Katsoiko joku eilen tämän dokkarin Yleltä?
http://areena.yle.fi/video/663210
Aika hurjaa. Miten tuo on voitu tehdä vai onko lavastettu ja näytelty?
Koskettavaa joka tapauksessa. Jäi jotenkin olo kuin olisi vereslihalla...
http://areena.yle.fi/video/663210
Aika hurjaa. Miten tuo on voitu tehdä vai onko lavastettu ja näytelty?
Koskettavaa joka tapauksessa. Jäi jotenkin olo kuin olisi vereslihalla...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mun tuttavapiiristä kun ois otettu sellanen pieni valikoitu joukko, niin olis takuulla ollut vielä mielenkiintoisempia "olohuonevierailuja" erilaisten ihmisten koteihin :) Vaikka eihän noissakaan mitään muuta vikaa ollut, paitsi se, että ne oli vieraita ihmisiä. Paljon kivempaa ois ollut nähdä omia tuttuja :D
Katsoitko sen kokonaan?
ei mun mielipiteeni silti olisi muuttunut siitä että ei vieraiden ihmisten elämä nyt niin kovin kiinnosta... Mussa ei taida olla riittävästi mitään tirkistelijän vikaa :D
Kyse ei ole tirkistelystä vaan samaistumisesta ja myötäelämisestä. Helppo sanoa ymmärtävänsä omia kavereitaan, vaikeaa on ymmärtää ja hyväksyä vieraita.
Ennakkoluulojen perusteella ei pitäisi tuomita.
siitä ei ole siis kyse, vaan tosiaan siitä etten pysty kyllä vieraisiin ihmisiin niin helposti samaistumaan.
Aika erikoinen juttu... pystytkö kuitenkin fiktiivisiin hahmoihin samaistumaan??
hyvin tuntemiini ihmisiin vain. Heihin, joita kohtaan tunnen jotain, vähintään toveruutta, kumppanuutta tai ystävyyttä. Heitä, joiden elämillään on mulle merkitystä ja joilla on mulle merkitystä.
lähinnä epäempaattiselta ihmiseltä. Sorry, mutta sellaisen vaikutelman annat.
olen empaattinen. Muita kohtaan en vaan koe edes tarvetta olla.. Joskus nuorempana kannoin huolta koko maailmasta ja itkin jotain kuolleita eläimiä jossain ikuisuuksien matkan päässä. Enää en jaksa. Ei ole mun vastuulla huolehtia kaikesta. Nyt keskitän välittämiseni vaan läheisiini. Muihin ei enää voimavaroja ees riittäis.
niistä ihmisistä, ketkä jaksaa välittää ja kellä on voimavaroja huolehtia muistakin ihmisistä, kuin ainoastaan läheisistään?
arvostan heitä.
käsittämään, miten he jaksavat enkä sitä, mikä heitä motivoi siihen. Siitä huolimatta pelkkää hyvää siis heistä ajattelen. Itsestäni ei siihen kyllä ole.