Olemme 10v. olleet aviossa. Alkuun meillä oli täysin samanlainen (hieman omalaatuinen) huumorintaju. Nyt olen huomannut, että mieheltä se on alkanut katoamaan. Huumorintaju on aina ollut itselleni hirveän tärkeää, joten koen tämän tilanteen häiritsevänä. Muuten menee hirvittävän hyvin, mutta emme naura enää samoille jutuille. Itse asiassa emme naura yhdessä oikein enää ollenkaan. Miehen vitsit ovat muuttuneet lähinnä sille tasolle, joita kerrottiin alakouluikäisinä. Mies ei taas lainkaan ymmärrä enää minun tilannekomiikkaani. Televisiotakin katsotaan nykyään eri huoneissa, koska miestä ei yhtään kiinnosta ne huumoriohjelmat joita minä katson ja nauran vedet silmissä.
Onko yleistäkin että yhteinen ilo elämästä katoaa ennen pitkään? Onko huumorintajun takaisin saamiseksi tehtävissä jotain?
Onko yleistäkin että yhteinen ilo elämästä katoaa ennen pitkään? Onko huumorintajun takaisin saamiseksi tehtävissä jotain?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä taas ihmettelen mihin katosi se mies johon parikymmentä vuotat sitten rakastuin ja jonka kanssa menin naimisiin...Nyt näen miehen joka ei paljoakaan välitä muiden tunteista eikä ole kiinnostunut muista; ainoastaan omat asiat tuntuvat liikuttavan. Olen pettymyksekseni huomannut että apuaan mies ei tarjoa kellekään vapaaehtoisesti eikä keksi mitään hauskaa tai mukavaa muiden eteen mutta odottaa kyllä muilta apua itselle. Kotiin liittyvät asiat jättään minun hoidettavaksi ja jos jotain pyydän,on se heti nalkuttamista. Sängyssä oma nautinto on tärkeintä ja siinä kaikki.
ei se sen kummempaa ole...takaan että et ollut koskaan väärässä. Niinhän se menee...
On yleistä. Suorastaan väistätöntä. Tapahtuu joskus nopeastikin. Tilanne korjautuu vaihtamalla puolisoa.
sinähän viksu olet, ainakin ratkaisusi perusteella.
ei yhteistä huumorintajua ikinä ollutkaan...tosin meillä olikin vain sellainen vajaan vuoden suhde, kuitenkin aika tiivis...joskus kun jotain tv-ohjelmaa katsottiin yhdessä, minä saatoin nauraa kippurassa jollekin jutulle, mies totisena vieressä.Mies taas nauroi makeasti jollekin sellaiselle, mikä sai minut miettimään, että mille tuo tuossa nauraa.Vasta jälkeenpäin tajusin kuinka huumorintajutonta totista elämää me yhdessä elettiin.Minä olen naurava huumorintajuinen ihminen, mutta meidän parisuhteessa tämä puoli oli pikkuhiljaa minusta häviämässä.