ulkoilma maaputken kautta

tuloilmaputkeen kondensoi?

niin? kirjoitti:

tuloilmaputkeen kondensoi?

Kosteaa lämmitä kesäilmaa viileään maaputkeen -> kondensoi putkeen. Miten hoidetaan veden poisto?

Talvella maa jäätyy putken ympäriltä, ihan niin kuin pihallakin.

Kepa kirjoitti:

Kosteaa lämmitä kesäilmaa viileään maaputkeen -> kondensoi putkeen. Miten hoidetaan veden poisto?

Talvella maa jäätyy putken ympäriltä, ihan niin kuin pihallakin.

Lue lisää

Kuinka paljon kondensointia oikeasti tapahtuu. Kesällä toki kondensoi jos imetään suoraan kylmään putkeen. Mutta kone on päällä koko ajan jolloin keväällä putki lämpenee hiljalleen (samalla kuin ilmakin) jolloin kastepistelämpötila nousee putkessa. Putken alkupäässä saattaa sitä hieman tapahtuakin, mutta ei enää loppupäässä (ilmahan on jo jäähtynyt).

Veden poistoa varten voisi putken asentaa laskulle imupäätä kohti ja imeyttää käyrän kohdalla maahan esim. tekemällä muoviputkeen muutaman reiän tai T-haaralla. Käyrän kohdalle salaojasoraa.

Kaipailen nyt kokemuksia sellaisilta jotka tämän on oikeasti tehneet. Tai jos tästä löytyy mustaa valkoisella että homma on susi, niin olisin kiinnostunut.

Jäätyminen ei kai ole ongelma, jäätyyhän ne maalämpöputketkin

pasi kirjoitti:

Kuinka paljon kondensointia oikeasti tapahtuu. Kesällä toki kondensoi jos imetään suoraan kylmään putkeen. Mutta kone on päällä koko ajan jolloin keväällä putki lämpenee hiljalleen (samalla kuin ilmakin) jolloin kastepistelämpötila nousee putkessa. Putken alkupäässä saattaa sitä hieman tapahtuakin, mutta ei enää loppupäässä (ilmahan on jo jäähtynyt).

Veden poistoa varten voisi putken asentaa laskulle imupäätä kohti ja imeyttää käyrän kohdalla maahan esim. tekemällä muoviputkeen muutaman reiän tai T-haaralla. Käyrän kohdalle salaojasoraa.

Kaipailen nyt kokemuksia sellaisilta jotka tämän on oikeasti tehneet. Tai jos tästä löytyy mustaa valkoisella että homma on susi, niin olisin kiinnostunut.

Jäätyminen ei kai ole ongelma, jäätyyhän ne maalämpöputketkin

Lue lisää

Sveitsissä oli useissa rakennuksissa (teollisuus) putket asennettu kiertämään ensin rossipohjan alle tai lämmittämättömän kellarin sisään. Etuna kesällä viileys ja talvella esilämmitys. Harkitsin itse samaa mutta en jaksanut, olisi ehkä kannattanut. En tiedä mikä on laskennallinen hyöty mutta ehkä joku insinööri voisi laskea.

Harkinnut kirjoitti:

Sveitsissä oli useissa rakennuksissa (teollisuus) putket asennettu kiertämään ensin rossipohjan alle tai lämmittämättömän kellarin sisään. Etuna kesällä viileys ja talvella esilämmitys. Harkitsin itse samaa mutta en jaksanut, olisi ehkä kannattanut. En tiedä mikä on laskennallinen hyöty mutta ehkä joku insinööri voisi laskea.

Lue lisää

Niin se putken pituus ja koko hieman kiinnostaisi. Riittäisiköhän 160mm ja 20 metriä siihen että lämmön siirtymistä tapahtuu? Putken koko voisi olla 200mm:äkin jos pienempi ahistaa.

pasi kirjoitti:

Kuinka paljon kondensointia oikeasti tapahtuu. Kesällä toki kondensoi jos imetään suoraan kylmään putkeen. Mutta kone on päällä koko ajan jolloin keväällä putki lämpenee hiljalleen (samalla kuin ilmakin) jolloin kastepistelämpötila nousee putkessa. Putken alkupäässä saattaa sitä hieman tapahtuakin, mutta ei enää loppupäässä (ilmahan on jo jäähtynyt).

