Mitä omistatte? Omistatteko mitään vai onko omaisuus pankin tai vakuutuslaitoksen? Osaatte kyllä palkoilla kehuskella, mites omaisuuden laita?
Te palkoilla kehuskelijat
Kymysys.
19703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Että omaisuus on varmaankin ihan mitätön, jos on osaamista ja ymmärrystä päästä käsiksi suuriin palkkoihin.
Itse en ole kehuskellut mitään, mutta:
Ikää 29v, omaisuutta 70 000 eur (täysin maksettu asunto, hintaa 70 tuhatta), halpa auto, sitä nyt ei voi omaisuudeksi laskea.
5000e säästössä pahan päivän varalle. Sijoituksia muutamalla tonnilla.
Yksin olen asuntoni maksanut.
Hirveästi ei omaisuutta ole, jos ollenkaan. Koen silti pärjääväni ihan kevollisesti.
Palkka ei tietysti ole kummoinen, mutta pärjään.
Ei ole omaisuutta kuin n. 5 tonnin auto. Kaikki menee mitä tulee :) Eikä ole väliäkään, ehkä olen sen verran "omituinen" ihminen että en ole kiinnostunut haalimaan omaisuutta. Tavoitteena olis kyllä joku pieni pläntti ostaa joskus johon voisi joko mökin tai oman talon kasata. Sitten joskus..
Taitaa vaan olla niin, että omat talot ja kesämökit alkaa maksaa itsetehtynä luokkaa 100 tonnia hinnat alkaen (siis aivan alimman tason pytingit), eli vaatii käsirahaa aikapaljon.
Keskiarvona nykyään maksaa 1500euroa/neliö talon rakentaminen, joka ei sisällä tontin kustannuksia.
Itsetekemällä pitkästä tavarasta saa johonkin 1000euroa/neliö, mutta ei sen alle.
Jos ei takerruta siihen, että "kyllä joku tuttu sai lainaa pankista 200 toboo yksin ja kämppä maksoi vaan 500e/neliö"-legendoihin. Niin vaikuttaa AIVAN MAHDOTTOMALTA EDES UNELMOIDA MISTÄÄN OMASTA KÄMPÄSTÄ JA TONTISTA, jos ei oo yhtään omaa rahaa messissä!
Paljon on niitä, jotka puhuu vuosikaudet, kuinka ne sitten ostaa sitä/tätä/tota, joskus. Mutta ikinä eivät saa ostetuksi, jollei ole yhtään säästössä.
Miten sun mielestä se omaisuus karttuu ilman palkkaa?
Ja mitä suurempi palkka, sitä suurempaa omaisuutta voi käytännössä "kerätä"
Vai oletko sinä niitä luusereita jotka ovat perinneet omaisuuden tekemättä itse mitään?
Onko se sitten "parempaa"?
Kyllähän se näin on että pankin asunnossa moni asuu vuosia, vuosikymmeniä.
Kannattaa suhtautua erittäin skeptisesti näihin keskustelusaittien palkkakyselyihin. Todennäköisesti suurin osa vastaajista ilmoittaa palkakseen aivan muuta mitä se todellisuudessa on.
Se on huomattu. Kaikilla tuntuu olevan mielettömät tulot. itse olen keskeytymättömässä 3-vuorossa (5vuorojärjestelmä) ja silti melkein kaikilla tuntuu olevan parempi liksa kuin minulla. 42tonnia vuodessa.
Omaisuutta on noin 40 t eur. Eli millään en pääse kehumaan, enkä haluakaan.
Jos kerran kysytään niin vastataan. Palkka on vaimolla ja mulla ollut oikeasti hyvä. Omaisuutta on kertynyt siten, että 500 000 euron omakotitalosta on noin puolet velkaa, säästöjä on noin 50 000 euroa. Autot on uusia, mutta molemmat ovat työsuhdeautoja.
Mutta mutta...se ei ole pelkästään kiinni hyvistä liksoista, vaan siitä, että asuntolainan maksu on aloitettu jo melkein 10 vuotta sitten ja olemme myös (tuurilla) realisoineet kaksi kpl kämppiä pk-seudulta, joiden arvonnousu on ratkaisevasti helpottanut omaisuuden kertymistä.
Sehän se. Tänäpäivänä työelämään siirtyvien on todella hankala ostaa asuntoa. Kaikki maksaa mielettömästi, normaaliin kaksioon 30% omalla rahallakaan ei ole mitään asiaa, ellei liksa ole hyvä. Useimmissa paikoissa se ei ole hyvä.
Ennen asunnot ovat olleet huomattavasti halvempia ja inflaatio on syönyt äkkiä asuntolainaa pois. Tänäpäivänä asia ei ole niin.
