Vanhempaa ja tuoreempaa tutkimustietoa aiheesta:
Nälän tunne on tärkeä vaikuttaja pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiselle. Ravinnon erilaisten hiilihydraatin määrien vaikutusta nälkään tai kylläisyyteen on tähän asti tutkittu lähinnä lyhyillä muutaman aterian kokeilla.
Tuoreessa skotlantilaistutkimuksessa merkittävästi ylipainoiset miehet noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kahta hiilihydraattien määrän suhteen erilaista ruokavaliota kumpaakin neljän viikon ajan. Kummassakin ruokavalioissa oli proteiinia 30 % energiasta. Ruoan määrää tai energiansaantia ei rajoitettu.
Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen. Siinä hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 4 prosenttiin energiasta. Toinen ruokavalio oli kohtuuhiilihydraattinen, jossa hiilihydraattien määrä oli 35 % energiasta.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat itsensä vähemmän nälkäiseksi. Heillä energiansaanti olikin päivittäin keskimäärin 167 kilokaloria pienempi. Myös painonpudotuksessa oli eroa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla paino putosi keskimäärin 6,34 kg ja kohtuuhiilihydraattisella 4,35 kg.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Effects of a high-protein ketogenic diet on hunger, appetite, and weight loss in obese men feeding ad libitum http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/1/44
---
Endocrine Societyn vuosittaisessa kokouksessa esiteltiin tutkimus, jossa myöskin seurattiin hiilihydraattien ja rasvan kylläisyysvaikutusta.
Tutkijat jakoivat 30 henkilöä kuukauden ajaksi joko 43 E% (prosenttia energiasta) hiilihydraatteja sisältävälle ruokavaliolle tai 55 E% hiilihydraatteja sisältävälle vertailuruokavaliolle, jossa hiilihydraattien osuus vastaa tyypillistä yhdysvaltalaista ruokavaliota ja myös suomalaisia ravitsemussuosituksia. Molemmilla ruokavalioilla proteiinin osuus pidettiin samana 18 E%:ssa.
Koehenkilöiden painoa seurattiin tiiviisti ja heidän ruoan määräänsä korjattiin yksilöllisesti niin, että paino ei laskisi tai nousisi tutkimuksen aikana. Sen jälkeen kun koehenkilöt olivat sopeutuneet ruokavalioihinsa kuukauden ajan, he söivät ruokavalionsa mukaisen koeaamupalan, jonka jälkeen tutkijat mittasivat heidän verensokeri- ja insuliinitasonsa ja koehenkilöt raportoivat nälkänsä tai kylläisyytensä.
Vähemmän hiilihydraatteja syöneen ryhmän veriarvot olivat paremmat ja he raportoivat olevansa kylläisempiä kuin enemmän hiilihydraatteja syönyt vertailuryhmä.
Tämä tutkimus vahvisti ensimmäisenä mainitun tutkimuksen havainnot.
Lähde: Moderately reduced carbohydrate diet keeps people feeling full longer http://www.eurekalert.org/pub_releases/2009-06/tes-mrc061009.php
Nälän tunne on tärkeä vaikuttaja pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiselle. Ravinnon erilaisten hiilihydraatin määrien vaikutusta nälkään tai kylläisyyteen on tähän asti tutkittu lähinnä lyhyillä muutaman aterian kokeilla.
Tuoreessa skotlantilaistutkimuksessa merkittävästi ylipainoiset miehet noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kahta hiilihydraattien määrän suhteen erilaista ruokavaliota kumpaakin neljän viikon ajan. Kummassakin ruokavalioissa oli proteiinia 30 % energiasta. Ruoan määrää tai energiansaantia ei rajoitettu.
Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen. Siinä hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 4 prosenttiin energiasta. Toinen ruokavalio oli kohtuuhiilihydraattinen, jossa hiilihydraattien määrä oli 35 % energiasta.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat itsensä vähemmän nälkäiseksi. Heillä energiansaanti olikin päivittäin keskimäärin 167 kilokaloria pienempi. Myös painonpudotuksessa oli eroa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla paino putosi keskimäärin 6,34 kg ja kohtuuhiilihydraattisella 4,35 kg.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Effects of a high-protein ketogenic diet on hunger, appetite, and weight loss in obese men feeding ad libitum http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/1/44
---
Endocrine Societyn vuosittaisessa kokouksessa esiteltiin tutkimus, jossa myöskin seurattiin hiilihydraattien ja rasvan kylläisyysvaikutusta.
