Monia asioita pohditaan, kun sitä tulevaa kumppania etsitään.
Suomessa ei perinteisesti ole paljon kiinnitetty huomiota ihmisen
ns. älykkyyteen tai sen osalajeihin.
Pidätkö itseäsi älykkäänä, ja jos pidät oletko käynyt esim. Mensan
testissä? Mikä oli tuloksesi ja mikä käytetty keskihajonta?
Mitä odotat etsimältäsi ihmiseltä älykkyyden suhteen, saako tämä olla
itseäsi "tyhmempi"? Onko tällaisella asialla yleensä merkitystä?
Ja erityisesti miehille kysymys:
Jos itselläsi olisi ÄO 110 ja kuulisit että naisen ÄO on 135, miten suhtautuisit
asiaan? Nuo ovat siis täysin jostain reväistyjä lukuja, tarkoitus on vain tuoda esiin selvä ero.
Suomessa ei perinteisesti ole paljon kiinnitetty huomiota ihmisen
ns. älykkyyteen tai sen osalajeihin.
Pidätkö itseäsi älykkäänä, ja jos pidät oletko käynyt esim. Mensan
testissä? Mikä oli tuloksesi ja mikä käytetty keskihajonta?
Mitä odotat etsimältäsi ihmiseltä älykkyyden suhteen, saako tämä olla
itseäsi "tyhmempi"? Onko tällaisella asialla yleensä merkitystä?
Ja erityisesti miehille kysymys:
Jos itselläsi olisi ÄO 110 ja kuulisit että naisen ÄO on 135, miten suhtautuisit
asiaan? Nuo ovat siis täysin jostain reväistyjä lukuja, tarkoitus on vain tuoda esiin selvä ero.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tietenkään en ole mensan testeissä käynyt, sehän on pelkkä bisnes jolla rahastetaan varastomiehiä.
Oikeissa testeissä olen käynyt opiskeluaikoina, tulokset vaihtelivat jotain 140-165 välillä eli yksi kolmestakymmenestätuhannesta saa saman, 165 olisi kai yksi miljoonasta.
Onhan tässä omat rajoitteensa ja tietty nöyryys pitää olla. Aina olen yrittänyt hakeutua itseäni älykkäämpien kanssa samoihin hommiin, näitä ei kovin paljon ole ja toisinaan ovat hankalia luonteita. Mutta keskinäinen kunnioitus toimii oikein hyvin, ymmärtävät että jos minulle on kovin töykeä niin lähden pois, sitten pitää pärjätä niiden kanssa jotka jäävät jäljelle.
Tuo 110-135 ero ei mielestäni ole kovin iso, normalisoidussa testissä 110 merkitsee että nippa nappa pääsee älykkäimpään neljännekseen, 135 merkitsee älykkäintä prosenttia. Nämä ovat siis oikeita testejä eikä Mensan pilipalitestejä.
Noiden testien luotettavuus muuten heikkenee tosi paljon kun ollaan muutaman keskihajonnan päässä keskiarvosta.
Testi antoi tuloksen 163, eli korkeampi kuin 99.6% väestöstä, kuulemma. Etsin älykästä kumppania - hiukan voi olla eroa jompaankumpaan suuntaan, mutta kovin keskitasoisen kanssa tuskin tulisin juttuun kovin hyvin.
Löytyy netistä helposti, vaikka hakusanoilla prometheus society tai mega society.
Oikeassa testissä tuo 163 tarkoittaisi että pääsisit mega societyyn johon pääsee yksi miljoonasta ja jossa viime katsomalta oli viisi jäsentä.
En siis aivan usko.
Ja mikäli tuo luku olisi totta niin olisimme luultavasti kuulleet toisistamme, tässä maassa on pirun vähän niitä jotka käynnistävät uusia asioita.
Luku on totta. En osallistu paikallisen Mensan tapahtumiin, koska en Suomessa asu. En mainosta älykkyyttäni omalla nimelläni, eikä työni ole "älylliseltä" alalta. Tuskin tapaisin kaltaistasi. Olen aika tarkka siitä, kenen kanssa puuhailen.
