Kunnioita hiilihydraattitarvetta

Napostele holtittomasti, niin olo ahenee. Valitse viisaasti ja voit nakertaa tien takaisin onneen.

Kun ihmisen mieli on maassa, hän unelmoi onnellisimmista ajoista, jolloin kori oli täynnä joululahjoja, rakkaat sukulaiset olivat koolla ja... Oli paljon herkkuja. Tse asiassa oikein huonon päivän jälkeen ei tee mieli mitään muuta kuin piiloutua maailmalta herkkukorin kanssa.
Loppujen lopuksi vanhemmat ja opettajat ovat kautta aikojen käyttäneet makeisia pahan mielen hyvittäjinä ja hyvien tekojen palkkiona. Verensokeria kohottavia ruokia himoitaan myös muuten kuin lohduttavien herkkujen psykologisesti pönkittävien ominaisuuksien vuoksi. Hiilihydraatit todella nostavat aivojen serotoniinitasoa, ja serotoniini on juuri se yhdiste, johon monien depressiolääkkeiden vaikutus perustuu.
onko tässä siis lupa antaa periksi ruokahalulle ja hemmotella itseään mielialaa parantavilla hiilihydraattiherkuilla? Toki, kunhan pidät vain mielessäsi, että aivojen haluamat hiilihydraatit eivät välttämättä ole juuri sellaisia, jotka ensin tulevat herkkuja kaipaavan mieleen.
Pitkäketjuiset hiilihydraatit , kuten pasta, kokojyvämurot ja kokojyväleipä ovat maratoonareiden energiaa antavassa hiilihydraattitankkauksessa käyttämiä energiapommeja. Samoja hiilihydraatteja kannattaa valita, kun mieli huutaa sokeria, lääkäri Peter Manu suosittelee. Liian suuri määrä yksinkertaisia hiilihydraatteja, kuten sokeria, suklaata tai leivonnaisia, voi aiheuttaa sekä ravitsemus- että energiapuutoksia, Manu varoittaa.
Lyhytketjuiset hiilihydraatit ovat kuin kehon sulatusuuniin heitettäviä ryppyisen sanomalehtipaperin palasia. Ne palavat nopeasti ja kirkkaasti, mutta muuttuvat hyödyttömäksi tuhkaksi pikavauhtia. Olo ei parane, vaan mielialaa kohottava serotoniipurkaus on hetkessä ohi, ja kaupan päälle saattaa vielä kulua ruoan energiaksi muuttamisessa elintärkeää B-vitamiinia. Eikä siinä kaikki: runsaskalorisia herkkupommeja popsiessa nopeasti nousevien ja äkkiä alas rysähtävien serotoniinipitoisuuksien vuoristoradalla painokin nousee.
"Lyhytketjuisissa sokereissa on vähän vitamiineja ja hivenaineita. Itse asiassa niiden käsittelemiseen kehossa tarvitaan usein enemmän ravintoaineita kuin ne itse sisältävät. Ja masentuneena tärkeimmistä ravinteista saattaa jo muutoinkin olla puutetta", Manu varoittaa. Pitkäketjuiset hiilihydraatit sen sijaan ovat kuin pitkiä, vakaasti palavia ja painavia halkoja, joiden tarjoamaan ylläpitoon voi luottaa.
Jotta tästä tasapainosta saisi eniten hyötyä, päivään pitäisi sijoittaa yksi tai kaksi annosta pitkäketjuisia hiilihydraateja mielialaa ja menoa ylläpitämään. Painonhallinta auttaa vähäkaloristen (alle 200 kaloria) välipalojen napostelu. Tälläisiä ovat esimerkiksi täysjyväiset voileipäkeksit, popcorni tai myslipatukka.

Tämä kirjoitus pääasiassa on tarkoitettu muutamille Vhh- ruokavaliota noudattaville, jotka ovat silminpistävästi masentuneita ja epätoivoisia tapauksia. Asia ei edes naurata, vaan pikemminkin olen huolissani heidän mielenterveydestään!

- Peter Manu, M.D.,on Long Island Jewish Medical Centerin lääketieteellinen johtaja sekä Albert Einsteinin lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian apulaisprofessori New York Cityssä.
0128
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Herra X kirjoitti:

Napostele holtittomasti, niin olo ahenee. Valitse viisaasti ja voit nakertaa tien takaisin onneen.

Kun ihmisen mieli on maassa, hän unelmoi onnellisimmista ajoista, jolloin kori oli täynnä joululahjoja, rakkaat sukulaiset olivat koolla ja... Oli paljon herkkuja. Tse asiassa oikein huonon päivän jälkeen ei tee mieli mitään muuta kuin piiloutua maailmalta herkkukorin kanssa.
Loppujen lopuksi vanhemmat ja opettajat ovat kautta aikojen käyttäneet makeisia pahan mielen hyvittäjinä ja hyvien tekojen palkkiona. Verensokeria kohottavia ruokia himoitaan myös muuten kuin lohduttavien herkkujen psykologisesti pönkittävien ominaisuuksien vuoksi. Hiilihydraatit todella nostavat aivojen serotoniinitasoa, ja serotoniini on juuri se yhdiste, johon monien depressiolääkkeiden vaikutus perustuu.
onko tässä siis lupa antaa periksi ruokahalulle ja hemmotella itseään mielialaa parantavilla hiilihydraattiherkuilla? Toki, kunhan pidät vain mielessäsi, että aivojen haluamat hiilihydraatit eivät välttämättä ole juuri sellaisia, jotka ensin tulevat herkkuja kaipaavan mieleen.
Pitkäketjuiset hiilihydraatit , kuten pasta, kokojyvämurot ja kokojyväleipä ovat maratoonareiden energiaa antavassa hiilihydraattitankkauksessa käyttämiä energiapommeja. Samoja hiilihydraatteja kannattaa valita, kun mieli huutaa sokeria, lääkäri Peter Manu suosittelee. Liian suuri määrä yksinkertaisia hiilihydraatteja, kuten sokeria, suklaata tai leivonnaisia, voi aiheuttaa sekä ravitsemus- että energiapuutoksia, Manu varoittaa.
Lyhytketjuiset hiilihydraatit ovat kuin kehon sulatusuuniin heitettäviä ryppyisen sanomalehtipaperin palasia. Ne palavat nopeasti ja kirkkaasti, mutta muuttuvat hyödyttömäksi tuhkaksi pikavauhtia. Olo ei parane, vaan mielialaa kohottava serotoniipurkaus on hetkessä ohi, ja kaupan päälle saattaa vielä kulua ruoan energiaksi muuttamisessa elintärkeää B-vitamiinia. Eikä siinä kaikki: runsaskalorisia herkkupommeja popsiessa nopeasti nousevien ja äkkiä alas rysähtävien serotoniinipitoisuuksien vuoristoradalla painokin nousee.
"Lyhytketjuisissa sokereissa on vähän vitamiineja ja hivenaineita. Itse asiassa niiden käsittelemiseen kehossa tarvitaan usein enemmän ravintoaineita kuin ne itse sisältävät. Ja masentuneena tärkeimmistä ravinteista saattaa jo muutoinkin olla puutetta", Manu varoittaa. Pitkäketjuiset hiilihydraatit sen sijaan ovat kuin pitkiä, vakaasti palavia ja painavia halkoja, joiden tarjoamaan ylläpitoon voi luottaa.
Jotta tästä tasapainosta saisi eniten hyötyä, päivään pitäisi sijoittaa yksi tai kaksi annosta pitkäketjuisia hiilihydraateja mielialaa ja menoa ylläpitämään. Painonhallinta auttaa vähäkaloristen (alle 200 kaloria) välipalojen napostelu. Tälläisiä ovat esimerkiksi täysjyväiset voileipäkeksit, popcorni tai myslipatukka.

Tämä kirjoitus pääasiassa on tarkoitettu muutamille Vhh- ruokavaliota noudattaville, jotka ovat silminpistävästi masentuneita ja epätoivoisia tapauksia. Asia ei edes naurata, vaan pikemminkin olen huolissani heidän mielenterveydestään!

- Peter Manu, M.D.,on Long Island Jewish Medical Centerin lääketieteellinen johtaja sekä Albert Einsteinin lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian apulaisprofessori New York Cityssä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu