Ihastusta ilmassa... Ja eipäs olekaan!

Että siis on mahkut tutustua ja jutella enemmänkin, jos siis tarkoitat tuota että ei treffejä. Kun siis en itse ole mitään heti-seurustellaan-tyyppiä enkä itse siis pyytäisi treffeille, vaan haluaisin ensin tutustua enemmän. Siis tokihan me tunnetaan, koska ihastusta on ollut, ja suuntaa on vaihdettu, mutta siis en jotenkin itsekään tykkää että heti ollaan liian... suoria. Sitä tarkoitan pienellä. Että ei mitään ihastuksen tunnustuksia eikä mitään lähentelyä.
Että ensin on selkeästi juttu meneillään ja sitten kun sille jutulle tulisi mahku oikeasti, niin ei olekaan, mutta se ihastuminen, siis sen toisenkaan osalta, ei katoa. Äh, en osaa selittää, mutta että kiinnostusta on, selkeästi, mutta sitten "tosipaikan" tullen, vaikka se olisi varovainenkin tosipaikka, niin ei olekaan.

Emmä nyt tiedä onko tää yhtään selkeemmin sanottu, mutta yritystä on.

Elämänkokemuksen tuomalla tiedolla sanoisin, että anna asian vaan olla ja suuntaa katseesi selkeämpään suuntaan ts. kaveriin, joka tietää mitä tahtoo.Elämä on tahdon asia eikä ihmiset ole edelleenkään ajatustenlukijoita.

En ihan, vaan että aivan sata varmasti molemmat oli ihastuneita. Että tavallaan tietkö kun on sellainen tilanne että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... paitsi että selkeästi on ihastunut, ja asiat ovat, mutta sitten kun ne voisi olla, tai näkisi edes sen, että voisiko ne oikeasti olla, niin puf, tilanne onkin jotenkin hassu... Sehän siinä on hassua, että kun selkeästi on ollut, ja sitten vaan ei ole. Ikäänkuin... Se tyyppi vaikka tykkäisi niin kauan kun tilanne ei ole oikea, mutta välttelee oikeaa tilannetta. Tiedätkö kun joku katsoo sua niinkun se rakastaisi sua? Semmonen katse, "mikä lipsahtaa", mitä ei voi tehdä. Niin esimerkiksi se on, ja sitten... ihan niinkun... en osaakaan selittää.

Sitten se hassu tunne siitä, että tässä oli tämä juttu, ja se on, kun mikään ei häiritse, mutta sitten jos joku pienikin mahdollisuus tulee "lipsahtaa" tekojen puolelle (tai edes kuvitella, mikä sekin on ennenaikaista), niin se toinen perääntyykin ja koko juttu katoaa. Tai katosi.

Tuo jälkimmäinen on se, mitä olen tässä ajatellutkin tehdä, että jos se ei tiedä mitä se tahtoo, niin olkoon ja juoksennelkoon, mutta OMITUISTA on.

ap kirjoitti:

En ihan, vaan että aivan sata varmasti molemmat oli ihastuneita. Että tavallaan tietkö kun on sellainen tilanne että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... paitsi että selkeästi on ihastunut, ja asiat ovat, mutta sitten kun ne voisi olla, tai näkisi edes sen, että voisiko ne oikeasti olla, niin puf, tilanne onkin jotenkin hassu... Sehän siinä on hassua, että kun selkeästi on ollut, ja sitten vaan ei ole. Ikäänkuin... Se tyyppi vaikka tykkäisi niin kauan kun tilanne ei ole oikea, mutta välttelee oikeaa tilannetta. Tiedätkö kun joku katsoo sua niinkun se rakastaisi sua? Semmonen katse, "mikä lipsahtaa", mitä ei voi tehdä. Niin esimerkiksi se on, ja sitten... ihan niinkun... en osaakaan selittää.

Sitten se hassu tunne siitä, että tässä oli tämä juttu, ja se on, kun mikään ei häiritse, mutta sitten jos joku pienikin mahdollisuus tulee "lipsahtaa" tekojen puolelle (tai edes kuvitella, mikä sekin on ennenaikaista), niin se toinen perääntyykin ja koko juttu katoaa. Tai katosi.

