nirvana ja samsara

tao

Parissa keskustelussa on sivuttu nirvanaa ja samsaraa. Mielestäni ne ovat niin perustavia käsitteitä buddhalaisuudessakin, että niistä kannattaisi keskustella erikseen. Avauksena seuraava esitys:

Nirvana:
onko se tila jossa todellisuus on täysin käsitetty vai tila, jossa on tajuttu että todellisuutta ei voi täysin käsittää, ponnistelu on turhaa.
Vertaa zen’n käyttämät koan’t, auttavatko ne tajuamaan todellisuuden vai sen, ettei ongelmaa voi perinteisessä mielessä ratkaista ja koko ongelman ratkaisu on turhaa ponnistelua? Kuinka otat hanhen pullosta rikkomatta pulloa ?

Samsara
ei ole jokin sinun itsesi ulkopuolella pyörivä järjestelmä, josta voi päästä jollakin sinnikkäällä menetelmällä ulos. Samsara on juuri sinun itsesi tarrautuminen käsitteisiin ja tavoitteisiin, sinun halusi saada jotain – pelastus tai valaistus tai vapautuminen tai ....Samsara on vain sinun samsarasi.

Yrittää olla tarrautumatta on samaa kuin tarrautua, koska vaikutin on sama – kiihkeä
halu pelastaa itsensä vaikeuksista, päästä pelosta.
Halu pelastua ei ole erilainen kuin halu päästä halusta pelastua. Heti kun nirvana on muodostunut halun kohteeksi, siitä on tullut osa samsaraa. Nirvana ja samsara eivät ole toisensa poissulkevia, toisen olemassaolo ei edellytä toisen ei-olemassaoloa.

Orjuutemme samsaraan on näennäistä, olemme jo nirvanassa. Nirvanan etsiminen on mielettömyyttä, sellaisen etsimistä joka ei ole koskaan kadonnut. Niin kuin ei buddhaluontokaan. Buddhaksi pyrkiminen on sen kieltämistä että on jo buddha.

Lainaus eräältä jo kuolleelta ajattelijalta jota arvostan:
”... jumalaa tavoittava vihdoin väsyy, irrottaa otteensa ja kokee kuinka jumalaan pudotaan. Silloin ymmärretään Zen, joka on sama kuin Tao, kristinuskon uudestisyntyminen, buddhalainen nirvana, elämän punaisen langan loputtomuus uskontojen läpi. ”

Siitä onko tämä keskustelu tarpeen on ainakin kaksi mielipidettä. Buddha ei yleensä antautunut keskusteluihin nirvanan olemuksesta. Zen’n periaate on olla jyrisevän hiljaa.
Mielestäni alkuun ei kuitenkaan pääse ilman sanoja. Itse koen tämän keskusteluksi siitä, kuinka opin olemaan tarrautumatta – mihinkään. Uskon sen johtavan vapautumiseen.

Eri keskusteluja olkoot sitten ne, onko nirvana, nibbana, moksha, satori jne. valaistumista, vapautumista, (halun) sammumista, pyörähdys tietoisuuden syvimmässä sijainnissa, onko elämä satorin jälkeen tavallista elämää kaksi senttiä ilmassa, pitääkö hinayana-nirvanaa välttää,...onhan näitä.

8

1626

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Timanttipolku

      Samsara= syklinen olemassaolo. Aluton ja loputon jälleensyntymisen pyörä ja halun olotila.

      Vapautuminen= mielen tyhjyyden tunnistaminen, joka johtaa vapautumiseen häiritsevistä tunteista ja samsaran, olemassaolon syklin, vankeudesta. Tässä tilassa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu täyttä valaistumista eikä ymmärrystä siitä, "kuinka asiat ovat".

      Vapautuminen= asteittainen prosessi, jonka aikana havaitsee ensin, että keho, ajatukset ja tuntemukset ovat jatkuvan virtaamisen tilassa ja näin ollen kykenemättömiä muodostamaan perustaa todelliselle egolle tai "itselle". Itseään ei enää pidä maalitauluna, eikä kärsimystä ota henkilökohtaisesti. Kun ajattelee "on kärsimystä", sen sijaan että ajattelisi "minä kärsin", tulee haavoittumattomaksi ja vapaaksi.