Hei !
Aloin ASP-sääst jo 1979.
OStin ekan as 1982, toisen 1988 ja seur 1994.
Nyt ne maksettu.
Arvo nyt 270000e. Velaton.
Huvila erikseen 250000e, saatu.
Palkka
toisella 2200e/kk ja toisella 5100e/kk.
Nyt helppo ja turvattu olo mutta nuorilla ei lainkaan helppo yhtälö pätkäduuneissa.
Autoja 4 kaikki velattomia ja omia.
Premium ja nautiskelu V8 ja pari kaupunkikassia.
Ei voi kehuskella vaan sanoa, että ottaa lainaa ja säästää 20 vuotta!
Ei silti kannata liian tiukille laskea, pitää voida matkustaa ja elääkin kivasti!
mutta mitä omaisuutta asunto oikeastaan on, se kun harvemmin realisoituu tai muuttuu "rahaksi".
Sehän on koti, missä asutaan
Ihan sama onko talon arvo 300/500/1miljoona euroa, kenties perilliset siitä sitten hyötyy.
Onko kukaan myynyt taloaan ja siirtynyt esim vuokralle, silloinhan voisi sanoa että
rahaa tuli tilille - ellei se ollut täysin velkaa.
Mutta jokatapauksessa, asuntoja ja varsinkin autoja on turha laskea ns varallisuuteen.
Sen sijaan osakkeet, sijoitukset, "käteinen" sellainen varallisuus minkä voi realisoida,
se on asia eri
Kyllä se silti omaisuudeksi lasketaan koska sen voi myydä halutessaan, jos esim. muuttaa pienempään tai vuokralle tai ulkomaille. Asunnon voi myös myydä pankille etukäteen, eli siitä saa käteistä myyntihintaa vastaan ja kun kuolee, pankki myy asunnon ja ottaa siitä sen osuuden minkä on itse ottanut lainaa. Näin voisi aivan hyvin tehdä jos ei ole perillisiä. Ja miksei vaikka olisikin.
Asunto kyllä on helpommin realisoitavissa kun se siirtyy perillisille jotka voivat sen myydä. Useinhan itse omistaja asuu asunnossaan eikä sitä myy ellei vaihda toiseen. Mutta on se silti omaisuutta koska siitä saa itse päättää, myymisestäkin.
"Omaisuutta on kertynyt siten, että 500 000 euron omakotitalosta on noin puolet velkaa, säästöjä on noin 50 000 euroa."
Tässä on yhtälö, jota en talousmiehenä ymmärrä: velkaa 250K euroa ja samaan aikaan säästöjä (siis rahaa pankkitilillä?) 50K euroa? Ja joka kuukausi maksatte pankille paitsi lainanlyhennystä, myös korkoa. Olisi huomattavasti fiksumpaa maksaa noista säästöistä esim. 45K euroa lyhennyksiä ja jättää 5K ns. pahan päivän varalle, sillä säästöjähän teillä ei oikeasti ole yhtään niin kauan kuin on velkaa. Pankkinne tosin kiittää.
Et sitten liene kovin syvällisesti perehtynyt taloustieteeseen, jos et tunne niin yksinkertaista käsitettä kuin Säästö. Säästö syntyy tulojen ja menojen erotuksesta. Säästää voi monella tavalla: kiinteistöihin, tilille, osakkeisiin, obligaatioihin jne. Toki hyvin suuri osa kotitalouden omaisuudesta on kiinni koti-nimisessä kiinteistössä. Siitä huolimatta, että ko. omaisuutta ei realisoi ehkäpä kuin kuolinpesä, se on silti omaisuutta.
Ihmisillä on erilaisia sijoitusstrategioita -joko tahallaan tai tahattomasti- valittuna. Meidän talouden tietoinen sijoitusstrategia ei ole laittaa kaikkia munia samaan koriin eli maksaa asunto pois mahdollisimman nopeasti. 50 000 eurosta noin 10 000 euroa on rahaa, joka auttaa "pahan päivän varalla", äitiyslomalla tms. Loput 40 000 euroa on sijoitettu suuremmalla riskillä kuin korkeakorkoinen tili tai kodin muodossa oleva kiinteistöomaisuus: osakkeisiin ja ETF:in.
En ole nähnyt järkeväksi verrattain nuorehkona henkilönä tässä vaiheessa sijoittaa vielä riskittömämmin tulojen ja menojen erotusta kuin mitä nyt asuntolainaa maksaessa. Ensinnäkin laina lyhenee (siis korkojen jälkeen) kohtuulliset 2000 euroa/kk. Toiseksi asuntolainan nettokorko on tällä hetkellä n. 0,5 % ja pahimmillaankin ollut n. 3,8 %, joten en näe oikein järkevänä laittaa kaikkea ylimääräistä rahaa asuntolainan maksamiseen. Osalle haluan suurempaa tuottoa kuin asuntolainan nettokorko.
