Onko täälä ketään jota "vainoaa" nuoruusvuosien ihastus, tapasimme ylä-asteella ja vietimme 3vuotta samalla luokalla ja vieläkään en täysin voi häntä unohtaa, kun näen hänestä unta niin koko seuraava päivä menee ns pilalle kun en voi saada häntä millään mielestä,, joskus menee vuosi että en muista häntä sitten näen taas mitä todentuntuisimman unen ja hän on taas siinä, ja nämä unet on tosiaankin niin todentuntuisia ettei mitään rajaa,, mitään seksuaalista niissä ei ole .
Toisaalta joskus odottaa että näemme taas ,mutta se seuraava päivä on niin tuskainen aivan kuin olisi menettänyt hänet taas.
Toisaalta joskus odottaa että näemme taas ,mutta se seuraava päivä on niin tuskainen aivan kuin olisi menettänyt hänet taas.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiva kuulla toisaalta vaikka onhan sen piinaavaakin. Minuakin vainoavat ihastukset kouluajoilta - kahdeksankymmentäluvulta.. Ne jäivät siis platonisiksi ihastuksiksi =) Näen heistä joskus unta ja minulla on tosi haikea olo sen jälkeen. Minulla on todella ikävä näitä ihania naisia vaikka en ole nähnyt heitä pariinkymmeneen vuoteen.
Sitten menin vielä ihastumaan erääseen läheiseen tuttavaan ja se tuntuu ihan samalta kuin aikoinaan näiden naisten kanssa..ikävöin häntä varmaan elämäni loppuun asti.. taidan olla aika herkkämielinen mieheksi :)
Sama vika löytyy. Se ei vaan katoa. Rakastanko vielä... tuskin
seuristelisinko hänen kanssaan nyt jos voisin... tuskin
Mutta mukava ois tietää miten menee ja mitä kuuluu
ja muutenkin kuulumisia vaihtaa.
Eihän ne tunteet tahdo hävitä sitä on vaan opittava elämään niiden kanssa.
Mutta ei se huono asia ole muistot on kuitenkin kultaa ja vievät ihmisen huomiseen
vaikka tuntuisikin että seisoo eilisessä!