      Valaistuminen= vapautumista seuraava toinen ja lopullinen askelma. Nyt kaikkein hienovaraisimmatkin todellisuuden luontoa koskevan tietämättömyyden tahrat on saatu eliminoitua, ja mielen kirkas valo loistaa jokaisen kokemuksen läpi. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, "täällä" ja "tuolla" ovat kaikki mielen ajattoman rikkauden ilmentymiä. Valaistunut mieli ilmaisee luonnollisella tavalla pelottomuutta, iloa ja myötätuntoa ja pysyttelee vaivattomuuden ja spontaaniuden tilassa, tapahtuipa mitä hyvänsä. On olemassa eri tasoja (ks. bhumi), jotka bodhisattva käy läpi matkalla täyteen valaistumiseen.

      http://www.timanttipolku.org/opetukset/sanasto.html

    • ajna

      "Halu pelastua ei ole erilainen kuin halu päästä halusta pelastua. Heti kun nirvana on muodostunut halun kohteeksi, siitä on tullut osa samsaraa. Nirvana ja samsara eivät ole toisensa poissulkevia, toisen olemassaolo ei edellytä toisen ei-olemassaoloa.

      Orjuutemme samsaraan on näennäistä, olemme jo nirvanassa. Nirvanan etsiminen on mielettömyyttä, sellaisen etsimistä joka ei ole koskaan kadonnut. Niin kuin ei buddhaluontokaan. Buddhaksi pyrkiminen on sen kieltämistä että on jo buddha."


      Minä luulen että paradoksi on ainoastaan älyllinen, ja että älylliset mielipiteet tästä eivät johta todellisiin kokemuksiin. Kuten sanoit, valaistumiseen pyrkiminen asettaa jo ennakko-oletukseksi että ei ole jo valaistunut, buddha. Mutta mitä, väitätkö että jos lopettaa pyrkimyksen, sitten saavuttaa oikean buddha-luontonsa. Ei. Minä en ainakaan ole päätynyt irti kärsimyksestä tuollaisella älyllisellä kompromissilla. Väitän että käytännön harjoitus joka tähtää valaistumiseen on välttämätöntä, koska todellinen mysteerinen muutos tapahtuu kokemuksen kautta. Ainoastaan kokemukset ovat tuoneet minulle oivalluksia ja ymmärrystä tähänkin mennessä, joten luotan siihen että kokemuksen kautta voin saavuttaa ymmärryksen myös oikeasta luonnostani. Vaikka se onkin älyllisesti paradoksaalista, valaistumisen saavuttaminen edellyttää sen etsimistä, koska todellinen oivallus ylittää kaksijakoisen ajattelun. Tällainen älyllinen pohdiskelu siitä miten valaistuminen voidaan saavuttaa ei tuota samaa tulosta kuin harjoitus.


      "Orjuutemme samsaraan on näennäistä, olemme jo nirvanassa."


      Se on helppo sanoa, mutta yleensä oivallus on vain älyllistä. Todellinen vapautuminen tapahtuu koko olemuksessa. Kyllä sen varmasti tunnistaa kun voi rehellisesti sanoa itselleen oivaltaneensa tämän. Minä en ainakaan ole vapautunut kärsimyksestä ja oivaltanut omaa buddha-luontoani.


      Se mikä minua ihmetyttää näissä käsitteissä on tämä ajatus jälleensyntymästä. Ymmärrän kuinka samsaran voi ajatella takertumisena ikuiseen harhan virtaan mutta mitä se tarkoittaa että se vapauttaa jälleensyntymien kierrosta? Miten se pitäisi ymmärtää? Ehkä sitä ei voikaan ymmärtää ennenkuin sen oikeasti Ymmärtää, eli saavuttaa oikean oivalluksen.

      • samoilla linjoilla

        Olen sitä mieltä että älyllinen pohdiskelu ei vie meitä perille, vaikka se saattaa omalta osaltaan auttaa meidän mieltä ymmärtämään oman kyvyttömyytensä saavuttaa vapautusta ajattelulla.
        Harjoitus joka johtaa mielen hiljenemiseen niin ettei ajatukset häiritse on mielestäni hyvä tapa lähestyä valaistumista. Toinen hyvä tapa on olla opettajan läheisyydessä, koska hänen energiansa saa luonnostaan mielen hiljenemään. Opettajan läsnäolo on käsittääkseni tarpeen turhien harjoitusten ja mielen sekavuuden kitkemiseksi. Opettajan avulla harjoituksista tulee "tehokkaampia" ja sisäinen oivallus kehittyy nopeasti.
        Suosittelen jokaiselle oman opettajan vastaanottamista, sanotaanhan että "opettaja ilmestyy kun oppilas on valmis".