Selvenikö "talousmiehelle" insinöörin ajatusmaailma?
Aika omituinen ajattelutapa ettei asunto olisi varallisuutta. Ihan konkreettisesti voit tuntea sen varallisuutena vaikkapa seuraavaa kautta:
1) Asuntovarallisuuden kasvettua merkittäväksi velkamäärään nähden saat pankista usein edullisemman marginaalin; maksat vähemmän korkoja eli käteen jää enemmän tai laina lyhenee nopeammin.
2) Saat muuhun kuin asuntoon tarvittavaa luottoa paljon halvemmalla esim. autoa varten käyttämällä osin maksettua asuntoa vakuutena.
3) Kun asuntosi on maksettu kokonaan, käteen jäävät tulosi usein lisääntyvät merkittävästi.
4) Eläkepäivinä monet realisoivat ison lapsia varten hankitun asunnon, muuttavat pienempään ja vapauttavat pääomaa esim. loma-asuntoa, matkustelua yms. varten.
Mulla on eläkeikään vielä pitkä matka ja koko ajan karkaa kauemmaksi. Mutta konkreettisesti olen asunnon huomannut arvokkaaksi omaisuudeksi kohtien 1 ja 2 kautta.
kaikki nuo korkokikkailu ideat ovat marginaalisia.
Esim että talovelkaan kiinnität lisää lainaa esim autoa varten?
Sidot vain itseäisi yhä enemmän siihen "omaisuuteen" joka on itseasiassa PANKIN eikä sinun.
Asuntoa on aika hankala laskea varallisuudeksi juuri sen takia että sen realisointi on vaikeaa.
Ja usein mahdotonta, varsinkin täysmääräisesti.
Tietysti voi ajatella niin että kun on velaton, lapset pois kotoa ja eläke häämöttää,
myy kämpän ja siirtyy vuokralle. Jolloin tilille tietty jää "varallisuutta"
Itse lasken varallisuuden enemmän "käteisestä" rahasta , osakkeet jne.
tai vapaa-ajan asunnut, mökit.
Logiikastasi ei saa mitään tolkkua. Asunto ei ole "varallisuutta" mutta kesämökki on...
Kesämökki hankitaan ja pidetään ihan samasta syystä kuin varsinainen asuntokin ja useimmiten kumpaakaan ei ole tarkoitus realisoida. Monesti on myös niin, että lapsien lähdettyä vapaa-ajanasunto on se, joka pysyy ja varsinainen asunto pistetään lihoiksi.
Yhtäkaikki, mielipiteesi on omasi. Ihan taloustieteellinen fakta on, että asunto on omaisuutta siinä missä vaikkapa osakkeet. Ja kun olen viimeistään 8 vuoden päästä maksanut lainan pois, käteen jää muutama tonni enemmän kuukausittain. Silloin omaisuus muuttuu vielä kouriintuntuvammaksi.
Omaisuutta voi saada vaikka lahjaksi tai perinnöksi, ja sen kertyminen riippuu pitkälti elintavoista ja omasta halusta (säästääkö vai käyttääkö rahansa mielummin, ja jos käyttää niin mihin). Mitä siinä siis olisi kehuskelemisen aihetta? Ei se kerro henkilöstä käytännössä mitään.
Palkka taas kertoo yleensä (ei toki aina) henkilön omista saavutuksista, miten hyvin on opiskellut, miten hyvin pärjännyt työelämässä, jne. Siksi hyvä palkka on helppo nähdä ylpeydenaiheena. Mutta jos omaan palkkaansa on oikeasti tyytyväinen ja sen on mielestään ansainnut, niin ei siitä pitäisi tuntea mitään tarvetta enää kehuskella muille.
Muistan itse kun aloitin hommat niin kk palkka oli kämäset 1514€/kk bruttona. Olin ihan äimän käkenä kun tyosoparissa luki tuommoinen numero. Palkka on noussut ihan kiitettävästi tuosta, mutta jotenkin takaraivossa on aina tuntuu ettei se oma työpanos ole nykyisen palkan arvoista. Kaiken kukkuraksi työpaikassani on runkkareita, jotka saavat saman palkan kuin minä ja mielestäni he eivät ole sen arvoisia..tunnin ruokataukoja ja puolen tunnin kahvitaukoja joka perkeleen päivä..
Joskus kun mietin omaa palkkaani ajattelen usein teenkö liikaa vai tekevätkö muut liian vähän :)