutta minä ensimmäisenä pistin hänen kaikki tavarat pois. Kaikki annetut pienet lahjat ym. jakelin kavereille. Onneksi minulla ei ollut hänen vaatteitaan tai jos olisi ollut, olisin heittänyt roskikseen saman tien. Poistin puhelinnumeron puhelimesta. Poistin kaikki tekstarit. Halusin kotini sellaiseksi, että mikään ei muistuttanut enää hänestä. Ostin uusia vaatteita, koska en pystynyt pitämään vanhoja vaatteita päällä. "Tuo pusero oli minulla päällä, kun tapasimme", olisin vain ajatellut. Sitten luin paljon psykologisfilosofista kirjallisuutta kuten esim. "Miksi hyvät ihmiset tekevät pahaa?" Vältin kaikkia mahdollisia paikkoja, joissa olisin voinut mahdollisesti törmätä häneen. Okei, asuimme eri paikkakunnilla, mutta silti. Arvostelin hänen harrastuksiaan kiertokautta, että kun joku otti puheeksi harrastuksen, mitä tämä exäkin sattui harrastamaan ja koska en halunnut jäädä muistelemaan sitä, torkuin ja tokasin "exä oli elitisti, että sen piti kanssa harrastaa samaa, mutta sinun lajisi ei taidakaan olla sama, eihän." Sitten olen purkanut itseäni näillä palstoilla. Vihan purkaminen on tärkeää. Jos toinen jättää kylmästi yksin ja vähän ajan päästä viestittelee, pelleilee ja pelailee, niin se tekee sitä mahdollisessa avioliitossakin. Mielummin yksin kuin särkee sydämensä. Ja muutenkaan ei kannata miesten takia menettää sydäntään. Maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuten oma terveys, hyvinvointi ja omat lähimmäiset. Toinenhan - eli tämä sinun tapauksesi - aiheuttaa sinulle jatkuvasti pahaa oloa. Eihän se silloin voi olla sinulle hyväksi! Miksi enää roikkua hänessä ja kinuta rakkautta, kun sitä tulee niin vähän. Sinun pitää ajatella, että kaikki mikä tuottaa hyvyyttä ja hyvää - sitä kohti pitää mennä ja torjua kaikki negatiivinen.