On ihan kamala tunne kun on rakastunut ystävään, ja tietää, ettei voi koskaan tätä saada. Omalla kohdallani ystävä on vielä samaa sukupuolta. Hän on paras ystäväni. Sattuu tosi paljon kun rakastan ystävääni niin kovasti. Ystäväkin välittää musta, mutta on kiinnostunut siinä mielessä eräästä toisesta. Joskus tuntuu että olisi helpompi elää ilman tällaista epätoivoa, mutta toisaalta en halua elää ilman kyseistä ihmistä elämässäni :(
Todella hankala tilanne, ystävä pyörii mielessäni koko ajan.
Todella hankala tilanne, ystävä pyörii mielessäni koko ajan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo mut eipä tuossa oikeen mikään muu auta, ku et otat nyt reippaasti sitä välimatkaa kaveristas. Jos se on selviö, ettet koskaan saa tyyppiä omakses, niin oikeesti ukso mua, ÄLÄ tuhlaa aikaas turhaan riutumiseen ja toivomiseen. Teidän suhde ei mee KOSKAAN tuon pidemmälle ja jos sä hengaat sen lähettyvillä, et pääse elämässäs senttiäkään eteenpäin. Vasta sitten ku tuntees on laimentunut huomattavasti ( ja sillonki siinä on riskinsä...) voit ottaa yhteyttä kaveriis. Monesti vasta uus ihastus tekee sen maholliseksi.
Tajuun kyl ettet varmaan halua olla kaverista erossa, varsinkin jos se on paras ystäväs, mut se vaan syö sua sisältä ja tekee pahaa tuhoa, jos pyörit jatkuvasti sen lähettyvillä ja koitat muka olla niin kuin ei haittais. KOSKA SE HAITTAA. Ja veikkaampa ettet hirveenä taho kuulla myöskään juttua sen omasta mielenkiinnon kohteesta...Et nyt, takapakkia vaikka kirpaseekin. Mut kirpaseehan se nykytilannekin. Jäämällä tohon asetelmaan et voita mitään, vellot vaan pahassa olossa ja epätoivossa. Ottamalla vähän omaa aikaa annat itelles mahollisuuden myös tavata muita potentiaalisia ihastuksia. On tosi hankala kehittää kiinnostusta kehenkään muuhun, jos tämänhetkinen sydänkäpys on koko ajan siinä. Se sabotoi tietämättäs sun kaikki mahollisuudet kehittää tunteita muihin ihmisiin. Turvallisinta on tosiaan alkaa kaveraamaan taas vasta sitten ku oot onnellisesti suhteessa jonkun kanssa.
Jos kaveris jo tietää tunteistas sitä kohtaan, voit sanoo sille suoraan et nyt on näin et tahon olla vähän aikaa itekseni, et pääset niistä tunteistas eroon ja jos kyseessä on OIKEA ystävä, se tajuaa sen ja antaa sulle tilaa. Jos se ei tiedä, et tykkäät siitä, se on toki hankalempaa irrtottautua ilman et loukkaat sitä poissaolollas, mut se on sun elämäs, ja loppjen lopuks se on SINÄ josta sun pitää eniten pitää huolta. Ei kaveris kuole, jos oot vähän aikaa veke.
Ja poissaololla tarkotan MYÖS näitä facebook, myspace mitä näitä nyt on stalkkaus-kieltoa, muuten se ei toimi.
Onnea matkaan!
oon myös rakastunu ystävääni enkä uskalla sitä paljastaa ettei ystävyys mene. ihanaa mutta raastavaa. :)
tunteet tulee vain kerran ja on luonnollista että hyvään ystävään voi rakastua, koska välit tulevat hyvin läheiseksi. kehoittaisin juttelemaan asiasta hänen kanssaan. jos olette todella hyviä ystäviä niin kyllä hän ymmärtää vaikka ei tuntisi samoin ja sun ois myös helpompi olla :)
Olen samassa tilanteessa. Ja haaveilen, että voisimme vielä olla muutakin kuin ystäviä. Mutta itse olen hankalassa suhdekuviossa toisen naisen kanssa, enkä tiedä, miten toimisin oikein kaikkien kannalta. Ainakaan en toivo, että ystäväni ottaisi minuun etäisyyttä, pikemminkin voisi ilmaista tunteensa selkeämmin.