Tänä aamuna kun heräsin, niin tunsin taas saman tuskan, jonka tunnen joka aamu silmäni avatessani.
Rakkaus on loppu, rakkauteni on menetetty. Kuinka murheellinen olenkaan, kuinka haavoilla vuotava sydämeni onkaan. Kukaan ei voi ymmärtää tätä tuskan määrää, kukaan ei ymmärrä rikkirevityn sydämeni painolastia.
Missä rakkauteni nyt on? Kenen sydäntä se lämmittää?
Minulle jäivät vain nämä synkät pilvet pääni ympärille. Minulle jäi vain tämä rikkiraastava tunne ja nämä surulliset aamut. Kaikki on mennyt, rakkaus on mennyt muualle.
*itkee*
Rakkaus on loppu, rakkauteni on menetetty. Kuinka murheellinen olenkaan, kuinka haavoilla vuotava sydämeni onkaan. Kukaan ei voi ymmärtää tätä tuskan määrää, kukaan ei ymmärrä rikkirevityn sydämeni painolastia.
Missä rakkauteni nyt on? Kenen sydäntä se lämmittää?
Minulle jäivät vain nämä synkät pilvet pääni ympärille. Minulle jäi vain tämä rikkiraastava tunne ja nämä surulliset aamut. Kaikki on mennyt, rakkaus on mennyt muualle.
*itkee*
Vastaukset 16
Vanhimmat
varmasti toisen, joka on se oikea.
Et ehkä tänään mutta kenties huomenna?
..ei vaan jaksa uskoa tällä hetkellä ku on jätkä just tehny loput...
mutta elämän on jatkuttava vaikka kyyneleet aiheuttaisi tulvan maahan.
Tälläista sirpaleiden määrää täältä tulvasta ei voi enään löytää, kauanko tämmöinen voi kestää itselläni jo 4kk... eikä valoa näkyvissä. Miten pieneksi sitä ihminen itsensä voi tuntea, kun yksin jää....
Pelottaa mennä nukkumaan, kun aamut eivät eroa toisistaan
Jaan saman tilanteen kanssasi. Vuosi mennyt eikä mikään auta. Tuntuu kuin rakkaus olisi minussa jo kulutettu loppuun. Aamulla vituttaa ja ahdistaa, tämä haikailu taitaa olla tietyn ihmistyypin suurin ongelma.
Itse olen erittäin sosiaalinen tyyppi. En usko että kukaan lähipiiristäni voisi ikinä uskoa että minulla on sydän pirstaleina. En keksi mitään muuta keinoa tähän ahdistukseen kuin muutto jonnekin erämaahan...
Tuskastuttavaa kun yrittää tyhmänä pitää jotain roolia yllä eikä päästä pahaa oloaan ulos. Kasvattaa vaan kaikkea sisälleen ja yrittää itkemällä itsensä uneen saada sen pois....
Kokeilen tätä paikkakunnan vaihdosta lähiaikoina...toivottavasti auttaa.
toi erämaahan muutto voisi olla hyvä idea! todellisuus vaatii kyl olemaan vaan tääl...
pää täynnä liian laimeita sanoja kuvaamaan tuskaa siitä kun et ole luonani...
ikuisuuden helvetti = maailmani ilman sinua
ehkä kahden kolmen vuoden päästä ollaan kuivilla???
mies leikki mun tunteillain tapailin häntä melkein puolivuotta ja kun kerroin mitä ajattelin hän nauraen sanoi ettei oskaan olut vapaa..en tiedä mitä hauskaa siinä oli...
mutta itse masennuinja vasta nyt olen toipunut masennuksesta joka johtui tuosta..itsetuntoni koki aika kolauksen eikä kunnollista miestä näytä löytyvän, koska vedän puoleeni naistenmiehiä tai kiinnostun vääränlaisista, mutta ulkoapäin ei voi nähdä miehen sisälle, että millainen uros on miehiään.
minnekäs se sinun rakkaus on mennyt?
Täällä yksi tuntematon poskelle pussaaja, jos vähän lämmittäisi. Ja toivottavasti huomenna..
En mitenkään näe parempaa huomista, mutta kiitos silti poskipusustasi, se lämmitti mieltä.
Minne rakkauteni on mennyt? Taivaan tuuliin, kaukaisten maiden ääriin. Käveli pois elämästäni edes hyvästiksi vilkuttamatta.
Olen niin surullinen tänäänkin, kyyneleet vierivät poskiani pitkin vuolaina kuin purot; on vain tämä sanoinkuvaamaton ikävä ja yksinäisyys...
Mutta täällä taitaa olla muitakin sydämensä palasilla jalkansa haavoittaneita... :(
.. luuli löytäneensä oikean rakkauden ja et kaikki kestää nii matto vedetä jalkojen alta.. :( siinä meneeki usko kaikkeen rakkaus-paskaan! vihaan kattoa onnellisia pareja!
olen kateellien siskolelni sillä on se oikea..
olen aika hellyyden kipeä välillä tyhmää tiedän sen. en tykkää kattoa kaupungilla onnellisia pareja jotka nuolee toisiaan koko ajan
Ikihanaa pääsiäistä odottettavissa, rakastuneita joka paikka täynnä ja jos ei rakastuneita niin ainakin kiimaisia joiden elämä pursuaa sitä jota itsekkin etsii...vapautta tästä helvetillisestä kaipuusta jonkun lämpöön.
Nyt vois EU tehdä kunnon päätöksen ja perua moiset pyhät, töissä huomattavasti helpompaa olla kun kämpillä yksinään...
älä ny oo niin katkera... jos jokin suhde ei kestä niin siinä ei oo ollutkaan mitään rakkautta olemassakaan vaan omien halujen tyydyttämistä, riippuvuutta tms.
pitää uskoa siihen että on olemassa se aitorakkaus ja se löytyy vain jos sen etsii oikein intohimoisesti.
ei menneeseen kannata käpertyä..
jokainen aamu on kaunis.
jokainen aamu tuo uusia mahdollisuuksia tullessaan... se on valinnoista kiinni mitä tuntee seuraavaksi..surua vai iloa... se on valinnoista kiinni se että halutko tuntee rakkautta, vihaa, surua, iloa jne.
hyvää jatkoa. :)
Mieheni vaihtoi minut 21v nuorempaa sydän palasina miten tästä eteenpäin joka ilta ja aamu asia pyörii mielessä miten selviän tämän yli
Niinpä niin , miksi vaihtoi, löysikö kenties naisen joka ei aina nalkuta, joka jaksaa myös kuunnella miestään, ymmärtää myös miehen väsymyksen ja ennenkaikkea antaa miehelle tilaa hengittää eikä puhalla koko ajan niskaan.Naiset voisivat joskus miettiä , että MIKSI eikä osoittaa aina sitä syyttävää sormea kohti miestä.Minä en ole koskaan itkenyt kenenkään perään, hetken sattuu, mutta kaikesta selviää jos haluaa taistella itsensä selville vesille,Jaksamista ja tahdon lujuutta elämän kentälle