Taustoja. Olemme parikymppinen pariskunta jolla on yksi kaksivuotias lapsi. Olemme asuneet yhdessa neljä vuotta.
Joulukuun alussa vaimo oli lähtenyt ystävien kanssa juhlimaan ja aamuviideltä kun vaimo ei ollut vieläkään tullut niin soitin ja hän vastasi jonkun sinkkumiehen asunnosta jossa oli omien sanojen mukaan vain juttelemassa. Jälkipuinnissa käytiin läpi tapahtunutta ja vaimo väitti kovasti että kyse oli ollut tosiaan vain juttelemisesta. Hän ei osannut sanoa muuta kuin tolkuttoman humalatilan ja lastenhoidosta johtuen olevien aikuis-juttukaverien puutteen. Muutama päivä tämän jälkeen teimme raskaustestin ja vaimo oli ollutkin raskaana jo kuusi viikkoa.
Tämän jälkeen seksielämä lopahti täysin. Ensimmäisen viikon jälkeen tulin torjutuksi varmaan kymmenen kertaa joka oli aivan uutta. Vaimo kieltäytyi jopa minun antamasta suuseksistä.
Myös kaikesta seksuaalisesta koskettelusta piti heti päästä pois.Kysyin monta kertaa onko jotain vialla ja vaimo vetosi vain lastenhoidosta tai raskaudesta väsymykseen. Sain kuulla jo iltakuudelta miten illalla on erityisen tärkeä mennä nukkumaan eikä tehdä mitään muuta. Ensimmäisen lapsen aikana ei kuitenkaan ollut haluttomuutta.
Seuraavina viikkoina alkoi ilmestymään seksikkäitä alusasuja
ja huomasin että suihkusta tullessa vaimo alkoi peittelemään itseään vaikka oli ennen liikkunut alastomana pitkin asuntoa. Nyt on alkanut hajuveden käyttö vuosien tauon jälkeen, uudet hienot vaatteet ja avoimet kaula-aukot kaupungilla liikkuessa. Edelleen on täysi seksittömyys eikä vaimoa saa koskettaa mitenkään seksuaalisesti edes leikiillään.
Miltä kuulostaa eli voiko tällaista käytöstä selittää jollain muulla kuin pettämisellä. Mitään omituisia menoja tai epäilyttäviä kännykkäpuheluita en ole ainakaan nähnyt.
Joulukuun alussa vaimo oli lähtenyt ystävien kanssa juhlimaan ja aamuviideltä kun vaimo ei ollut vieläkään tullut niin soitin ja hän vastasi jonkun sinkkumiehen asunnosta jossa oli omien sanojen mukaan vain juttelemassa. Jälkipuinnissa käytiin läpi tapahtunutta ja vaimo väitti kovasti että kyse oli ollut tosiaan vain juttelemisesta. Hän ei osannut sanoa muuta kuin tolkuttoman humalatilan ja lastenhoidosta johtuen olevien aikuis-juttukaverien puutteen. Muutama päivä tämän jälkeen teimme raskaustestin ja vaimo oli ollutkin raskaana jo kuusi viikkoa.
Tämän jälkeen seksielämä lopahti täysin. Ensimmäisen viikon jälkeen tulin torjutuksi varmaan kymmenen kertaa joka oli aivan uutta. Vaimo kieltäytyi jopa minun antamasta suuseksistä.
Myös kaikesta seksuaalisesta koskettelusta piti heti päästä pois.Kysyin monta kertaa onko jotain vialla ja vaimo vetosi vain lastenhoidosta tai raskaudesta väsymykseen. Sain kuulla jo iltakuudelta miten illalla on erityisen tärkeä mennä nukkumaan eikä tehdä mitään muuta. Ensimmäisen lapsen aikana ei kuitenkaan ollut haluttomuutta.