Tuo jälkimmäinen on se, mitä olen tässä ajatellutkin tehdä, että jos se ei tiedä mitä se tahtoo, niin olkoon ja juoksennelkoon, mutta OMITUISTA on.

anna sille pilluu!!

ap kirjoitti:

En ihan, vaan että aivan sata varmasti molemmat oli ihastuneita. Että tavallaan tietkö kun on sellainen tilanne että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... paitsi että selkeästi on ihastunut, ja asiat ovat, mutta sitten kun ne voisi olla, tai näkisi edes sen, että voisiko ne oikeasti olla, niin puf, tilanne onkin jotenkin hassu... Sehän siinä on hassua, että kun selkeästi on ollut, ja sitten vaan ei ole. Ikäänkuin... Se tyyppi vaikka tykkäisi niin kauan kun tilanne ei ole oikea, mutta välttelee oikeaa tilannetta. Tiedätkö kun joku katsoo sua niinkun se rakastaisi sua? Semmonen katse, "mikä lipsahtaa", mitä ei voi tehdä. Niin esimerkiksi se on, ja sitten... ihan niinkun... en osaakaan selittää.

Sitten se hassu tunne siitä, että tässä oli tämä juttu, ja se on, kun mikään ei häiritse, mutta sitten jos joku pienikin mahdollisuus tulee "lipsahtaa" tekojen puolelle (tai edes kuvitella, mikä sekin on ennenaikaista), niin se toinen perääntyykin ja koko juttu katoaa. Tai katosi.

Tuo jälkimmäinen on se, mitä olen tässä ajatellutkin tehdä, että jos se ei tiedä mitä se tahtoo, niin olkoon ja juoksennelkoon, mutta OMITUISTA on.

Tiedätkös mitä rakas ystävä, olet törmännyt pelimieheen. Toisin sanoen narsistiseen ukkomieheen, joka haluaa vain valloittaa jokaisen kivan tytön ja sitten, kun huomaa, että tyttö onkin tosissaan, niin tulee ukolle kusi sukkaan ja äkkilähtö karkuun. Annan hyvän neuvon, lopeta heti alkuunsa haaveileminen, kuten sanoin, kärvennyt tulisessa helvetissä ahdinkoinesi, jos lähdet luulemaan, että tyyppi olisi tosissaan.
Tiedän kokemuksesta ja vieläkin maistuu tuo sonta suussa. Anna tosiaan olla.

lottamari kirjoitti:

Tiedätkös mitä rakas ystävä, olet törmännyt pelimieheen. Toisin sanoen narsistiseen ukkomieheen, joka haluaa vain valloittaa jokaisen kivan tytön ja sitten, kun huomaa, että tyttö onkin tosissaan, niin tulee ukolle kusi sukkaan ja äkkilähtö karkuun. Annan hyvän neuvon, lopeta heti alkuunsa haaveileminen, kuten sanoin, kärvennyt tulisessa helvetissä ahdinkoinesi, jos lähdet luulemaan, että tyyppi olisi tosissaan.
Tiedän kokemuksesta ja vieläkin maistuu tuo sonta suussa. Anna tosiaan olla.

Tavallaan tätä mäkin epäilin, siis siinä muodossa, että se on ollut vapaa, mutta epäilenpä, että välissä on kakut lisääntyneet ja sitten halutaan syödä ja säästää ja pitää yllä jännää ja tykätä, mutta kuitenkin sitten... Reilumpaa tietenkin olisi vaan jutella asioista ja sanoa suoraan.
Mä epäilen enemmänkin, että se on vaan päättämätön nössö, enemmänkin kuin pelimies, niitäkin ikävä kyllä on tullut nähtyä. Tosin säälittäviä nekin kyllä on, mua lähinnä naurattaa, miten ihminen voi olla säälittävä pillun perässä juoksija. Älä säkään liikaa ainakaan enää sitä sontaa "maistele", säälittäviä ne pelaajat lähinnä on.

