Olen nuori naisenalku, lihava, ylipainoinen, syynä eräs sairaus, tosin siihen on lääkkeet jotka estävät lihomisen, mutta epäonnekseni sairaus havaittiin monen vuoden jälkeen, onneksi nyt lääkkeet.. Monta kertaa kuullut ''vi*tu toi läski syö paljo'', heti oletetaan olevan suursyömäri, ei tunnu mukavalta. kukaan ei edes tahdo tutustua ulkonäön perusteella, moni joka on tuntenut minut jo kauan sanoo että olen aivan ihana ihminen, parempaa ystävää ei löydä.. Itse en löydä uusia ystäviä. Jos vaikka netissä juttelee jonkun kanssa ja tuntuu olevan mukavaa, mutta kun juttukaveri saa tietää että olen lihava, loppuu juttelu siihen. Olen varmaan koko elämäni yksin koska kukaan ei tahdo seurustella tällaisen kanssa. Olen kyllä ihan normaalin liikunnallinen, joka päivä lenkillä, olen harrastanut erästä joukkueurheilua 5 vuotta, piti lopettaa se koska muutin pois.. En naamastani ole ruma, mutta se koko näyttää vaikuttavan 100%. Miten tällainen isompikokoinen tyttö saa uusia tuttavuuksia kun kukaan ei tahdo edes jutella!
en kelpaa tällaisena
pullukkapallero
8409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laihduttamisen ei pitäisi olla sinullekaan mahdotonta, mikset laihduta??
mutta ei se parissa päivässä ! Joka päivä 5-7km lenkki koiran kanssa reippaasti, syön melko vähän, lounas tai päivällinen ja joku välipala, lisäksi olen ajatellut ostaa stepperin että saa liikuntaa samalla kun vaikka katsoo jotain leffaa. Mutta niin kauan kuin olen tämän kokoinen, olen yksin.
Katso ruokavalio kuntoon. Jopa täysin liikkumatta voi laihtua jos syö oikein. Eikä mitään älyttömiä tavoitteita, semmoinen 100g/ painonpudotusta per päivä on ihan passeli määrä, ei tarvi nähdä nälkää. Jos menee nälkäkuurille, se on niin perseestä että into loppuu aivan varmasti ja sitäpaitsi kyllähän se on niin että ne ruokailutottumukset on muutettava lopullisesti, eikä vain kuurin ajaksi. Siispä maltillinen ja hidas laihduttaminen on paras keino tähän.
Liikunnan kanssa tietenkin kaikkein paras, mutta ei kannata rääkätä itseään liian rajalle, vaan kohtuus kaikessa!
tässä yhteiskunnassa kaikki pyörii ulkonäön ympärillä. Laihduta, se on minunkin karu
neuvoni.
Tärkeintä on se, että opit hyväksymään itsesi! Ei kukaan halua seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolle pitää todistella, että kelpaat sellaisena kuin olet. Kun hyväksyt itsesi ja olet ylpeä itsestäsi, kaikki on helpompaa. Olet elämäsi tärkein ihminen ja sinun pitää elää elämäsi itsesi kanssa!
kuka pystyy oikeasti hyväksymään itsensä tahdottomana läskinä, ei kukaan. Ainut keino on laihduttaa, saada siten terve itsetunto ja keho.
Turha jeesustella mistään itsensä hyväksymisestä, kun se ei onnistu, eikä muukaan maailma hyväksy.
''Jos menee nälkäkuurille, se on niin perseestä että into loppuu aivan varmasti'' Eipä ole into loppunut, alle 700kcal päivässä nyt mennyt parin kuukauden ajan. Motivaatiota kyllä löytyy kun on jo joutunut vaatteissa suosimaan pienempiä kokoja. Ja tuosta itsensä hyväksymisestä, en todellakaan aijo hyväksyä itseäni tällaisena kun tämä paino on vain siitä sairaudesta johtunut. Aina olen ollut liikunnallinen mutta sairauden takia ei silti paino ole tippunut. Heti kun sain lääkkeet niin paino ei enää noussut, ja nyt ''nälkäkuurilla'' olen saanut painoa tippumaan.
Mutta sitä vain ihmettelen kun ei voi edes jutella muiden kuin laihojen kanssa. Enkä minäkään ole edes mikään sairaalloisen lihava. Olen vain ''rotevampi'' hyväkuntoinen tyttö. Ja kaikki eivät varmaan usko että isokokoinen voi olla hyväkuntoinen, mutta 7 vuotta salibandya niin kuntoa kyllä löytyy.
"Vähän" kapea elämännäkemys sulla: "Ainut keino on laihduttaa, saada siten terve itsetunto..."
Aika moni vielä hyväksyy ihmiset sellaisina, millaisina he vastaan kävelevät. Ehkä nuorimmissa ikäluokissa asenteet ovat kovemmat? Erilaisuuden hyväksyminen kuitenkin kertoo myös terveestä itsetunnosta ja jos tuossa kohdassa havaitsee itsellään ongelmia, siihen ei laihduttaminen auta.