nimittäin tämä meidän surkea parisuhde. Olisi pitänyt lopettaa jo paljon aikaisemmin, ettei toista olisi alkanut inhota jo näin paljon. Tämäkin ilta päättyi surkeaan riitaan. Olen enemmän kuin kypsä avopuolisoni juomiseen ja öykkäröivään käytökseen. Me ei todellakaan sovita yhteen, ärsytämme molemmat toisiamme.
Helpoksi ei eroa tee se, että meillä on yhteinen lapsi. Joskin on hänenkin etunsa, että saa kasvaa kodissa jossa ei juoda ja riidellä koko ajan. Riitamme tulevat aivan typeristä asioista, yleensä se saa alkunsa siitä, että mies ei ymmärrä, että diabeteksen takia olen välillä todella uupunut. Hän vertaa koko ajan jaksamistaan itseensä, eikä ymmärrä että en tahallani pyydä häneltä apua esim. kotitöissä. Tänään riita meni taas överiksi ja hän alkoi käymään käsiksi, huusi ja raivosi minulle. Kun 140 kg mies huitoo edessä naama punaisena ja uhkaa hakata, lienee normaali reaktio alkaa pelätä todella henkensä puolesta. Olen kyllä sanonut, että jos hän minuun koskee väkivaltaisesti, minulla ei ole minkäänlaista kynnystä tehdä rikosilmoitusta. Aikaisemmin hänellä oli tapana töniä minua ja paiskoa sängylle, mutta olen tehnyt selväksi että sen jos vielä tekee, tulee siitä seurauksia. Niinpä hän tänään varmuudeksi takavarikoi kännykkäni, etten pääse soittamaan apua ja esti minua lähtemästä kotoa. Olen halunnut erota jo kauan ja nyt on uskottava, että kaveri on niin umpipäisen tyhmä, että mikään keskusteluterapia ei tässä auta. Olen puhunut eroamisesta hänellekin, mutta ei sekään uppoa hänen tajuntaan. Olen ottanut useasti esille, että talo pitää laittaa myyntiin ja kutsunut paikalle talon arvioitsijat. Ero on tässä tilanteessa välttämätön ja väistämätön. Pakko saada tuo taukki jotenkin tajuamaan se ja suostumaan talon myyntiin. Itse en jaksa tätä enää päivääkään.
Helpoksi ei eroa tee se, että meillä on yhteinen lapsi. Joskin on hänenkin etunsa, että saa kasvaa kodissa jossa ei juoda ja riidellä koko ajan. Riitamme tulevat aivan typeristä asioista, yleensä se saa alkunsa siitä, että mies ei ymmärrä, että diabeteksen takia olen välillä todella uupunut. Hän vertaa koko ajan jaksamistaan itseensä, eikä ymmärrä että en tahallani pyydä häneltä apua esim. kotitöissä. Tänään riita meni taas överiksi ja hän alkoi käymään käsiksi, huusi ja raivosi minulle. Kun 140 kg mies huitoo edessä naama punaisena ja uhkaa hakata, lienee normaali reaktio alkaa pelätä todella henkensä puolesta. Olen kyllä sanonut, että jos hän minuun koskee väkivaltaisesti, minulla ei ole minkäänlaista kynnystä tehdä rikosilmoitusta. Aikaisemmin hänellä oli tapana töniä minua ja paiskoa sängylle, mutta olen tehnyt selväksi että sen jos vielä tekee, tulee siitä seurauksia. Niinpä hän tänään varmuudeksi takavarikoi kännykkäni, etten pääse soittamaan apua ja esti minua lähtemästä kotoa. Olen halunnut erota jo kauan ja nyt on uskottava, että kaveri on niin umpipäisen tyhmä, että mikään keskusteluterapia ei tässä auta. Olen puhunut eroamisesta hänellekin, mutta ei sekään uppoa hänen tajuntaan. Olen ottanut useasti esille, että talo pitää laittaa myyntiin ja kutsunut paikalle talon arvioitsijat. Ero on tässä tilanteessa välttämätön ja väistämätön. Pakko saada tuo taukki jotenkin tajuamaan se ja suostumaan talon myyntiin. Itse en jaksa tätä enää päivääkään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No hyvä, jos edes nyt tajusit. En ymmärrä mitä ihmiset etsii tuollaisista suhteista, mitä niistä saa: martyyrikruunun vai? Siitä ei palkita, enkä ihan oikeasti tiedä onko se mies ainoa tyhmä suhteessa. Töniminen ja heittely, ja muutenkin paska käytös. Mahtaa se muu aika olla hienoa. Tai sitten sä pidät ittees tiskirätin arvosena, mitä voi joku analysoida ja säälitellä, mutta hei, tosiasiahan on se, että jos sä et itte haluais muuta opetella, niin ittepähän valitset.
Vai luuleeko joku aina näitten paskojen suhteiden kanssa, ettei muka parempia ole tai pelkääkö niin paljon yksinäisyyttä? Täällä inistään ties miestä ja paskoista suhteista, miehet ja naiset, mutta mitään ei tehdä ja muuta ei valita. Toivottavasti sä nyt todellakin ryhdistäydyt ja SÄ tajuat, että ei se suhde muutu, todellakaan.
Hyvä nainen, ryhdistäydy ja potkase se paska ulos, olkoon sitten kunnollisempi,-ja varmaan onkin, suhteessahan noi puolet yleensä tulee esiin. Joten älä sitten ala haihattelemaan mitään typeryyksiä, kun asiat on selviä. Hae asunto, muuta pois, ja jos se uhkailee, niin tajua nyt tehdä se turvallisesti. Että siis et kerro ennen kun sulla on uusi asunto ja kamat lähtee sinne, älä kerro yksin, älä jää lässyttämään kännisen ja agressiivisen miehen kanssa yksin ja yritä "puhua järkeä" kun jokaikinen tajuaa ja tietää, että se on vaaranpaikka. Että yritä nyt sen verran tajuta, että joskus ne uhkailut muuttuu todeksi. Vaikka se talo täytyy myydä, ja on hankalampaa erota tuossa tilanteessa, niin varmista oma turvallisuutesi..
Kyllä sä siitä vihasta yli pääset, kun tajuat, että olet aivan yhtä tyhmä. Olet altistanut lapsen tuolle, et suojele lapsesi äitiä ja pidä siitä huolta, ole valinnut miehen kerta toisensa jälkeen vaikka jokainen järkevä ihminen tietää, että tuollaiset muuttu todella harvoin, itse olet vaan yrittänyt vääntää ihan toista ihmistä omaan muottiisi ja SINÄ et ole tajunnut yhtään sen enempää. Ostittte yhteisen kodinkin, vaikka tuskinpa se mies mikään arvoituksellinen prinssi silloinkaan oli.
Tsemppiä, ja ryhtiliike! Hyvä nainen, ota ohjat omiin käsiisi!
"ryhdistäydy ja potkase se paska ulos"
Ei ihmistä voi omasta kodistaan ulos potkaista, jos se ei halua lähteä. Eli epäilisin että ainoa järkevä keino on muuttaa itse uuteen asuntoon. Epäilen myös ettei AP:n rahat riitä nykyiseen asuntoon kun se on kerran hommattu yhdessä.
Ei kannata hirttaa talouttaan kiinni ylisuureen asuntoon.
Eroon riittää yksikin ihminen.
Tuolla tyylillä et kyllä saa erottua ikinä kun vierität vastuun eroamisesta puoliksi miehellesi. Hän ei halua erota eikä varmasti muuta mieltänsä.
Muista ettei kukaan eroa puolestasi, ellet tee sitä ihan itse. Talon saat kyllä lakikeinoin myyntiin jos miehellä ei riitä fyrkat tai halu sinun lunastamiseesi.