Mutta joo, taidat olla oikeassa, antaa asian olla, emmä jaksais nössöäkää, joka ei tiedä mitä tahtoo ja kenet tahtoo eikä osaa edes asioita suoraan selvittää. Mitä sellasella miehellä tekee noin niinkun ylipäätään :)
Joopa joo, kohti parempaa!

ap kirjoitti:

Tavallaan tätä mäkin epäilin, siis siinä muodossa, että se on ollut vapaa, mutta epäilenpä, että välissä on kakut lisääntyneet ja sitten halutaan syödä ja säästää ja pitää yllä jännää ja tykätä, mutta kuitenkin sitten... Reilumpaa tietenkin olisi vaan jutella asioista ja sanoa suoraan.
Mä epäilen enemmänkin, että se on vaan päättämätön nössö, enemmänkin kuin pelimies, niitäkin ikävä kyllä on tullut nähtyä. Tosin säälittäviä nekin kyllä on, mua lähinnä naurattaa, miten ihminen voi olla säälittävä pillun perässä juoksija. Älä säkään liikaa ainakaan enää sitä sontaa "maistele", säälittäviä ne pelaajat lähinnä on.

Mutta joo, taidat olla oikeassa, antaa asian olla, emmä jaksais nössöäkää, joka ei tiedä mitä tahtoo ja kenet tahtoo eikä osaa edes asioita suoraan selvittää. Mitä sellasella miehellä tekee noin niinkun ylipäätään :)
Joopa joo, kohti parempaa!

Nyt puhut sisko asiaa! Noita nössöjä ja pelimiehiä on tullut vastaan ihan liiankin kanssa ja niistä jää niin.. thyi, karvaan paha maku suuhun että! Teet viisaasti jos, vaan jätät tyypin, oli se sitten nössö tai pelimies, mutta mitä sellaisella on antaa pidemmän päälle? Ei niin mitään muuta kuin kauhea kankkunen, kun se on pelinsä pelannut loppuun ja jättää sinut kuin vanhan lapasen. Tsemiä!

ap kirjoitti:

Tavallaan tätä mäkin epäilin, siis siinä muodossa, että se on ollut vapaa, mutta epäilenpä, että välissä on kakut lisääntyneet ja sitten halutaan syödä ja säästää ja pitää yllä jännää ja tykätä, mutta kuitenkin sitten... Reilumpaa tietenkin olisi vaan jutella asioista ja sanoa suoraan.
Mä epäilen enemmänkin, että se on vaan päättämätön nössö, enemmänkin kuin pelimies, niitäkin ikävä kyllä on tullut nähtyä. Tosin säälittäviä nekin kyllä on, mua lähinnä naurattaa, miten ihminen voi olla säälittävä pillun perässä juoksija. Älä säkään liikaa ainakaan enää sitä sontaa "maistele", säälittäviä ne pelaajat lähinnä on.

Mutta joo, taidat olla oikeassa, antaa asian olla, emmä jaksais nössöäkää, joka ei tiedä mitä tahtoo ja kenet tahtoo eikä osaa edes asioita suoraan selvittää. Mitä sellasella miehellä tekee noin niinkun ylipäätään :)
Joopa joo, kohti parempaa!

Se minkä te miellätte nössöydeksi, voi olla myöskin naisten suhteen vähän kokemusta omaavan miehen yritystä säästää nainen kiusalliselta tilanteelta, joka kuitenkin kääntyy häntä itseään vastaan. Siis näin: mies ajattelee, että nainen on ihastunut, alkaa lähestyä, jokin juttu naisen reaktiossa saa hänet epäilemään, että nainen ei olekaan kiinnostunut (esim. nainen vaihtaa "en saa olla liian helppo"-vaihteelle, alkaa testailla miestä tai hermoilla miehen nähdessään) ja ajatukset naisen kiinnostuksesta olivatkin oikeasti ehkä vain hänen oman mielikuvituksensa tuotetta. Sen sijaan että tajuaisi painaa päälle, mies hillitsee suoria yrityksiään ettei nainen ahdistuisi tunkeilusta ja antaa naiselle lisää tilaa ja miettimisaikaa kuvitellen että se on oikea tapa toimia tilanteessa, ja yrittää taas sitten varovasti uudelleen, kun nainen on taas "rauhoittunut". "Ehkä nainen on sitä tyyppiä, jonka kanssa pitää edetä hitaammin." Tiedän kun olen itsekin tähän sortunut.