Seuraavina viikkoina alkoi ilmestymään seksikkäitä alusasuja
ja huomasin että suihkusta tullessa vaimo alkoi peittelemään itseään vaikka oli ennen liikkunut alastomana pitkin asuntoa. Nyt on alkanut hajuveden käyttö vuosien tauon jälkeen, uudet hienot vaatteet ja avoimet kaula-aukot kaupungilla liikkuessa. Edelleen on täysi seksittömyys eikä vaimoa saa koskettaa mitenkään seksuaalisesti edes leikiillään.
Miltä kuulostaa eli voiko tällaista käytöstä selittää jollain muulla kuin pettämisellä. Mitään omituisia menoja tai epäilyttäviä kännykkäpuheluita en ole ainakaan nähnyt.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sinkkumiehen kämpille ei kyllä tosiaan mennä mitään muuta tekemään kuin naimaan. jos eivät ole päässeet itse asiaan niin on tullut joku viimehetken katumus tms.
"aamuviideltä kun vaimo ei ollut vieläkään tullut niin soitin ja hän vastasi jonkun sinkkumiehen asunnosta jossa oli omien sanojen mukaan vain juttelemassa."
sun olis pitänyt vaan tässä vaiheessa kylmästi sanoa ettei tarvi tulla enää kotia.
joskus olen itsekin sortunut uskomaan moista paskaa, enää ikinä en mene samaan vipuun toista kertaa ja jonkun toisen luokse jatkoille meno tarkoittaa automaattista eroa. jos siellä ei olla juuri nyt nussittu, niin kyllä jonkun toisen kanssa. yksinkertaisesti kieltäydyn elämästä epäluulossa ja olenkin kertonen avovaimolleni, miten tällaisissa tilanteissa menetellään (eli tulee samantien kenkää)
ja vaikkei siellä oltaisi naitu niin seksitön liitto on nollan arvoinen. itse lähtisin lätkimään ja jättäisin eukon miettimään mikä meni pieleen ja kuinka hauskaa on olla yksin paksuna.
(jos aiot lähteä niin lähde ennen lapsen syntymää joten et tule koskaan kiintymään siihen = helpompaa sulle)
että neuvot lähtemään ennen OMAN lapsen syntymää...? Loistava neuvo, palstan parhaita!
"että neuvot lähtemään ennen OMAN lapsen syntymää...?"
olisi tässä tapauksessa kyllä syytä teettää kyllä isyystestit ennen tunnustamista.
Selkeästi vaimosi piilottelee selkänsä takana jotain hyvin suurta. Voisiko olla mahdollista millään tavalla, että kyseessä olisi vahinkoraskaus, siten ettet ole sikiön isä? Tuota selostusta kun lukee, kellot alkaa soimaan, ja kovasti. Kai sinunkin hälytyskellosi soi? Ei tuossa ole kyse mistään aikuisten juttukaverien puutteesta, vaan selkeästi tämä eukko tekee itseään houkuttelevaksi muille miehille. Olisiko saanut seksiä vieraalta mieheltä, tästä sitten virkistynyt etsimään lisää ja se selittää nuo kaula-aukot sekä itsensä peittelemisen kotona.
Tuskin voi tuollaisen naisen kanssa mitään puhua halki, olet varmaan yrittänytkin. Paras ratkaisu voisi olla eroon hankkiutuminen pian. 2v lapselle sitten huoltajuus sen mukaan miten läheinen lapsellesi voit ja tahdot olla.
Odota niin kauan kun lapsi syntyy. Teetätä isyystesti heti, kun on mahdollista.
Sen jälkeen ratkaiset mitä teet.
Älä kuitenkaan hylkää lasta/lapsia.
Kiitos vastauksista ja samanlaistä tunnetta on koko ajan että jotain on
todella pahasti pielessä. Lisänä omituiseen käytökseen on nyt ilmennyt
tarve päästä yksin teatteriin tai yksi elokuviin vaikka vielä vähän aikaa sitten
vaimo valitti yhteisen ajan puutetta. kanssa vaimo joskus iskee minulle silmää
tai käyttäytyy flirttailevasti jonkun keskustelun aikana vaikka viimeksi on
iskenyt silmää joskus seurustelun alkukuukaisina. Visa-laskusta näki että
vaimo oli käynyt 15km päässä kaupassa vaikka kummallakaan ei ole mitään
asiaa sinne suuntaan. Kysyttäessa vaimo sanoi että se on varmaan virhe
että hän ei ole käynyt siellä.
perkeleen äkkiä muijalesi kenkää. Tulee ihan mieleeni ex muija joka valehteli aivan ummet ja lammet kunnes sain rysän päältä kiinni. Maailma on täynnä kunnollisia naisia. Vaihda muijasi sellaseen.
"Lisänä omituiseen käytökseen on nyt ilmennyt tarve päästä yksin teatteriin tai yksi elokuviin"
no niin varmaan. ei noissa paikoissa ole tarkoitus käydä yksikseen pyörimässä.
"Visa-laskusta näki että
vaimo oli käynyt 15km päässä kaupassa vaikka kummallakaan ei ole mitään
asiaa sinne suuntaan. Kysyttäessa vaimo sanoi että se on varmaan virhe
että hän ei ole käynyt siellä. "
onko visa koskaan tehnyt tuollaista virhettä? minulla ei ole moista koskaan sattunut.
käytännössä joko kortti on kloonattu tai vaimosi puhuu hevonpaskaa.
vaadi heti kuolettamaan kortti ja tekemään rikosilmoitus kortin kopiointiepäilystä, niin sitten näet mitä vaimo tähän mahtaa sanoa
Tuollaiselle naiselle ei edes pitäisi antaa mahdollisuuksia selitellä, se vain oppii varovaisemmaksi ja oikeaksi käärmeeksi. Se ei voi koskaan luvata tosissaan, ettei lähtisi jonkin vieraan jätkän matkaan, se on sen jo kerran tehnyt.
Ja ei todellakaan kenenkään luo mennä juttelemaan aamuyöllä, päivänselvä valhe.
Se ihan takuulla selittäisi tuon Visa-laskun itselleen parhain päin, usko vain. Nyt näytä hyvänen aika ovea tuollaiselle!
Vaimollas on selkeästi toinen. Seksikkäät alusasut, menot yksin teatteriin ym. Haluttomuus seksiin kanssasi. Kun lapsi syntyy vaadi isyystesti. Yhteistä tulevaisuutta teillä tuskin tulee enää olemaan. :(
Inhoittaa naisena lukea tällaista. Tsemppiä sinulle.
Pystyisitkö selvittämään, oletko oikeasti tämän 2-vuotiaankaan lapsen isä? Senhän voisi selvittää aika nopeasti tutkimuksilla. Jotain hyvin hämärää tässä on...
Kirjoitustesi perusteella kaikki merkit viittaisivat siihen, että naisella on rakastaja. Kuitenkin tuntuu uskomattomalta, että hän on raskaana. Toki voi olla, että yhtäkkiä on hormonit sekoittaneet pään, mutta joitakin epäselvyyksiä näyttäisi olevan, mitä ei hormoneilla voi selitellä, esim. se visa-lasku. Jossain vaiheessa sinun täytyy nostaa kissa pöydälle ja käydä asiat kohta kohdalta lävitse. Myös isyystestin tekoa ei saa unohtaa. Olen pahoillani puolestasi, koska näytää nyt siltä, että naisesi pettäminen on jatkuvaa.
Itselleni tapahtui kerran se virhe, että kun olin töissä kaukana poikaystävästäni, oli kesä ja tapasin todella ihanan miehen. Jotenkin vain ihastuin palavasti ja pettymyksekseni en voinut vastustaa kiusausta vaan ajaudumme sänkyyn. Tämä oli elämäni pahin virhe, etenkin kun en ikinä ole yhden yön juttuja harrastanut tai mitään semmoista. Petin siis itseänikin, kun annoin moraalini löyhtyä. Juttu päättyi siihen ja muutin pois. Näin jälkeenpäin syytän itseäni, ja eipä olisi kannattanut tuo juttu. Poikaystävälleni en halunnut kertoa syrjähypystä, koska se tapahtui sen yhden ainoan kerran, enkä aio toistaa samoja virheitä. Nyt siis välttelen tilanteita, joissa on mahdollisuus törmätä miehiin. olen nyt panostanut suhteeseemme entistäkin enemmän.
"Petin siis itseänikin, kun annoin moraalini löyhtyä. "
Arvaappa kumpaa tuo satuttaa enemmän.
"Poikaystävälleni en halunnut kertoa syrjähypystä, koska se tapahtui sen yhden ainoan kerran, enkä aio toistaa samoja virheitä."
Tai sitten et uskaltanu ottaa sitä riskiä, ettei hän huolisikaan sua enää tuon jälkeen. Ts. sussa ei ollu suoraselkäisyyttä vastata tekos seurauksista. Mutta hei, petithän sä itseskin, johan siinä onkin.
"olen nyt panostanut suhteeseemme entistäkin enemmän. "
Tähän kuuluu varmaan rehellisyys ja luottamus yms...? Niinpä niin.
Olen pahoillani jos pahoitit mieles tän perusteella. Hyvin todennäköisesti sun poikaystäväs on onnellisempi näin sun kanssa, ilman että tietää sun syrjähypystäs. Toki se ei susta kaikkea tiedä, mutta antaa ressukan ajatella että olet kaikkea sitä mitä luuleekin. Mitä ei tiedä, se ei voi satuttaa... Mä oon aika väsyny kaikkeen tämmöseen. Sori.
sulla on aika paha juttu mietittävänä.voin kertoa omakohtaisen tosijuttuni:muutama vuosi takaperin elin avioliitossa.meillä ei ollut lapsia vaikka yritimme tosissaan saada lasta jo muutaman vuoden ajan.liittomme oli ruvennut rakoilemaan ja eräs kevät sitten vaimoni pakkasi tavaransa ja meni suoraan toisen miehen luo.eropapereita ei oltu laitettu käräjäoikeuteen vielä.muutin pienempään asuntoon ja rupesin valmistautumaan elämään yksin.2-3 viikkoa myöhemmin vaimoni soitti töissä ollessani itkien puhelimessa.minä sit kysyin mitä on tapahtunut.hänen oli vaikea kertoa mitä oli tapahtunut.tivasin moneen kertaan ja sit sain hän kertoi et on raskaana.laitoin hänelle luurin korvaan sen jälkeen.soitin kaverille et lähetään syömään työpaikan ruokalaan et mulla on asiaa.kerroin sit mitä oli tapahtunut.kaverini oli myös aika ihmeissään.hän oli sitä mieltä et eroa.niinhän minä itsekin ajattelin ettei muuta vaihtoehtoa ole.sit kului taas viikon verran aikaa ja vaimoni soitti ja sanoi et hän haluaa takaisin luokseni.mie siihen et yhdellä ehdolla:teet abortin.hän ei suostunut vaan vetosi siihen että meillä on nyt mahdollisuus olla perhe.hän oli vuosien aikana aikana nähnyt miten hyvin tulen toimeen lasten kanssa ja että minusta tulisi hyvä isä.minun piti ottaa aikalisä ja miettiä asiaa;pystynkö antamaan anteeksi vaimolleni,pystynkö kasvattamaan toisen miehen alkuunpanemaa lasta.koska avioliitossa olimme ni lapsi tulee automaattisesti miun nimiin.mietin jonkun aikaa ja päätin antaa anteeksi.ehkä tämä oli uuden alku,ajattelin näin.niinpä ostimme sitten isomman asunnon ja aloimme odottaa lapsen syntymistä.niinhän se lapsi syntyi,olin mukana synnytyksessä.elämä tuntui kukoistavan.aikaa kului,lapsi kasvoi,hoidin lasta ja rakasti lasta kuin omaani.oli kulunut 4-5kk kunnes vaimoni sanoi sanoi että meidän pitäisi miettiä et missä vaiheessa lapselle kerrotaan etten ole hänen oikea isänsä.silloin tuntui et maailma romahtaa päälleni.vaimolleni jäi tunteita lapsen oikeaan isään.toisin sanoen minä menetin merkityksen hänen elämässään.tunsin itseni niin petetyksi.minua käytettiin vain taloudellisesti hyväksi;että hän selviäisi lapsen kanssa alkuun.koska asuimme pienellä paikkakunnalla niin olisihan se ollut häpeä hänelle jos olisimme eronneet heti ku sain kuulla hänen olevan raskaana toiselle miehelle.koko kyläpahanen olisi arvannut heti eron syyn.paineet kasvoivat kummallakin joten eipä ollut vaihtoehtoja enää,erotaan.hän muutti toiselle paikkakunnalle.kävin hänen ja lapsen luona ja he kävivät minun luona.kiintymys lapseen oli suuri.vaimoni huomasi että rahat kävivät vähiin sinkkuäitinä ollessa ja niinpä hän halusi tettää dnatestit koska hän tarvitsi elatustukea ja hän ei halunnut että maksajana olisin minä koska tiesi etten ole lapsen oikea isä.lapsi ja hänen oikea isänsä kävivät testeissä.pari viikkoa myöhemmin kävin allekirjoittamassa isyyden kumoamispaperin.ja niinhän se oli sit,99,9% varmuudella en ollut isä.näin vaimoni pystyi saamaan elatusavun oikealta isältä.eropaperit allekirjoitettiin,asunnon ositukset siirrettiin minulle ja hän vapautui veloista.ja voin sanoa etten ole ikinä tehnyt niin isoa virhettä elämässäni kun annoin vaimolleni anteeksi tämän reilun kk olemisen toisen miehen luona.aikaa on kulunut kuutisen vuotta tästä ja tunnen itseni vieläkin niin petetyksi paskaksi.minulla on edelleen suunnaton ikävä sitä lasta johon olen kiintynyt niin paljon.minulla ei kuitenkaan ole mitään laillisia oikeuksia häntä kohtaan,en voi vaatia tapaamisia yms.en ole nähnytkään lasta 3 vuoteen.mutta toivottavasti tämä antaisi sinulle jotain käsitystä päätökseesi minkä sitten teetkään.et tietysti tiedä onnistuisitteko jos antaisit anteeksi mutta jos olisin toisen kerran samassa tilanteessa niin en antaisi anteeksi koskaan.mutta sinä teet päätöksen.jaksamista sinulle:)
Olen nelikymppinen yh-äiti ja jo monta vuotta ootellut tapaavani sen erään mutta usein törmään miehiin jotka tuntuvat olevan kovin katkeria koko naissukukunnalle. Ihmetellyt olen kovasti asiaa. Näitä kertomuksia lukiessani alan ymmärtää mistä moiset katkeruudet saavat alkunsa. Syvästi on loukattu monia miehiä kuin myös naisiakin. Toivottavasti te jonain päivänä ymmärrätte etteivät kaikki naiset käyttäydy noin ja annatte itsellenne uuden mahdollisuuden rakkauteen ja luottamukseen. Eivät ihmiset ole kovin halukkaita alkamaan suhteeseen jossa toinen osapuoli on katkeruuden vuoksi sulkeutunut, epäileväinen eikä uskalla antaa tunteidensa viedä. Ihastuminen ja rakastuminen ovat elämää sulostuttavia kokemuksia, eikö olisi parempi uskaltaa ja ottaa riski?
annoin itselleni uuden mahdollisuuden ja tapasin sinkkuäidin.ja menimme avoliittoon.mutta valitettavasti huomasin samoja piirteitä avoliitossa kuin avioliitossani:kummassakin oli salaisia "viattomia" yhteydenpitoja toisiin miehiin kun en ollut läsnä.en tuntenut/tiennyt heitä ketä nämä miehet oli.sit kun rupesi kyselemään avokiltani näistä miehistä niin en saanut mitään vastauksia.jos nämä miehet olisit olleet vain hänen ystäviänsä niin kai avokkini olisi voinut jutella vaikka puhelimessa heidän kanssaan minun läsnäollessa,eikö vain?tai esitellyt heidät minulle jos ei kerta mitään salattavaa ole?mutta kun mitään tällaista ei tapahtunut.epäilykset herää heti jos on kokenut aikaisemmin jotain vastaavaa...valitettavasti sitä en tiedä pystynkö enää kenenkään naisen antamaan tulemaan lähelleni tulevaisuudessa,särkemään särjettyä sydäntäni vielä pirstaleemmaksi...
Ikävä kuulla että olet jälleen saanut kokea naisen petturuuden. Oletko tarpeeksi kauan aikaa tuntenut toisen ennenkuin menet avoliittoon? vai muuttuuko toinen vain ajan kuluessa? myönnän olevani aika tietämätön näistä asioista, omaan erooni ei liity ketään kolmatta. Mutta kyllä itsekin se verran varovainen olen ettei mitään kiirettä saman katon alle ole toisen kanssa. Mutta siinäkin ehkä käytännön syistä, ettei tarvitse hetken päästä taas miettiä asumistaan uusiksi.
Minulle jo suhteen alussa tietyt käyttäytymissäännöt ovat täysin selviä, olen sitä mieltä että luottamus pitää "ansaita" sitä ei alunperin ole. Luottamus syntyy avoimuudesta. Puhelimeen pitää voida puhua toisen läsnäollessa, voi alussa jopa näyttää kuka soittaa, voi näyttää viestit jotka saa jne. eli näyttää toiselle että minuun voi luottaa. Jos näitä asioita ei toinen voi tai halua tehdä silloin en minäkään ole valmis jatkamaan. Itse käyttäydyn hyvin avoimesti, voin jopa näyttää kaikki saamani postit ja meilit. Minulla ei ole tarvetta minkäänlaiseen teerenpeliin kenenkään kanssa jos olen suhteessa ja jos joku minuun yhteyttä ottaakin, voi aina nätisti sanoavansa olevansa nykyään varattu.
Jos esim. menen kaverille tai sukulaisiin tai yleensä jonnekin ilman toista, soitan tai minulle voi soitaa milloin vain. Jos tälläinen käyttäytyminen ei saa toista luottamaan minuun niin katson sen olevan mahdotonta myöhemminkään. Mielestäni toisen pitää omasta aloitteestaan osoittaa olevansa luotettava eikä toisen tarvitse kysellä asoiden perään. Toki myönnän kun pitkään on yksin ei aina huomaa kertoa kaikkea kun ei ole sitä tarvinnut/saanut toiselle aikoihin tehdä, silloin ei kyse ole salaamisesta, ei vain muista huomioida joka asiassa toista.
eihän tuossa mies voi mitään muuta tehdä kuin painostaa aborttiin ja tietenkin heti abortin jälkeen vielä lyödä turpaan ja dumpata lumihankeen koko ämmä.
niin minä olisin tehnyt. nyt menit omaa hyvyyttäs aisankannattajaksi, ei noin. pettävälle naiselle ei pidä antaa mitään muuta kuin turpaan.
kerroin tasan tarkkaan suhteemme alussa mitä olin kokenut,miten kaikki alkoi ja miksi ja hän kertoi tietenkin omista jutuistaan.ja kerroin etten halua enää kokea samanlaista salailua yms.huomasin suhteemme alussa että kun hän sai puheluita niin hän vastasi niihin niin epämääräisesti vältellen että soittaja sukupuoli ei paljastuisi kun olin läsnä.kyllä mie esim tiesin milloin hänen äitinsä tai poikansa soitti hänelle .ajattelin kuitenkin et kun olemme niin alussa suhteessamme niin kaipa hän ilmoittelee heille et seurustelee kun suhteemme on mennyt vakavalle pohjalle.muutimme yhteen vuoden seurustelun jälkeen,siihen asti tapailimme toistemme luona.mutta pettymyksekseni huomasin että nämä soittelut vaan jatkuivat.kerran jopa sattui niin et avokkini oli viemässä roskia ulos niin hänen puhelimensa jäi keittiöön kun hän kantaa sitä melkeinpä aina mukanansa.menin hakemaan keittiöstä juomista ja hänen puhelimensa soi.näin sit miehen nimen siinä kuka soittaa mutta en koskenutkaan hänen puhelimeensa.menin takaisin olohuoneeseen sohvalle ja avokkini tuli sisälle.sanoin hänelle et sulle soitti äsken joku.en sanonut nimeä kuka soitti,odotin hänen reaktiotansa.ei sanonu kuka soitti.okei,olin hiljaa.puhelin soi uudelleen parin minuutin päästä ja hän ei vastannut.mutta hän sanoi naisen nimen että soittaa.en jaksa jutella hänen kanssaan.mie siihen vaan että aijaa,ihan kun en olisi tiennyt mitään.hän tuli sit viereeni ja mie olin vain hiljaa.kului pari minuuttia ja sit avokkini kysyi et mikä on.mie sanoin et miksi siun piti valehdella et kuka sulle soitti koska satuin vahingossa näkemään sen nimen kuka soitti. ja hän vain kiven kovaa väitti naisen soittaneen hänelle.järkevää keskustelua en saanut aikaiseksi joten painuin pehkuihin.siitä lähtien tunsin olevani niin kusisukassa kuin olla ja voi.että luotappa sit toiseen vielä täysillä jos yritetään valehdella päin naamaa kuka soitti vaikka tiesi ihan tasan tarkkaan et tiesin soittajan.
Siinäpä se, en edes alkuun katsoisi tuollaista käytöstä. Kyllä jo alkumetreille pitää kyetä sanomaan muille olevansa nykyään varattu. Asioista pitää keskustella ja sopia yhteiset käyttäytymissäännöt ja jos toinen ei halua tai kykene parasta miettiä tarkkaan jatkoa. Jos kännykkäänsä jatkuvasti kantaa mukanansa tai pitää piilossa niin olisikohan silloin jtk salattavaa?
Ei pidä yksinään miettiä, kyllä se toinen sitten, vaan kaikesta pitää puhua, puhua ja jälleen puhua jotta molemmat tietää mitä toinen ajattelee asioista ja minkälaista suhdetta ja käyttäytymistä odottaa. Ei kannata ajatella toisella olevan ilman muuta samanlaiset arvot kuin itsellä.
sinua on liian helppo kusettaa. jos otat alusta asti aivan helevetin tiukan linjan tuollaiseen niin siinä on joko tasan kaksi vaihtoehtoa: oudot puhelut ja asiat loppuu tai sitten te eroatte.
niin helppoa se on.
tuollaisessa tilanteessa olisin sanonut hyvin poainostavalla äänellä, että mietippä nyt helvetin tarkkaan mitä vastaan. ja jos olisi vastannut miehen nimen, niin sitten olisi saanut kertoa kuka vittu se oikein on ja miksi soittelee. jos vastaukset eivät olisi miellyttäneet, olisin lyönyt turpaan.
olenkin kertonyt nykyiselle naiselleni suoraan, että jos minut pettää, pääsee perheväkivaltatilastoihin. ja tämän uhkauksen aion myös toteuttaa.
pettävä kumppani ei ansaitse muuta kuin nyrkin naamaansa!