Miten kiireelliset ihmiset löytävät toisensa? Mulla ainakin päivät kuluu työn, harrastusten ja opiskelunkin parissa. Loppuaika menee sitten tiukasti kavereiden, perheen ja sukulaisten näkemiseen.
Esim. nettitreffailuun ei mulla olisi ollenkaan aikaa. Baareissa en myöskään pahemmin käy. Kaikenlisäks pitäisi löytää sellainen, jolla myös olisi omatkin menonsa ettei joka päivä vaatisi näkemistä.
Esim. nettitreffailuun ei mulla olisi ollenkaan aikaa. Baareissa en myöskään pahemmin käy. Kaikenlisäks pitäisi löytää sellainen, jolla myös olisi omatkin menonsa ettei joka päivä vaatisi näkemistä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kun sinulla kerran on jo päivät täynnä kaikkea muuta toimintaa, miksi haluat sotkea siihen mukaan vielä seurustelukumppanin? Usko pois, ei sinulla ole aikaa seurusteluun, jos ei kerran edes seuralaisen etsimiseen.
Kun sanoit että haet kumppania jolla on omatkin menonsa ettei vaadi koko ajan näkemään sinua, niin ehkä haetkin vakipanoa eli fuckbuddy? Jos olet jotensakin normaalinnäköinen ja -kokoinen nainen, niin eiköhän sellainen järjesty, ilmoittele vaan.
"Usko pois, ei sinulla ole aikaa seurusteluun, jos ei kerran edes seuralaisen etsimiseen"
Ei toi oo noin mustavalkoista. Mun mielestä mulla olisi ihan tarpeeksi aikaa kunnon parisuhteeseen. Esim. illalla kun tulen kotiin töistä, harrastuksista, ystävältä tms. niin olen yleensä yksin kotona koko loppuillan. Tuonkin ajan voisi viettää kumppanin kanssa seurustellen eli monta tuntia. Vaikka sitten ihan vaan kotona tai mennä elokuviin yms.
Päivänmittaan voi jutella useesti puhelimessa ja jakaa toisen kanssa ajatuksia ja sanoja. Hyvässä seurustelusuhteessa muutenkin voi olla onnellinen toisen olemassaolosta vaikkei hän olisikaan fyysisesti läsnä. Tietää, että on joku josta välittää, jota ajattelee, ikävöi, rakastaa ja joka tuntee myös samalla tavalla.
Viikonloppuisin voisi käydä yhdessä vaikka lenkillä, ruokaostoksilla, tehdä ruokaa, katella elokuvia yms. joita tulee tehtyä helposti yksikseen.
Ja kaikenlisäksi sitten kun löytyy hyvä kumppani niin varmasti tulee karsimaan jonkinverran aiempia omia menojaan. Mutta en mä tietenkään nyt niitä halua karsia kun ei ole mitään kunnon syytä siihen.
Mutta kyllä miehelläkin pitää olla omat menonsa, että hän ei tule mustasukkaiseksi minun meinoistani.
Tietty seksiäkin kaipaan ja paljon, mutta niin varmaan moni muukin. En haluu kuitenkaan pelkkää seksisuhdetta eikä siihen mun mielestä ees tarvii sanoo mitään syytä.
On se kumma kun väität että kaikki aika menee harrastuksiin ja kaverien luona käyntiin ettei edes netistä saati sitten ravintolasta ehdi käydä kattelemassa sopivia ehdokkaita. Ja kuitenkin sinulla muka olisi mahdollisuus viettää toisen kanssa aikaa iltaisi, viikonloppuisin jne.? No käytä ne ajat vaikka siihen deittipalstoilla ja ravintoloissa roikkumiseen sitten.
Kyllä se seurustelu vie ihan varmasti vähintään yhtä paljon aikaa kuin kumppanin haku, ja voi myös olla paljon stressaavampaakin.
Jos haluat säästää kallista aikaasi seuranhaussasi niin kirjoitat tietenkin mulle, [email protected]
Katsotaan josko saisimme kalenterimme synkronoitua toistemme kanssa niin että ehtisimme tavata edes kerran kuussa, ja muulloin maassa.
:) Kiitos ehdotuksesta, mut ei ehkä kuitenkaan, koska sokkona näkeminen on todella tuuripeliä. Sentakia se viekin mahdottomasti aikaa, koska ei riitä, että roikkuu deittipalstoilla. Pitää myöskin meilailla niiden kanssa ja tapailla useita. Ton takia en ymmärräkkään mitä järkeä nettideittailussa ylipäänsä on. Ihan sama kuin sut laitettaisiin side silmillä ja kädet sidottuina valitsemaan baarissa itsellesi kumppani. Tuskin tärppäisi ekalla osumalla eikä toisellakaan.
Baareissa en käy siksi, että en jaksa enää niihin arki-iltaisin lähteä. Muutenkin pitää herätä arkiaamuisin aikasin niin ei baarissa olosta osaisi nauttia. Viikonloppusin tuleekin joskus harvoin käytyä, mutta mielummin sitä on pirteä vaikka lauantainaki, jotta voi käydä lenkillä yms. Eikä baarissa ole kuin kännisiä miehiä, jotka ehdottelee seksiä. Tai siltä ainakin tuntuu. Hyviäkin miehiä baareissa on, mutta ne on yleensä niin ujoja ja hissukoita etteivät tulla kunnolla iskemään.
Sama pätee muihinkin paikkoihin. Ulkomailla ollessa miehet tulevat ihan selvinpäin monessakin arkisessa tilanteessa juttelemaan. En kuitenkaan halua ulkomailta miestä. Suomessa kunnon miehet ovat aika nössöjä, koska eivät tule koskaan juttelemaan esim. kadulla, kaupassa, lenkkipolulla, kirjastossa, jätskikiskalla, junassa yms. paikkoja on rajattomasti.
Ainoo paikka missä suomalainen mies uskaltaa lähestyä naista on INTERNETTI tai sitten baarissa humalassa. Tämän takia minäkin sinkku. Ja huom. aloitteen tekeminen nyt vaan sattuu kuulumaan miehille, siitä pidän kiinni. Jos ei ole miestä tekemään aloitetta ja osoittamaan kiinnostustaan naiselle niin ei siitä ole loppupeleissä miestä muuhunkaan.
Pari pointtia:
Miksi pelkäät tavata miestä esim. kahvilassa? Mitä pelkäät menettäväsi? Jos ei iske niin mikset yksinkertaisesti sano 5 min kuluessa että antaa olla, emme sovi toisillemme? Onko sinulla yleisestikin kammo "vieraita" miehiä kohtaan, esim. jotka kävelevät sinua vastaan kadulla? :)
Ja toinen eli se että mielestäsi aloitteen teko kuuluu vain miehille: miksi? Luulen ainoan syyn olevan se että koska naisten ei tarvitse, ja koska naisetkin tietävät kuinka stressaavaa ja vaikeaa se on aloitteentekijälle, oli se sitten mies tai nainen.
Ei ole tasa-arvoista ei.
Hyviäkin miehiä baareissa on, mutta ne on yleensä niin ujoja ja hissukoita etteivät tulla kunnolla iskemään.
-
eli parempi tietysti ottaa se huono.
Ja huom. aloitteen tekeminen nyt vaan sattuu kuulumaan miehille, siitä pidän kiinni. Jos ei ole miestä tekemään aloitetta ja osoittamaan kiinnostustaan naiselle niin ei siitä ole loppupeleissä miestä muuhunkaan.
-
enpä tee. olen ilman. ei vaan yhtään kiinnosta nainen joka ei osoita minuun kiinnostusta.