Nämä mega societyn arvot ovat käsittääkseni pienemmällä keskihajonnalla (ehkä 16), jolloin toi 163 on tosiaan näitä "yksi miljoonista" lukemia. Itsekin olen saanut testistä 166, mutta 24 keskihajonnalla, joka tarkoittaa vain n. 3/1000.
tulokseni (vuodelta 1984) oli parempi kuin 99.6 prosentilla väestöstä. Kullakin testaajalla on omat tapansa laskea ja omanlaisensa testit. Tuo oli testi, jonka suoritin, ja tulokseni oli Mensan kategorioissa se ylin, eli yli 160. Lyttää vaan, jos tuntuu kivalta ja tarvetta tuntuisi sellaiseen olevan, mutta et sillä muuta tosiasioita etkä älykkyyttäni suuntaan etkä toiseen.
Mukava että joskus löytyy ihminen joka tietää/hoksaa enemmän kuin minä.
On varsin harvinaista.
Joskus kokeilin tuota mega societyn testiäkin, alkuosa oli tosi helppoa mutta kyllästyin siinä vaiheessa kun olin päässyt 1:30.000 fraktiiliin. Muutama lisätehtävä olisi vielä voinut ratketa.
Ja minä olen aina luullut, että älykkyystesteissä pyrittäisiin välttämään kulttuurisidonnaisuutta ja oppineisuutta. Titan test tuntui kompuroivan molemmissa kohdissa kieli- ja matemaattisorientoituneiden tehtävien takia. Tämä lisäksi vapaa tekomalli on vähintäänkin epäilyttävä. Varmaan kyseessä on kivaa pähkinää purtavaksi kaikille niille innokkaille, joilla riittää aikaa tuhlattavaksi. Itse kuitenkin pitäisin jopa Mensan testejä mielekkäämpinä, vaikka yksittäisiä tehtäviä tarkasteltaessa se, käytännön syistäkin, on helpompi.
Nuo kielelliset tehtävät ovat helpompia meille kuin jenkeille, useat vaativat hieman yleissivistystä mutta kirjojen käyttö ei ollut kielletty eikä ollut kuin kuukauden aikaraja.
Itse olen käynyt opiskeluaikoina läpi ja tulkinnut aika monta testiä, MMPI, Tat, Zulliger, normaalit älykkyystestit jne.
Mensan testi vaikuttaa todellakin pelkältä bisnekseltä jossa rahastetaan keskinkertaisia kun saavat paperin että ovat mensan jäseniä.
Titan test ei sisällä minkäänlaista aikarajaa. Tuo kuukausi on vain oletus, miten kauan testin tekemiseen kohtuudella menisi. Voit siis pähkiä ongelmia vuosikaudet kaikessa rauhassa, etsiä vastauksia, vertailla niitä ja vaikka tehdä tiimityötä. Konsepti on aivan älytön.
Sen sijaan minua kiinnostaisi, mikä sinusta tekee Mensan testeistä heikkolaatuisia. Toki Mensa vaikuttaa jo järjestönä silkalta rahastukselta älyttömine kuluineen ilman mitään kouriintuntuvaa vastetta, mutta tämä ei oikein ole osuvaa kritiikkiä itse testiä kohtaan.
Minulla on vahva epäilys siitä että mensan testissä menestyy huomattavasti useampi testattavista kuin se 1 tai 2% jonka pitäisi. Tietenkin tähän tulee vastaväite että testiin hakeutuvat vain älykkäät.
Tähän väittäisin vastaan että juuri ne eivät hakeudu, tietävät älykkyytensä muutenkin.
En nyt googlettamalla äkkiä löytänyt mitä tuloksia tuosta tulisi jos laitettaisiin vaikka tuhat satunnaisesti valittua ihmistä tekemään se.
Toinen epäilyksenaihe on se, että tuo on pelkkä kuviotesti.
Kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus jää kokonaan mittaamatta.
Karkeasti sanoen, ei kai olisi kauhean vaikea opettaa apinoille kuviontunnistus jos ne saisivat banaanin oikeasta vastauksesta.