Tutkijat jakoivat 30 henkilöä kuukauden ajaksi joko 43 E% (prosenttia energiasta) hiilihydraatteja sisältävälle ruokavaliolle tai 55 E% hiilihydraatteja sisältävälle vertailuruokavaliolle, jossa hiilihydraattien osuus vastaa tyypillistä yhdysvaltalaista ruokavaliota ja myös suomalaisia ravitsemussuosituksia. Molemmilla ruokavalioilla proteiinin osuus pidettiin samana 18 E%:ssa.
Koehenkilöiden painoa seurattiin tiiviisti ja heidän ruoan määräänsä korjattiin yksilöllisesti niin, että paino ei laskisi tai nousisi tutkimuksen aikana. Sen jälkeen kun koehenkilöt olivat sopeutuneet ruokavalioihinsa kuukauden ajan, he söivät ruokavalionsa mukaisen koeaamupalan, jonka jälkeen tutkijat mittasivat heidän verensokeri- ja insuliinitasonsa ja koehenkilöt raportoivat nälkänsä tai kylläisyytensä.
Vähemmän hiilihydraatteja syöneen ryhmän veriarvot olivat paremmat ja he raportoivat olevansa kylläisempiä kuin enemmän hiilihydraatteja syönyt vertailuryhmä.
Tämä tutkimus vahvisti ensimmäisenä mainitun tutkimuksen havainnot.
Lähde: Moderately reduced carbohydrate diet keeps people feeling full longer http://www.eurekalert.org/pub_releases/2009-06/tes-mrc061009.php
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuin pielaveden Tarzan !
Nälän ja janon hallintaa ei opiskella edes kansakoulussa ,se taito joko on synnynnäinen tai sitten ei !
Liika-lihavien suurin syy tilaansa on mussuttaminen,eli syöminen vaikka todellista tarvetta siihen ei olisikaan !
Suru-syöntiä yms harrastamalla ne vatsakkaat papat ja mummot on syntyneet !
Koomilliseksi asian tekee vain se,että nämä aikamme Tarzanit alkavat n, 50/ 60 vuotiaina etsimään kadonnutta nuoruuttaan ihmediettien avulla.
perehtymällä THL:n viralliseen lautasmalliin näillä " arnoildeilla " olisi pienellä vaivalla mahdollistaa laadukas loppuelämä,,mutta ei--------tivoliterapeuttien matkassa ,ensi-tuubaa soittaen , häviää rahat,usko ja ihmisyys ja jäljelle jää tonneittain väärillä eineillä saavutettu ja ylitäyteen ahdetun repun : kuosi !
jolla ei ole alkeellistakaan käsitystä nälän hallinnasta, janosta en tiedä, ainakin merivettä pitäisi olla lähettyvillä. Ei sitä hallintaa opeta edes maratoonarimies vaikka D1 onkin. Laadukas loppuelämä sinullakin on taattu. Lääkkeitä ja Puskan lautasmallia käyttämällä se onnistuu.
ollessaan 20 vuotias ?
...empiirisen tutkimukseni mukaan hiilarit tekevät minulle nälän ja väsyttävät ruokailun jälkeen, kun taas matalilla hh-tasoilla olevat ateriat eivät. Tulos on kiistaton fakta.
en tunne nälkää käytännössä koskaan, vaikka olen hyväkarppaaja. Syön siis täysjyvähiilihydraatteja päivittäin, tosin lihaa hyvin niukasti - kalaa enemmän.
Ylipainoa ei ole eikä myöskään nälkää.
Nälänhallinnalla ei ole laihdutuksessa mielestäni paljoakaan tekemistä, lihominen kun johtuu tapasyömisestä - ei nälästä. Nuorten käsissä näkyy energiajuomatölkki pitkin päivää - aivan uskomatonta! Eikä nuori sitäkään nälkäänsä litki vaan siksi kun se nyt sattuu olemaan niin kovin trendikästä...
et lainkaan hyvä. Syöt täysjuvää ja samalla menee ne epäterveelliset ydinosat. Nälänhallinta on olennainen osa laihdutu´sta ja mitä vähemmän syöt hiilihydraatteja sen vähemmin nälkä sinulla on. Eläinrasvat ja proteiini pitävät hyvin nälän loitolla, siksi VHH:lla laihtuu helposti. Viljalla, oli ne sitten täysjyviä tai ei, ei koskaan.
Viljalla ei laihdu.
Mutta se on vain hyvä asia, koska jos minä laihtuisin niin menisi jo alipainon puolelle :))
Tästä voidaan vetää yhtä etevä johtopäätös: viljalla ei myöskään liho. Muuten minä olisin jo melkoinen tankki... :)
Ei minulla ole koskaan nälkä. Eikä Suomessa ole muutenkaan nälkää nähty vuosisatoihin. Päinvastoin, kun katselee ihmisiä kaupungilla.