Veden poistoa varten voisi putken asentaa laskulle imupäätä kohti ja imeyttää käyrän kohdalla maahan esim. tekemällä muoviputkeen muutaman reiän tai T-haaralla. Käyrän kohdalle salaojasoraa.

Kaipailen nyt kokemuksia sellaisilta jotka tämän on oikeasti tehneet. Tai jos tästä löytyy mustaa valkoisella että homma on susi, niin olisin kiinnostunut.

Jäätyminen ei kai ole ongelma, jäätyyhän ne maalämpöputketkin

Lue lisää

Talvella putken ympäristö jäähtyy ulkoilman lämpötilaan, jonka jälkeen siitä ei enään ole lämmittävää vaikutusta.

Ajatellaan kevätpäivää. Putki kulkee jäätyneessä maassa, se ei lämmitä ilmaa, mutta päivällä kun on lämmintä, se jäähdyttää sitä ja aiheuttaa tuloilman lämmitystarvetta, jota ei olisi ilman putkea.

Ideahan on oikeastaa vain energian varaamista massaan ja muutosten hidastamista, putki käytännössä vain tasaa lämpöä.

Jotta hommaan tulisi edes jotain järkeä, niin pitäsi olla automaattinen valinta maaputken ja suoran putken välillä.

Imuputkessa on alipaine, joten T-haara imee kosteutta maasta eikä valuta vettä sinne.

Kepa kirjoitti:

Talvella putken ympäristö jäähtyy ulkoilman lämpötilaan, jonka jälkeen siitä ei enään ole lämmittävää vaikutusta.

Ajatellaan kevätpäivää. Putki kulkee jäätyneessä maassa, se ei lämmitä ilmaa, mutta päivällä kun on lämmintä, se jäähdyttää sitä ja aiheuttaa tuloilman lämmitystarvetta, jota ei olisi ilman putkea.

Ideahan on oikeastaa vain energian varaamista massaan ja muutosten hidastamista, putki käytännössä vain tasaa lämpöä.

Jotta hommaan tulisi edes jotain järkeä, niin pitäsi olla automaattinen valinta maaputken ja suoran putken välillä.

Imuputkessa on alipaine, joten T-haara imee kosteutta maasta eikä valuta vettä sinne.

Lue lisää

Se ulkoilman valinta kahden paikan on ihan hyvä idea, eikä niin vaikea toteuttaakaan. Jos ajatellaan että 160mm putkessa kulkee vajaa 100 litraa ilmaa sekunnissa routimattomassa maaperässä niin en usko että se sitä maata kovin pitkälti jäädyttää. Ilman sisältämä energia on kumminkin aika pientä maaperään varautuneeseen.

Jos ajatellaan hyvää LTO-laitetta, niin sehän on vain parempi että ulkoilma on jatkuvasti 0-(-5) astetta, jopa keväällä. Hyötysuhde on parhaimmillaan eikä siltikään tarvitse jälkilämmitystä vaikka se siellä putkessa jäähtyisikin.

Vaikka putkessa olisikin t-haara, imua tuskin tulee maan kautta vaan sieltä oikeasta aukosta. Eli vesi valuu kyllä putkea pitkin alaspäin, voihan koneen joskus pysäyttää tätä imeytystä varten kokonaan.

pasi kirjoitti:

Se ulkoilman valinta kahden paikan on ihan hyvä idea, eikä niin vaikea toteuttaakaan. Jos ajatellaan että 160mm putkessa kulkee vajaa 100 litraa ilmaa sekunnissa routimattomassa maaperässä niin en usko että se sitä maata kovin pitkälti jäädyttää. Ilman sisältämä energia on kumminkin aika pientä maaperään varautuneeseen.