Kieltämättä omasta rajatusta kaveripiiristä melko moni on ylittänyt tuon 2%:n maagisen tuloksn, mikä on oudoksuttavaa. En silti menisi vetämään mitään johtopäätöksiä, ennen kuin näen oikeasti tutkittua tulosta asiasta. Lisäksi on tunnettua, että älykkyysosamäärä ei ole normaalijakautunut, vaan painottuu molempiin ääripäihin. Tästä syystä tuo 2% on lähinnä viitteellinen arvo.
Miten mittaisit kielellistä ja matemaattista lahjakkuutta universaalisti? Nuo aiheet kun tuppaavat olemaan kallellaan oppineisuuden suuntaan. Omasta mielestä perienglantilaiset sanamerkitystehtävät ovat pilapalaluonteisia. Yhtä mielekästä olisi laittaa ihmiset ratkomaan ristikoita, ja käsittääkseni kielellinen lahjakkuus viittaa enemmän kielellisten vivahteiden ymmärtämiseen ja kykyyn esittää asiansa ymmärrettävästi. Tämä vaatisi jo mutkikkaampaa testiä, joka eittämättä olisi äärimmäisen kulttuurisidonnainen.
Kuviopäättelytehtävät nyt vain sattuvat olemaan yleispätevin tapa mitata edes jotain älyyn viittaavaa. Toki voit yrittää opettaa apinoita kuviotehtäviin, mutta valitettavasti mielekkäisiin testehin (esim. Mensan) ei ole tarkoitus kouluttautua. Ne testit kun pitäisi pystyä ratkomaan ilman mitään ennakkotietoa.
Tämän opin kun muinoin pikaopiskelin psykologiaa korkeakoulussa.
Nämä tavalliset testit toimivat ainoastaan jakauman keskivaiheilla, jos mennään parin sigman päähän keskiarvosta (eli lähelle sitä paria prosenttia kummastakin päästä) niin ne näyttävät ihan mitä sattuu. Voipi olla että tämä tapahtuu jo yhden sigman kohdalla.
Kyllä se älykkyyskin taitaa olla normaalijakautunut, testit vaan ovat huonoja.
Mielestäni oppineisuuden tahallinen poissulkeminen aiheuttaa myöskin harhaa, muistaakseni tässä maassa noin 2% ikäluokasta kouluttautuu tohtoreiksi asti. Onhan niissä hölmöjäkin mutta vähemmän kuin kansassa keskimäärin. Ja tuossa mega societyn testissä saa käyttää lähdeteoksia joten se lienee melko tasapuolinen lukutaitoisille.
Matemaattisen älykkyyden mittaus on melko helppoa, jos on lukusarja niin kysytään miten se jatkuu. Tai muita tuolta mega societyn testistä löytyviä, ei niissä tarvita enemmän tietoa kuin lukion lyhyessä oppimäärässä.
Yleisen älykkyyden mittaus on myös helppoa, kerro miten jatkuu sarja m,t,k,t...
tai j,f,m,a...
Joo, kielellisen lahjakkuuden mittaaminen on vaikeampaa, onhan niitä "täydennä sana"-testejä joita taitaa olla jo peruskoulussa.
Lisäksi on se ns. tunneäly mikä saa minut pakenemaan välittömästi jos sen sanan kuulen.
ei ole kiinni koulutuksesta jos mensan testejä on uskominen.
Minusta älykäs ihminen on semmoinen joka: osaa, tietää hallitsee *äkkiälyllään* monia asioita,niitä on harvassa jostain syystä.Jokaisella on oma alueensa missä on hyvä.Eli kauheen vaikeeta on laittaa ihmiset johki älyteorioihin..
Sanotaan joku joka lukenut saattaa silti olla tumpelo monessa..onko se sit älyä??.Harvoin tapaa ihmisiä jotka älykkäitä ja puoleensa vetäviä niitä ei ole kuin muutama prossa..
Onneksi se menee niin että vakka kantensa valitsee ja toinen puolisko täydentää toista..jokainen on hyvä jossain ei kaikessa voi olla hyvä.
