Meidän tapauksessamme molemmat, anoppi ja miniä, ovat tahollaan ihan ok tyyppejä. Mutta yhteiseen tilaan laitettuna kemiat vain alkaa sihisemään. Kumpikin yrittää sietää vaikka tosiasiassa toinen ärsyttää suunnattomasti. Ollaan vain niin erilaisia ja kummallakin täysin erilainen näkemys siitä, miten elämä pitäisi elää ja missä rajat kulkevat. Kun toinen vaikenee ja toinen puhuu tauottomasti ja ajattelemattomasti, niin soppa on valmis.
Kun ei osata avoimesti pulmista jutella ja välien selvittäminen ontuu toisen kieltäessä edes ongelmaa olevan - ainakaan omalta osaltaan, ratkaisu on löytynyt kokeilemalla ja hakemalla hakien. Toinen osapuoli taitaa olla liian hiljainen ja miettiä liikaa asioita liian monesta näkövinkkelistä analysoiden ja eksyen yksityiskohtiin. Toinen taas osa ajatellla vain ja ainoastaan omasta vinkkelistään.
Arvostan tätä toista osapuolta, hänessä on paljon hyvää. Mutta tässä tietyssä roolissa hän on huono. Hänessä on syvässä käsitys siitä, ettei ole ikinä väärässä eikä hyväksy että maailmassa voi asiat tehdä toisinkin kun hän itse on aina tehnyt. Olen oppinut kiertämään kaukaa, siten välttyy paljolta pahalta. Kaikkia miniöitä ja anoppeja ei ole luotu läheiseen suhteeseen. Silloin kannattaa toimia samoin kuin vaikean työkaverin kanssa, viettää mahdollisimman vähän aikaa yhdessä. Siitä tulee taiteenlaji kun samalla kuitenkin yrittää säilyttää puolison/pojan ja lasten/lastenlasten suhteet kunnossa kaikkille tahoille.
Kun ei osata avoimesti pulmista jutella ja välien selvittäminen ontuu toisen kieltäessä edes ongelmaa olevan - ainakaan omalta osaltaan, ratkaisu on löytynyt kokeilemalla ja hakemalla hakien. Toinen osapuoli taitaa olla liian hiljainen ja miettiä liikaa asioita liian monesta näkövinkkelistä analysoiden ja eksyen yksityiskohtiin. Toinen taas osa ajatellla vain ja ainoastaan omasta vinkkelistään.
Arvostan tätä toista osapuolta, hänessä on paljon hyvää. Mutta tässä tietyssä roolissa hän on huono. Hänessä on syvässä käsitys siitä, ettei ole ikinä väärässä eikä hyväksy että maailmassa voi asiat tehdä toisinkin kun hän itse on aina tehnyt. Olen oppinut kiertämään kaukaa, siten välttyy paljolta pahalta. Kaikkia miniöitä ja anoppeja ei ole luotu läheiseen suhteeseen. Silloin kannattaa toimia samoin kuin vaikean työkaverin kanssa, viettää mahdollisimman vähän aikaa yhdessä. Siitä tulee taiteenlaji kun samalla kuitenkin yrittää säilyttää puolison/pojan ja lasten/lastenlasten suhteet kunnossa kaikkille tahoille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Parhaimmat onnittelut Ihanasta Anopista, samalla pahoittelen ettet ole saanut Ihanaa Anoppia.