Jos ajatellaan hyvää LTO-laitetta, niin sehän on vain parempi että ulkoilma on jatkuvasti 0-(-5) astetta, jopa keväällä. Hyötysuhde on parhaimmillaan eikä siltikään tarvitse jälkilämmitystä vaikka se siellä putkessa jäähtyisikin.

Vaikka putkessa olisikin t-haara, imua tuskin tulee maan kautta vaan sieltä oikeasta aukosta. Eli vesi valuu kyllä putkea pitkin alaspäin, voihan koneen joskus pysäyttää tätä imeytystä varten kokonaan.

Lue lisää

100 l/s tarkoittaa astetta kohti 128W. Jos sitä lämmitetään maaputkessa -20 asteesta 0 asteeseen, on tehon tarve 2,6 kW. Kyllä tuo jäädyttää nopeasti maaperän. Mutta onhan meillä vastaava lämmön lähde. Poistoputki pitää viedä samaa reittiä pois.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

100 l/s tarkoittaa astetta kohti 128W. Jos sitä lämmitetään maaputkessa -20 asteesta 0 asteeseen, on tehon tarve 2,6 kW. Kyllä tuo jäädyttää nopeasti maaperän. Mutta onhan meillä vastaava lämmön lähde. Poistoputki pitää viedä samaa reittiä pois.

Lue lisää

No joo kyllähän se varmaan niin on, mutta mikä se ilman lämpeneminen siellä on? Onko peräti 20 astetta? Sitten jos kone vaikka poissaoloaikojan aikana pyrii ykkösellä niin onko maan sulattava vaikutus suurempi kuin ilman jäädyttävä??

Mutta tuota en ajatellut että poisto vietäisiin samaa matkaa ulos. Sitä voisi ajatella mutta voi olla liian hankalaa toteuttaa. Se olisi mainiota jos ulkoilmaj jäteyhteet olisi koneen alapuolella, niin ei tarvitsisi tehdä turhia lenkkejä putkilla koneen päältä.

pasi kirjoitti:

Se ulkoilman valinta kahden paikan on ihan hyvä idea, eikä niin vaikea toteuttaakaan. Jos ajatellaan että 160mm putkessa kulkee vajaa 100 litraa ilmaa sekunnissa routimattomassa maaperässä niin en usko että se sitä maata kovin pitkälti jäädyttää. Ilman sisältämä energia on kumminkin aika pientä maaperään varautuneeseen.

Jos ajatellaan hyvää LTO-laitetta, niin sehän on vain parempi että ulkoilma on jatkuvasti 0-(-5) astetta, jopa keväällä. Hyötysuhde on parhaimmillaan eikä siltikään tarvitse jälkilämmitystä vaikka se siellä putkessa jäähtyisikin.

Vaikka putkessa olisikin t-haara, imua tuskin tulee maan kautta vaan sieltä oikeasta aukosta. Eli vesi valuu kyllä putkea pitkin alaspäin, voihan koneen joskus pysäyttää tätä imeytystä varten kokonaan.

Lue lisää

Pihallakin maa on pakkasilman kanssa kosketuksissa ja tien alla voi jäätyä parikin metriä maata.

Kepa kirjoitti:

Pihallakin maa on pakkasilman kanssa kosketuksissa ja tien alla voi jäätyä parikin metriä maata.

Vähän eristettä päälle, vrt viemärit. Sitten ei jäädy.

xxy kirjoitti:

Vähän eristettä päälle, vrt viemärit. Sitten ei jäädy.

Jos se maahan upotettu ilmantuloputki eristetään, niin sen jälkeen hommassa ei ole enään pienintäkään ideaa.

Kepa kirjoitti:

Jos se maahan upotettu ilmantuloputki eristetään, niin sen jälkeen hommassa ei ole enään pienintäkään ideaa.

Siis putken päälle eristelevyä, riittävän leveälti. Altapäin tulisi lämpö & kylmä.

xyz kirjoitti:

Siis putken päälle eristelevyä, riittävän leveälti. Altapäin tulisi lämpö & kylmä.

ja röörin halkaisija n. 500mm

Eipä tuosta mitään oikein löytynyt. Joitain arvioita ja oletuksia oli mutta ei kokemuksia.

pasi kirjoitti:

Eipä tuosta mitään oikein löytynyt. Joitain arvioita ja oletuksia oli mutta ei kokemuksia.

on käsitelty ehkä rakentaminen tai lämmityspalstalla.
En viitsi etsiä missä, kun ajatuksessa ei ole toteuttamisen arvoista.

Yllä on esitetty mm että olisi parempi jos ilma olisikin viileämpää, jotta hyötysuhde olisi parempi??
Aivan pielessä olevaa ajattelua. Ensiksikin esilämmitys pienentää sinänsä jo lto:lla saatavaa hyötyä, toiseksi lämpölaskua ei makseta hyötysuhteen mukaan vaan kulutetun lämpöenergian mukaan. Jos halutaan pienentää lämmityskustannusta, kannattaa sijoittaa lto:hon, ei sen esilämmitykseen.
Hommassa ei ole muuta mukavaa kuin potentiaalinen ikuinen riesa home-, kondenssi-, viemäröinti- ja jäätymis/routaongelmineen.

_oi kirjoitti:

on käsitelty ehkä rakentaminen tai lämmityspalstalla.
En viitsi etsiä missä, kun ajatuksessa ei ole toteuttamisen arvoista.

Yllä on esitetty mm että olisi parempi jos ilma olisikin viileämpää, jotta hyötysuhde olisi parempi??
Aivan pielessä olevaa ajattelua. Ensiksikin esilämmitys pienentää sinänsä jo lto:lla saatavaa hyötyä, toiseksi lämpölaskua ei makseta hyötysuhteen mukaan vaan kulutetun lämpöenergian mukaan. Jos halutaan pienentää lämmityskustannusta, kannattaa sijoittaa lto:hon, ei sen esilämmitykseen.
Hommassa ei ole muuta mukavaa kuin potentiaalinen ikuinen riesa home-, kondenssi-, viemäröinti- ja jäätymis/routaongelmineen.

Lue lisää

Selitin ehkä hieman väärin aikaisemmin. Tarkoitin sitä ettei ulkoilman lämpötiloilla ole väliä. Jos LTO:n hyötysuhde on 80% niin on aivan sama onko ulkoilman (putkesta imetty) lämpötila -10 vai 5 astetta, kummassakaan tapauksessa ei tarvita jälkilämmitystä. Tuloilma LTO:n jälkeen 16 ja 19 astetta. Eli ei mene lämpölaskua ollenkaan. Ratkaisevaa taitaa olla se, missä kohtaa pakkasen puolella LTO alkaa jäätymään. Eli pienikin lämmön nousu (vaikka 5 astetta) saattaa vaikuttaa ratkaisevasti koko koneen toimintaan. Siis kone käy "pitempään" pakkasella.

Siitä homeesta en tiedä, sitähän tässä olisikin mukava tiedustella. Haenkin niitä henkilöitä joilla on oikeasti kokemuksia "homeesta". Nykyiset suodattimet erottavat jossain määrin jopa bakteereita.

Kondenssivesi valuu putkea pitkin alas jossa se imeytetään, ja jäätyminen ei taida olla ongelma, meneehän ne maalämpöputketkin jäähän.

Tulisija jää sen paloilman ja huonelämmön energian erotuksen verran kylmemmäksi, eli mitään lämpötaloudellista hyötyä tuosta putkesta ei ole. Aino hyöty on siinä että takka ei revi vuotoilmaa nurkista kun se tulee putkesta. Tosin siitä putkesta tulee ilmaa muulloinkin kuin takan palaessa, ellei siinä sitten ole sulkuventtiiliä.

tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000001948350