Typerä kaakatus ja takeltuminen asioihin äänekkäästi ei ole älykkyyttä mitä tapaa monella työpaikalla..ne.asiantuntijat antavat ns neuvoja tyhmemmille.Älykkyyttä on vaikea selittää kait jokainen pitää omia näkemyksiään ja henkilöitään älykkäinä tai tyhminä.. vaikeepa olis tyhmää ihmistäkin profiloida..Ei oo tyhmyyttä jos ei taho kieltäytyy ja vetäytyy jostain tekemisistä sanoista..Nykypäivänä kuulee että netti sen käyttö..tyhmät ei osaa???eli onko se tyhmyyttä vai saamattomuutta en tahdo opetella..kaikki oppii mitä tahaan kun vaan viittii.
Sairasta/vamm.ihmistä ei tyhmäksi pidä ainakaan hänen kuullen tituleerata..Se on niin eri asia kyse on vammasta tai sairaudesta.Tässäpä taas pohdintaa........
Mun ÄO on 126 keskihajonnalla 16. Mun kaverilla se on tasan 100. On varmaan yksi fiksuimmista kavereista mitä olen tavannut. Sydäntä niin vaikka muille jakaa.
Kunhan on hyvä tyyppi.
Sitten voi olla, että jollakulla on huono fiilis itsensä kanssa mutta siinä on kyse jostain ihan muusta kuin älykkyydestä.
Kukaan oikeasti järkevä ihminen ei ala näissä deittiasioissa mitään rajoja vetämään (ainakaan henkisen puolen) lukuarvojen perusteella. Kyllähän korkea ÄO jotain kertoo, mutta aika vähäistä se vaikutus yleensä arkielämän tilanteissa jos ei ole sellaista... yleisälykkyyttä ja normaalia ajattelukykyä. Yhdellä tempulla ei pitkälle pötkitä muualla kuin erikoistilanteissa. Itse olen mielestäni ns. "jack of all trades, master of none" tyyppinen henkilö, kaikki diff. yhtälöistä kielien ja kiipeilyn kautta metallihommiin sujuu sujuu ihan hyvin, mutta minään mestarina en missään asiassa itseäni pidä vaikka sellasta välillä kuuleekin. :)
Jotenkin sitä vaan huomaa että mitä enemmän oppii ja tietää, sitä vähemmän tajuaa mistään ymmärtävänsä.
Viisas ihminen ei älykkyyttään hirveästi korosta tai tuo esille, kyllä se muutenkin huomataan ja samoin sen pystyy itsekin muista myös lukemaan. Kokonaan toinen asia on sitten vielä käyttääkö niitä aivojaan, vähäisemmilläkin kyvyillä pärjää monia itseään fiksuina pitäviä paremmin jos niitä vaan käyttää. Esimerkkejä löytyy valtavasti arkipäivän tilanteista, ihan vaikka auton parkkeeraamisesta lähtien. Lapsikin ymmärtää että se on edessä keskellä tietä, mutta jostain syistä "ei vaan tullut mieleen".
Kiitokset vastauksista. Sen sorttisia olivat kuin odotinkin.
Voipi olla, että Suomessa ns. sosiaalisella älykkyydellä, tai
sen puutteella on enemmän merkitystä näissä ympyröissä.
Testissä on käyty n. 10 v sitten, tulos 136. Keskihajonnasta en tiedä, mutta nyt on kai käytössä eri systeemi?
Tiedä sitten, mitä tuo Mensan testi mittaa. Matematiikassa olen huono, kielet kangertelee, yleensäkään en ole "kirjanoppinut", vaan kädentaidoissa on suurin vahvuuteni. En pajon viitsi keskustella ajankohtaisista maailman tapahtumista tai julkkiksista. Tätä puolta kai deiteissä enemmän katsotaan.
Itselleni tuollaiset pisteytykset on ihan sama, kunhan ollaan tavallisissa arkielämän asioissa riittävän samanlaiset.
Mm. aspregerin syndroomaa (autismin lievin muoto) potevilla on mitattu huippukorkeita ÄÖ-tuloksia, mutta he ovat heikoimmillaan sosiaalisten suhteiden luomisessa. Ei taida paljon testitulokset vaa'assa painaa, Einsteinin tasoiset älyköt jäävät usein yksin.