        Oletko valmis ottamaan opettajan vastaan, jos tuntuu että olet, niin tutustu alla olevaan osoitteeseen ja katso sisimpääsi oletko valmis hänen oppilaakseen ja toimi sitten niin kuin parhaaksi katsot.

        http://www.oshana.org/


      • tao

        Kysyt:
        ”..väitätkö että jos lopettaa pyrkimyksen, sitten saavuttaa oikean buddha-luontonsa”

        Tavallaan, mutta tässä se vaikeus onkin, en minä tiedä miten se toimii mutta kuvailisin sen niin että kun olet saanut ”tähtäimeen” buddha-luontosi, pyrkimisen lopettaminen vie sinut siihen maaliin. Tavallaan lopetat tähtäämisen ja laukaiset. En siis tarkoita että ei tarvitse tehdä ollenkaan mitään.

        Jälleensyntymästä olen pitkälti samaa mieltä. En ymmärrä sitä enkä sen tarvetta käsitteenä.
        Vain ajattelemalla että kyseessä on tämän elämän jokainen toisiaan seuraava hetki ja uudelleen syntyminen joka hetkeen – eli joka hetki alat alusta – saa minut jotenkin ymmärtämään ajatuksen.


      • boddhisattva
        tao kirjoitti:

        Kysyt:
        ”..väitätkö että jos lopettaa pyrkimyksen, sitten saavuttaa oikean buddha-luontonsa”

        Tavallaan, mutta tässä se vaikeus onkin, en minä tiedä miten se toimii mutta kuvailisin sen niin että kun olet saanut ”tähtäimeen” buddha-luontosi, pyrkimisen lopettaminen vie sinut siihen maaliin. Tavallaan lopetat tähtäämisen ja laukaiset. En siis tarkoita että ei tarvitse tehdä ollenkaan mitään.

        Jälleensyntymästä olen pitkälti samaa mieltä. En ymmärrä sitä enkä sen tarvetta käsitteenä.
        Vain ajattelemalla että kyseessä on tämän elämän jokainen toisiaan seuraava hetki ja uudelleen syntyminen joka hetkeen – eli joka hetki alat alusta – saa minut jotenkin ymmärtämään ajatuksen.

        Kun on yrittänyt kaikkia keinoja valaistumisen saavuttamiseksi, kokenut tarpeeksi monta satoria tai hengellistä kokemusta ja lopulta usko pyrkimisen tehokkuuteen alkaa loppumaan ja mahdollisesti myös valaistumisen olemassaolokin epäilyttää, aletaan itse asiassa olla lähempänä oman buddha-luontonsa oivaltamista. Kun etsijä kuolee, löytäjä syntyy.


      • tco
        boddhisattva kirjoitti:

        Kun on yrittänyt kaikkia keinoja valaistumisen saavuttamiseksi, kokenut tarpeeksi monta satoria tai hengellistä kokemusta ja lopulta usko pyrkimisen tehokkuuteen alkaa loppumaan ja mahdollisesti myös valaistumisen olemassaolokin epäilyttää, aletaan itse asiassa olla lähempänä oman buddha-luontonsa oivaltamista. Kun etsijä kuolee, löytäjä syntyy.

        Ajahn Chah sanoi asian näin:

        "Sitten kun et voi mennä enää eteenpäin, etkä taaksepäin, etkä pysyä paikallaan, niin sitten alkaa vasta harjoittelu"


    • isisäitis

      samsara on se kaappale

    • NarritHerroina

      Näin itseni sellaisena kuin olen arkipäivän elämässä, sen persoonan joka pyrkii elämässä "johonkin" (kaikki tietää mihin) ja minua hävetti. Hävetti niin hitosti. Tämä on jotain henkistä kehitystä. Niin uskon. Dhammaa seuraan itsekin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      16
      1216
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1149
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      3
      1149
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1118
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1114
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe