Hei!
Toivoisin, että mahdollisimman moni lukisi tämän ja antaisi mielipiteitä asiaa koskien. Koen, että olen hieman sekaisin tämän asian suhteen..
Olen 21-vuotias tyttö ja olen tapaillut vajaa puoli vuotta erästä poikaa. Poika on itseäni hieman vanhempi. Pidän hänestä todella paljon, hän on kaikinpuolin mukava, ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen. Teemme kaikenlaisia asioita yhdessä: syömme, nukumme, lenkkeilemme, katsomme elokuvia jne...
Ongelma on se, että tämä poika ei halua siirtyä tapailusta seurusteluun. En halua häntä mitenkään painostaa, vaikka tietämättäni olen ehkä jo niin tehnyt. Olen ottanut tämän asian muutaman kerran puheeksi, mutta pojan puolelta vastaus on aina kielteinen. En ymmärrä ollenkaan, mistä tämä voisi johtua..? Tunnen, että hän jotenkin häpeisi minua, vaikken ymmärrä siihenkään syytä... Kun pojalta yritän asiasta kysellä, hän ei osaa vastata.. Seurustelun aloittaminen ei käytännössä mielestäni muuttaisi mitään muuta, kuin että se asia tulisi julkisesti myös muidenkin tietoon..
Onko muilla ollu samantapasta ongelmaa joskus? Kuinka ongelma on saatu ratkaistua?
Toivoisin, että mahdollisimman moni lukisi tämän ja antaisi mielipiteitä asiaa koskien. Koen, että olen hieman sekaisin tämän asian suhteen..
Olen 21-vuotias tyttö ja olen tapaillut vajaa puoli vuotta erästä poikaa. Poika on itseäni hieman vanhempi. Pidän hänestä todella paljon, hän on kaikinpuolin mukava, ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen. Teemme kaikenlaisia asioita yhdessä: syömme, nukumme, lenkkeilemme, katsomme elokuvia jne...
Ongelma on se, että tämä poika ei halua siirtyä tapailusta seurusteluun. En halua häntä mitenkään painostaa, vaikka tietämättäni olen ehkä jo niin tehnyt. Olen ottanut tämän asian muutaman kerran puheeksi, mutta pojan puolelta vastaus on aina kielteinen. En ymmärrä ollenkaan, mistä tämä voisi johtua..? Tunnen, että hän jotenkin häpeisi minua, vaikken ymmärrä siihenkään syytä... Kun pojalta yritän asiasta kysellä, hän ei osaa vastata.. Seurustelun aloittaminen ei käytännössä mielestäni muuttaisi mitään muuta, kuin että se asia tulisi julkisesti myös muidenkin tietoon..
Onko muilla ollu samantapasta ongelmaa joskus? Kuinka ongelma on saatu ratkaistua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
vielä vähän pelottaa tai olo on muuten epävarma nimenomaan teidän suhteen osalta, vaikka se susta muuten paljon tykkäisikin? Itsellä on vähän samanlainen tilanne, eli poikakaveri ei mitenkään myönnä vielä varsinaista seurustelua vaikka se itselle mieluisampi ilmaisu suhteen tilasta olisikin, mutta ei tuosta kannata alkaa sikäli panikoimaan, jotkut pojat nyt tykkää vaan edetä vähän hitaammin näiden "termien" osalta. Mutta tietenkään en tiedä tilanteestanne sen tarkemmin, että kehotan ottamaan asian vielä puheeksi, mutta jos et tälläkään kerralla saa selkeämpää vastausta niin anna sitten asian olla, annat vaan ajan kulua, teette samoja juttuja kun ennenkin ja katsot myöhemmin mitä mieltä poika on.
Ja onko noilla termeillä nyt loppujenlopuksi niin isoa merkitystä? Olette kuitenkin jollain tapaa yhdessä, se on kai tärkeintä.
Puoli vuotta kuulostaa aika pitkältä ajalta ja sen perusteella kaveri vastaa kuvausta "liiaanitapauksesta": pidetään vanhasta liaanista kiinni niin kauan, kun mukavamman oloista ei ole näkyvissä. Kiinnostuksenkin lopahtaessa suurin osa tarrautuu siihen vanhaan, tuttuun ja turvalliseen ainakin, jos yksin maassa oleminen stressaa roikkumista enemmän.
Tää saattaa vaikuttaa kyyniseltä, mutta selostuksesi perusteella olisin varuillani. Jos kuitenkin tulette keskenänne hyvin toimeen ja pystyt jatkamaan epätietoisena kaverin oikeista motiiveista, niin siitä vaan. En kuitenkaan odottaisi kaverin yllättäin lämpeävän ajatukselle pysyvämmästä suhteesta.
mutta itse en halua tapailun tällä hetkellä muuttuvan seurusteluksi, koska en vaan ole varma haluanko juuri tämän kanssa oikeasti olla... typerää joo toista kohtaan... ja itsellä on sen verran kaikkea tekemistä, matkaa ja juhlaa tulossa, etten halua niihin mitään virallista poikaystävää mukaan.. jossain vaiheessa voin alkaa tykkäämään niin, että haluan oikeasti seurustella mutta tällä hetkellä en ainakaan, ja sitäkään ei voi pois sulkea jos tulee joku sellainen ihminen vastaan, jonka kanssa ei tarvitse miettiä ollakko vaiko eikö.
ja jos sulla on tunne, että poika sua häpeää eikä esittele esim. kavereilleen, niin kyllä se asia sitten taitaa niin olla.:/
Kiitos kaikille vastanneille. Oon ihan samaa mieltä, että tavallaanhan tässä on vain termeistä kyse ja ehkä hieman lapsellista ylireagoida tätä asiaa näin paljon, mutta itselleni olisi hyvin tärkeätä, että olisi jotain sitovaa. Sana seurustelu kuulostaa paljon sitovammalta, kuin tapailu. Mielestäni tapailua ei "harrasteta" puolta vuotta :/ Toki, ihmiset on erilaisia ja tuntee asioita eritavalla... :/
Samoja kokemuksia.. Poika kyllä piti minusta muttei niin paljon ollut tunteita että olisi halunnut sitoutua. Minua tämä asia stressasi ja se vaikutti niin että puolen vuoden jälkeen oikeastaan vain murehdin eikä meillä sen takia ollut enää kovin hauskaa yhdessä..pikkuhiljaa yhteydenotot väheni ja viimeistään silloin halusin puhua asiasta kunnolla..nykyään ei olla oikeastaan yhtään yhteyksissä. Asumme eri kaupungeissakin. En minäkään painostanut mutta kun olin niin ihastunut niin koko ajan pyöri mielessä että milloin se tulee loppumaan kun toinen ei näköjään halua sitoutua...
Älä nyt kokonaan menetä toivoa, mutta suosittelisin keskittymään enemmän omaan elämään ja ole "vaikeasti tavoiteltava", ehkä sitten hän tajuaa mitä on menettämässä ja haluaakin seurustella;) Älä missään nimessä painosta ja pommita tekstareilla ihastuneena vaan hanki omaa tekemistä ja jos hän ihmettelee mikset juokse hänen luokseen niinkuin ennen niin voit ottaa puheeksi tuon..olet että "no jos et halua seurustella niin ei sitten varmaan kannata jatkaa tätä tapailua kovin tiiviinä ettei tule pettymyksiä"...