Aina väärin kirjoitti:

Se minkä te miellätte nössöydeksi, voi olla myöskin naisten suhteen vähän kokemusta omaavan miehen yritystä säästää nainen kiusalliselta tilanteelta, joka kuitenkin kääntyy häntä itseään vastaan. Siis näin: mies ajattelee, että nainen on ihastunut, alkaa lähestyä, jokin juttu naisen reaktiossa saa hänet epäilemään, että nainen ei olekaan kiinnostunut (esim. nainen vaihtaa "en saa olla liian helppo"-vaihteelle, alkaa testailla miestä tai hermoilla miehen nähdessään) ja ajatukset naisen kiinnostuksesta olivatkin oikeasti ehkä vain hänen oman mielikuvituksensa tuotetta. Sen sijaan että tajuaisi painaa päälle, mies hillitsee suoria yrityksiään ettei nainen ahdistuisi tunkeilusta ja antaa naiselle lisää tilaa ja miettimisaikaa kuvitellen että se on oikea tapa toimia tilanteessa, ja yrittää taas sitten varovasti uudelleen, kun nainen on taas "rauhoittunut". "Ehkä nainen on sitä tyyppiä, jonka kanssa pitää edetä hitaammin." Tiedän kun olen itsekin tähän sortunut.

Höpön löpön! Jos "nössö"kin tajuaisi, että ihmisiin voi TUTUSTUA, että ei tarvitse edetä hitaammin, kun ei heti ylipäätään ota kauheita luuloja ensi metreillä. Kyllä ihastuksen voi osoittaa ja siis kiinnostusta toista kohtaan ilman että hyökkää naamaa nuolemaan. Ja että painaa päälle? Oletko kuullut ystävyydestä ja kaveruudesta, että voisi ihan tutustua siihen toiseen ihmiseen painostamatta, hyppäämättä kiinni heti, vaan että ihan vaan tutustua? Eikö nykyajan miehet oikein erota ahdistelua ja tutustumista toisistaan? Onko jotain mennyt ohi?

Ja jos vaikka ei ajattelisi toisen puolesta, kuule, ei sellastakaan miestä tässä kaivata. Mä kyllä luotan siihen, että se mies osaa itse pitää huolta itsestään, kuten nyt: jos se viestittää, että lähtee "mäkeen", niin mikäs mä olen sitä kiistämään? Jos se on ihastunut, niin hyvä, olin itse tai en, kyllä mä luotan että aikuinen selviää omista tunteistaan. Jos itse olen, niin tottakai pitää joku tieto antaa, eihän kukaan ajatuksiakaan lue. Mutta että "painaa päälle" ja "ahdistella"??? Pitäsköhän vihdoinkin lisätä joku ylimääräinen oppiaine ihan joka kouluun...

Vähän tai paljon kokemusta, niin kukaan ei lue ajatuksia, jos viestii, ettei kiinnosta, niin niin se tulkitaan. Aikuisilla ei muuten ole mitään "en saa olla liian helppo" sontaa, se on teinien heiniä. Aikuisissa ihmissuhteissa jokainen osaa jo sanoa haluaako heti sänkyyn vai ei, ja toinen aikuinen osaa kyllä jo ottaa sen tiedon vastaan (eikä tarvitse mennä heti sänkyyn, ei ole painostusta eikä todistelua enää). Ei tuolla oikeassa maailmassa aikuiset huutele "anna sille pillua" vaan ne jälkeen jääneet lähinnä. Jos mulle sattuis oikeesti vastaan joku mies, jolla olisi näitä "toi on helppo muija" tai vastaavia juttuja (kaksinaismoralistista paskaa/huorittelua jossain muodossa tms), niin se kuule jäis kun nalli kalliolle; ei tässä nyt sentään eilen olla synnytty kuitenkaan.

Ei pitäs yrittää ajatella toisen puolesta, eikä alkaa teeskentelemään, vaan olla oma itsensä. Ihmiset uskoo sen, mitä toinen viestii, ja mä olen oppinut sen verran kuitenkin, että kannattaakin: se nimittäin yleensä on totta tavalla tai toisella.
Mutta että joo, eipä kannata turhia, ei.

ap kirjoitti:

Höpön löpön! Jos "nössö"kin tajuaisi, että ihmisiin voi TUTUSTUA, että ei tarvitse edetä hitaammin, kun ei heti ylipäätään ota kauheita luuloja ensi metreillä. Kyllä ihastuksen voi osoittaa ja siis kiinnostusta toista kohtaan ilman että hyökkää naamaa nuolemaan. Ja että painaa päälle? Oletko kuullut ystävyydestä ja kaveruudesta, että voisi ihan tutustua siihen toiseen ihmiseen painostamatta, hyppäämättä kiinni heti, vaan että ihan vaan tutustua? Eikö nykyajan miehet oikein erota ahdistelua ja tutustumista toisistaan? Onko jotain mennyt ohi?

Ja jos vaikka ei ajattelisi toisen puolesta, kuule, ei sellastakaan miestä tässä kaivata. Mä kyllä luotan siihen, että se mies osaa itse pitää huolta itsestään, kuten nyt: jos se viestittää, että lähtee "mäkeen", niin mikäs mä olen sitä kiistämään? Jos se on ihastunut, niin hyvä, olin itse tai en, kyllä mä luotan että aikuinen selviää omista tunteistaan. Jos itse olen, niin tottakai pitää joku tieto antaa, eihän kukaan ajatuksiakaan lue. Mutta että "painaa päälle" ja "ahdistella"??? Pitäsköhän vihdoinkin lisätä joku ylimääräinen oppiaine ihan joka kouluun...

Vähän tai paljon kokemusta, niin kukaan ei lue ajatuksia, jos viestii, ettei kiinnosta, niin niin se tulkitaan. Aikuisilla ei muuten ole mitään "en saa olla liian helppo" sontaa, se on teinien heiniä. Aikuisissa ihmissuhteissa jokainen osaa jo sanoa haluaako heti sänkyyn vai ei, ja toinen aikuinen osaa kyllä jo ottaa sen tiedon vastaan (eikä tarvitse mennä heti sänkyyn, ei ole painostusta eikä todistelua enää). Ei tuolla oikeassa maailmassa aikuiset huutele "anna sille pillua" vaan ne jälkeen jääneet lähinnä. Jos mulle sattuis oikeesti vastaan joku mies, jolla olisi näitä "toi on helppo muija" tai vastaavia juttuja (kaksinaismoralistista paskaa/huorittelua jossain muodossa tms), niin se kuule jäis kun nalli kalliolle; ei tässä nyt sentään eilen olla synnytty kuitenkaan.

Ei pitäs yrittää ajatella toisen puolesta, eikä alkaa teeskentelemään, vaan olla oma itsensä. Ihmiset uskoo sen, mitä toinen viestii, ja mä olen oppinut sen verran kuitenkin, että kannattaakin: se nimittäin yleensä on totta tavalla tai toisella.
Mutta että joo, eipä kannata turhia, ei.

Kokemusta löytyy tuollaisista. Ne on joko pelimiehiä tai varattuja pelimiehiä. So simple.

ap kirjoitti:

Höpön löpön! Jos "nössö"kin tajuaisi, että ihmisiin voi TUTUSTUA, että ei tarvitse edetä hitaammin, kun ei heti ylipäätään ota kauheita luuloja ensi metreillä. Kyllä ihastuksen voi osoittaa ja siis kiinnostusta toista kohtaan ilman että hyökkää naamaa nuolemaan. Ja että painaa päälle? Oletko kuullut ystävyydestä ja kaveruudesta, että voisi ihan tutustua siihen toiseen ihmiseen painostamatta, hyppäämättä kiinni heti, vaan että ihan vaan tutustua? Eikö nykyajan miehet oikein erota ahdistelua ja tutustumista toisistaan? Onko jotain mennyt ohi?

Ja jos vaikka ei ajattelisi toisen puolesta, kuule, ei sellastakaan miestä tässä kaivata. Mä kyllä luotan siihen, että se mies osaa itse pitää huolta itsestään, kuten nyt: jos se viestittää, että lähtee "mäkeen", niin mikäs mä olen sitä kiistämään? Jos se on ihastunut, niin hyvä, olin itse tai en, kyllä mä luotan että aikuinen selviää omista tunteistaan. Jos itse olen, niin tottakai pitää joku tieto antaa, eihän kukaan ajatuksiakaan lue. Mutta että "painaa päälle" ja "ahdistella"??? Pitäsköhän vihdoinkin lisätä joku ylimääräinen oppiaine ihan joka kouluun...

Vähän tai paljon kokemusta, niin kukaan ei lue ajatuksia, jos viestii, ettei kiinnosta, niin niin se tulkitaan. Aikuisilla ei muuten ole mitään "en saa olla liian helppo" sontaa, se on teinien heiniä. Aikuisissa ihmissuhteissa jokainen osaa jo sanoa haluaako heti sänkyyn vai ei, ja toinen aikuinen osaa kyllä jo ottaa sen tiedon vastaan (eikä tarvitse mennä heti sänkyyn, ei ole painostusta eikä todistelua enää). Ei tuolla oikeassa maailmassa aikuiset huutele "anna sille pillua" vaan ne jälkeen jääneet lähinnä. Jos mulle sattuis oikeesti vastaan joku mies, jolla olisi näitä "toi on helppo muija" tai vastaavia juttuja (kaksinaismoralistista paskaa/huorittelua jossain muodossa tms), niin se kuule jäis kun nalli kalliolle; ei tässä nyt sentään eilen olla synnytty kuitenkaan.

Ei pitäs yrittää ajatella toisen puolesta, eikä alkaa teeskentelemään, vaan olla oma itsensä. Ihmiset uskoo sen, mitä toinen viestii, ja mä olen oppinut sen verran kuitenkin, että kannattaakin: se nimittäin yleensä on totta tavalla tai toisella.
Mutta että joo, eipä kannata turhia, ei.

"Höpön löpön! Jos "nössö"kin tajuaisi, että ihmisiin voi TUTUSTUA, että ei tarvitse edetä hitaammin, kun ei heti ylipäätään ota kauheita luuloja ensi metreillä
...
Vähän tai paljon kokemusta, niin kukaan ei lue ajatuksia, jos viestii, ettei kiinnosta, niin niin se tulkitaan."

Niin sitähän tuossa edellisessä juuri valiteltiin, että ihmisen (miehenkin) on niin helppo tulkita se naisen varovaisuus viestiksi siitä, ettei kiinnosta. siis yllättävän monet naiset menevät hetkeksi lukkoon, kun tuttavuuden tekeminen alkaa saada sellaisia piirteitä, että se voisi johtaa muuhunkin kuin kaveruuteen. Empimisen hetki. Jos siitä pääsee ylitse suhteen kehittely voi onnistua, mutta näitä juttuja tuntematon mies voi siinä kohdin tehdä väärät johtopäätökset ja luovuttaa.

ap kirjoitti:

En ihan, vaan että aivan sata varmasti molemmat oli ihastuneita. Että tavallaan tietkö kun on sellainen tilanne että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... paitsi että selkeästi on ihastunut, ja asiat ovat, mutta sitten kun ne voisi olla, tai näkisi edes sen, että voisiko ne oikeasti olla, niin puf, tilanne onkin jotenkin hassu... Sehän siinä on hassua, että kun selkeästi on ollut, ja sitten vaan ei ole. Ikäänkuin... Se tyyppi vaikka tykkäisi niin kauan kun tilanne ei ole oikea, mutta välttelee oikeaa tilannetta. Tiedätkö kun joku katsoo sua niinkun se rakastaisi sua? Semmonen katse, "mikä lipsahtaa", mitä ei voi tehdä. Niin esimerkiksi se on, ja sitten... ihan niinkun... en osaakaan selittää.

Sitten se hassu tunne siitä, että tässä oli tämä juttu, ja se on, kun mikään ei häiritse, mutta sitten jos joku pienikin mahdollisuus tulee "lipsahtaa" tekojen puolelle (tai edes kuvitella, mikä sekin on ennenaikaista), niin se toinen perääntyykin ja koko juttu katoaa. Tai katosi.

Tuo jälkimmäinen on se, mitä olen tässä ajatellutkin tehdä, että jos se ei tiedä mitä se tahtoo, niin olkoon ja juoksennelkoon, mutta OMITUISTA on.

ettei millään arastelu jutuilla pitkälle pötkitä, oman kokemuksen kautta. Jos ei kumpikaan ehdota rehellisiä treffejä suoraan, molemmat jää epävarmoiksi. Mitään tunteidentunnustuksia en tarkoita, vaan ihan sovittua tapaamista. Nykyään eniten ärsyttää ihmisten "kattellaan", "tapaillaan", "törmäillään" ja "hengaillaan" tyyppinen epävarma meininki. Päättäisi kukin mitä haluaa ja pysyköön valinnassaan. Kaikkea ei voi saada.