Vanha sananlasku: tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Puhelias, mutta tyhmä ihminen varmmankin löytää seuraa helpommin kuin se hiljainen ja älykäs, jota kukaan ei edes huomaa.
oikesti porukoissa pidetään tyhmänä ihmistä joka puhuu ja puhuupuhuu..Ei kait se niinkää aina ole.Kyl tää deiteissä katsoo enempi persoonaa, koko ihmistä..Tyhmyyttä on monenlaista, typeryys joukossa tiivistyy sanonta mutta sekin on nähty..
Olisi hyvä hieman määrietellä, mitä itse kukin älykkyydellä tarkoittaa? Mensan testi perustuu Alfred Binetin luomaan vain matemaattista ja loogista päättelyä tutkivaan materiaaliin ja tehtäviin. Binet kehitti testin seulomaan ja tunnistamaan koululaisten oppimisvaikeuksia. Ironista kyllä, hän vastusti testin käyttämistä luokitteluun ja painotti jo yli 100 vuotta sitten sitä, ettei älykkyyttä ole mahdollista määritellä tai tutkia tyhjentävästi. Länsimaissa on vuosisatoja arvostettu matemaattis-luonnontieteellisiä saavutuksia (osin toki syystäkin), mutta se on vääristänyt ja kaventanut käsitystä älykkyydestä.
Älykkyyskäsityksissä meillä vallitsee todellinen keski-aika. Tänne on valunut varsin hitaasti tietoa siitä, miten älykkyystutkimus maailmalla etenee. Esim. Robert Stenberg , psykologian professori (Tuft University, Usa) on tutkinut älykkyyttä ja erottaa siitä erilaisia ulottuvuuksia, esim. analyyttista älykkyyttä (kyky eritellä asiakokonaisuuksia ja ratkaista monimutkaisia ongelmia), Luovaa älykkyyttä, joka tarkoittaa kykyä käyttää jo olemassa olevia tiedon ja ajattelun rakenteita uusien mallien ja ideoiden luomisessa, sekä käytännöllistä älykkyyttä, joka tarkoittaa kykyä suunnitella ja organisoida kokonaisuuksia ja tehdä oikeita ja nopeita päätöksiä vaikkapa jokapäiväisessä elämässä. Stenberg on myös painottanut, että akateemisessa maailmassa tarvittava älykkyys on erilaista kuin esimerkiksi liike-elämässä tai käsityöläisammateissa tarvittava älykkyys. Kokonaan oman mielenkiintoisen osuutensa älykkyysajatteluun tuo Howard Gardner, joka on määritellyt 7 (tai jopa 8) erilaista älykkyyden lajia - kannattaa esim. googlettaa "Moniälykkyysteoria" niin pääsee tutkimaan, miten monitahoisesen asian äärellä liikutaan...
Joten. Älykkyysosamääräni ei ole minua koskaan sanottavammin kiinnostanut, koska tuskinpa se tieto, että olisin esim. huippuälykäs muuttaisi yhtään mitään. Nauttisin edelleen niistä asioista, joista olen nauttinut tähänkin saakka ja tekisin asioita, joita haluan tehdä. Koulumenestykseni on ollut aina lähinnä loistava ja mieluisan opiskelupaikan ovat avautuivat ensi yrittämällä. Voisin toki brassailla ja päteä puolitutuille, mutta sellaiseenkaan en ole koskaan tuntenut tarvetta. Vasta aikuisella iällä olen tajunnut, että geenien ja perimän ohella tärkein tekijä ovat omat vanhemmat, jotka omalla kohdallani ovat tarjonneet minulle eritttäin hyvät älylliset lähtökohdat, joilla en tarjoita heidän koulutustaan tai älykkyysosamääräänsä vaan heidän kykyään keskustella, kysellä, pohtia ja kannustaa meitä lapsiakin käyttämään älyään ja järkeään.
Nautin ihmisistä, joiden kanssa löytyy yhteistä puhuttavaa ja vastavuoroisuutta. Minulle tyhmyys on sitä, ettei toinen ihminen jaksa ajatella oikein mitään, ei ole kiinnostunut oikein mistään, ei aseta itselleen tavoitteita, ei unelmoi tai pistä itseään likoom minkään puolesta. Kumppanini valinnassa en edes mieti onko hän minulle riittävän älykäs, koska asian vain tuntee ihmisiin tutustuessaan.
Sillä pärjää jo pitkälle ja on merkitystä , ainakin minulle, sydämen asioissa. Sitä joko on taikka ei, eikä sitä hankita koulutuksella.
Sydän on hyvä olla olemassa, merkitystä on todella!
- Muutoihan olisimme kuolleita?
he,ja öh, mikä avaus taashen :(
"Sydämen |
Sillä pärjää jo pitkälle ja on merkitystä "
Kirjoittanut: Sivistys7.1.2010 00:26
:DDDDD
Älykkyysosamäärä kertoo vain sen miten hyvä henkilö on tekemään älykkyysosamäärätestejä.
Pidän itseäni älykkäänä mutta en aio tehdä Mensan testiä, vaikka luultavasti pärjäisinkin siinä hyvin niin mielestäni se on huono tapa mitata älykkyyttä.
Muutenkin pidän sellaisia ihmisiä vähä-älyisinä, jotka leijailee omalla älykkyysosamäärällään tai älykkyydellään. (Aika moni kummiskin tekee mensan testin, että voi sitten leijailla omalla älykkyysosamäärällään.)
Mielellään sellaisen naisen haluaisin joka on fiksu, omaa tunneälyä, maalaisjärkeä ja jonkin verran yleissivistystä.
Saa olla tyhmempi tai älykkäämpi, kunhan ei ole tyhmä kuin saapas, mutta en kovin mielellään akateemistakaan naista halua.
Ei mun miehisyys siitä mitenkää kärsi, jos nainen on älykkäämpi, vanhempi tai pidempi.(Tosin harvemmin tulee vastaan yli 182cm pitkiä naisia. D: )
Pikemminkin se on sitä todellista miehisyyttä, että on pokkaa seurustella sellaisen naisen kanssa.
jotka mollaavat Mensan testejä. Tarve tehdä niin kertoo mollaajasta asioita, jotka eivät viehätä minua. En minäkään pidä jotain megasupereinsteintestiä typeränä, vaikken itse aio sellaiseen osallistuakaan, ja vaikken usko, että mies, joka saisi sellaisesta testistä huipputuloksen, pitäisi minua kiinnostavana. Kullekin kaltaisensa löytyy, jos viisaasti hakee. Aina on jotkut älykkäämpiä kuin me - ei heitä silti tarvitse pitää tyhminä!
Mulla aikalaila samat ajatukset kuin sulla. Tosin olen joskus aikoinani tehnyt Mensan testin silloisen poikakaverini kanssa. Hän oli korkeakaoulutettu, minä vain perus/elämänkoulun käynyt. Kuinkas sitten kävikään???Hän olkoon kirjanoppinut, minä kuitenkin älykkäämpi. Erohan siinä tuli, kun hän fiksumpana ei voinut ymmärtää... So not.
Itse haluan muuttaa;) pohjoiskarjalaan, kotiseudulle takaisin, pohjoiskarjalaan. juoda kaljaa auringon nousuun...
ÄO ja älykkyys on aivan eri asioita. Ainakin imo.
Mun kaveriporukassa keskimääränen ÄO on noin 120-130, mikä on korkea, kun puhutaan kuitenkin yli 5-henkisestä porukasta. Itselläni ja muutamalla muulla ÄO on yli 150, mutta silti pidän porukan älykkäimpänä tyyppiä jonka ÄO on alle 80. En voi ymmärtää miten hän pystyi saamaan tuonlaisen tuloksen, mutta niin se vain on.
Älykkyystestit on vaan ajanhukkaa, ja yleensä jopa mun mielestä useimmat huippuälykkäät on ihmisinä ihan perseestä kun ei sitä tunneälykkyyttä ole.
Älykkyyttä on monenlaista, loogista on vaan helpoin mitata joten yleensä se yleistetään älykkyydeksi.