"Ja toinen eli se että mielestäsi aloitteen teko kuuluu vain miehille: miksi? Luulen ainoan syyn olevan se että koska naisten ei tarvitse, ja koska naisetkin tietävät kuinka stressaavaa ja vaikeaa se on aloitteentekijälle, oli se sitten mies tai nainen. "
Tottakai on järkevämpää valita jo hänet valinneista kuin ottaa riski ja valita kaikista kiinnostavista joiden joukossa on suurehko ryhmä ei-kiinnostuneita. En minäkään naisena viitsisi tehdä aloitteita, jos vähänkään viehättävä olisin. Näin "tyhjien käsien" sattuessa voikin todeta itselleen että eipä ollut tarpeeksi hyvää miestä tarjolla tälläkertaa. Aloitteentekijällä pitääkin sitten olla runsaasti itsetuntoa ettei "miksi minä en kelpaa"-ajatukset pyörimään nupissa kun muutamat pakit tulee. Taitaa jo ajatuksenakin pelottaa, joten pysytään tutussa ja turvallisessa metodissa, ihan varmuuden vuoksi.
Itse täytyy myöntää että näissä harvoissa aloitteellisissa naisissa(ei känniääliöissä) on jotain viehättävää määrätietoisuutta. Hiiret eivät valitettavasti kiinnosta.:)
Tälle kiireelliselle voisin lisäksi todeta "ilkeyttäni" että ehkäisy parisuhteessa kuuluu naiselle kun se sattuu vaan niin olemaan. Popsikoot perhana pillereitä naama vääränä, minähän tässä en tule raskaaksi.;)
Miehet eivät tule iskemään esim. lenkkipolulla tai kirjastossa sen takia, että vastaus on yleensä töykeä "mene vittuun" tai muuta vastaavaa. Ei sellaista jaksa kuunnella. Ennemmin tekee aloitteen baarissa, jossa suuri osa on kuitenkin hakemassa seuraa.
"...ei riitä, että roikkuu deittipalstoilla. Pitää myöskin meilailla niiden kanssa ja tapailla useita. Ton takia en ymmärräkkään mitä järkeä nettideittailussa ylipäänsä on..."
Voi herranpieksut! Siksihän juuri meilaillaan, että tutustuu tyyppiin sen verran, että tietää, kannattaako tavata. Kyllä itselleni on selvinnyt 2-3 kirjeen jälkeen (ja tuon kirjeenvaihdon yleensä käy 2-3 päivässä), kannattaako edes meilailua jatkaa. Tavannut olen vain harvat ja valitut ja jo neljännellä kerralla "tärppäsi".
"...Ihan sama kuin sut laitettaisiin side silmillä ja kädet sidottuina valitsemaan baarissa itsellesi kumppani..."
Mielestäni baarista isketty seuralainen on juuri sitä. Et tiedä baarissa tapaamastasi tyypistä muuta kuin sen mitä näet. Se, mitä hän puhuu, voi olla täyttä puuta heinää. Mutta ehkä sinulle onkin merkitystä vain sillä, miltä hän näyttää.
"...Tuskin tärppäisi ekalla osumalla eikä toisellakaan..."
Kovat on sulla odotukset. Elämäsi mies - siis se juuri sopiva - pitäisi putkahtaa jostakin tekemään sinulle aloitteita ilman että itse teet mitään asian hyväksi.
Nettitutustumisesta vielä sen verran, että se oli tosi mielenkiintoista. Oli hauskaa kirjoitella erilaisten tyyppien kanssa.
Mitä vikaa nettitreffailussa on? Täytyyhän siinäkin tavata toinen ihminen alkukeskustelujen jälkeen, vai?
Siellä baarissakin. Eivät vaan pidä miehistä, niin yksinkertaista se on.
Herää kysymys, että pitääkö naista tulla iskemään?
Minkä ihmeen takia nainen ei voi tehdä aloitetta ja mennä juttelemaan kiinnostavalle miehelle vaikka kaupan kassajonossa?
Tietysti jos ei naisella pään sisältö riitä keskustelunavauksen keksimiseen, niin on ehkä parempikin, että kyseinen nainen on sinkku..
Vaikuttaa siltä, että keskuudessamme elää ihmisiä, joille rakkaus on yhtä iso juttu kuin 2 minuutin nuudelikeitto. Nopeasti valmis, nopeasti syöty. Ja sitten ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja ja elämyksiä!
Ihmettelen kyllä Mies-nimimerkin tapaan, mihin sinä sitä miestä tarvitset, jos kerran olet noin kiireinen? Pitäisikö hänen olla sellainen, jonka sinä otat hyllystä esiin silloin kun satut tarvitsemaan häntä?
Itse haksahdin kerran mieheen, joka nettiyhteydenpidon aikana kertoi lukuisista menoistaan (työ, opiskelu, harrastuksia). Ihmettelin kyllä mielessäni, missä välissä hänellä olisi aikaa tavata mutta ajattelin sitten, että kaipa hän aikoo karsia jotain menoistaan pois kun kerran seuraa etsii. Tapailin häntä kuukauden verran. Mitään hän ei jättänyt pois tekemisistään. Tavata voi vain ilta yhdeksän aikaan tai viikonloppuna, ellei hän silloinkin lähtenyt johonkin harrastuksiinsa. Ne yhteiset kiinnostuksen aiheet, joita hän kirjoitellessamme väitti itsellään olevan, katosivat kummasti jonnekin. Kuukauden kuluttua totesin, että tämä ei todellakaan ole sitä, mitä minä olen hakemassa ja luovutin.
En tarkoita sitä, että jatkuvasti pitäisi kyhnätä kylki kyljessä. Jotain yhteisiä tekemisiä ja kiinnostuksen aiheita täytyisi kuitenkin olla ja myös sitä aikaa.
"Esim. nettitreffailuun ei mulla olisi ollenkaan aikaa. Baareissa en myöskään pahemmin käy. .."
Et siis halua uhrata aikaasi seuran hankkimiseen? Sopivan seuralaisen pitäisi vain jostain putkahtaa sinulle? Kannaltasi on valitettavaa, että sopivaa ihmissuhdetta ei vielä voi tilata Anttilasta.
Tuttu tunne.. olen tällainen nuorempi yrittäjyydellä sinnittelevä kaveri ja se on sillä lailla että perjantaina illalla seiskasta ysiin siivotaan. Ysistä kymppiin tiskataan. Kympistä varttiyli yhteentoista tehään ruokaa. Sitten suihkuun. Kahdeltatoista baarijonoon. Neljä tuntia aikaa tehdä vaikutus ja ennen kaikkea rentoutua edes hetki.
Lauantai aamuna nukutaan pitkään ja sitten se viikko voikin alkaa siinä pikkuhiljaa taas uudelleen. Lauantain voi periaatteessa pyhittää pyykinpesuun ja vaikka telkun kattomiseen..
Mutta ei tällä lailla kyllä mitään parisuhdetta saa aikaiseksi. Saatana keventäisivät edes hiukan jotenkin pienyrittäjien elämää..
Samaistuin hyvin tilanteeseesi; työt, opiskelut, nykyiset tärkeät ihmissuhteet, harrastukset. Paljon ei tunnu jäävän aikaa hyvän seuran hankkimiseen.
Teen aloitteita arkisissa tilanteissa, en kuitenkaan millään jatkuvalla syötöllä, vaan sellaisella perusvalppaudella, sopivassa tilanteessa. Ehkä se on pikemminkin sellaista pientä huulta/flirttiä. Kiire kuitenkin painaa. Aina ei ehdi/jaksa heittää jotain legendaarista. Voisit itsekin joskus tehdä sen.
Moikataan kun taas kävellään toistemme ohi. :)