Löytyi ohjelma 90-luvulta Ylen sivuilta, siinä Tarja Smura ja Katarina Ebeling tutustuu toisiinsa ja juttelee maan ja taivaan väliltä asioita. Keskustelu soljuu nuorilla naisilla vapaasti rönsyillen eteenpäin, ei ole kanamaista höpötystä eikä edes "tyttöjen juttuja" vaan yleismaailmallista. Miksi otin tän esille niin musta miehenä tuntuu että naiset ei halua jutella noin avoimesti ja rönsyilevällä tavalla miesten kanssa vaan keskustelu menee aina pinnalliseksi ja jäykäksi puolelta toiselle pompotteluksi kuin tennisottelu aivan kuin se vastapuoli olisi joku jolta täytyy salata jotain.
Kaverimiehet on kai poikkeus, heidän kanssa naiset voi jutella vähän vapaammin? Mutta tarkoitan miehiä joista nainen on kiinnostunut. Kummassa on vika? Naisissa? Eivät halua jutella avoimesti miehen kanssa vai onko syy miehissä? Onko miehet niin tönkköä ja putkiaivoista seuraa ettei niiden kanssa voi samanlaista keskustelua käydä mitä tässä videolla kaksi naista?
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=116&t=915&a=8361
Kaverimiehet on kai poikkeus, heidän kanssa naiset voi jutella vähän vapaammin? Mutta tarkoitan miehiä joista nainen on kiinnostunut. Kummassa on vika? Naisissa? Eivät halua jutella avoimesti miehen kanssa vai onko syy miehissä? Onko miehet niin tönkköä ja putkiaivoista seuraa ettei niiden kanssa voi samanlaista keskustelua käydä mitä tässä videolla kaksi naista?
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=116&t=915&a=8361
Vastaukset 28
Vanhimmat
Vika on tietysti miehissä, mitä sä nyt oikeen meinaat?
Älä mies vaivaa päätäs ajatuksilla naisista, koska ne tulee olemaan turhaa teoriaa sulle.
Mies keskustelee näin: Kukka on kaunis, koska sitä on kasteltu. Kastelu tapahtuu siten, että väännät hanasta vettä kastelukannuun ja sitä myöten lorotat veden kukalle.
Nainen keskustele näin: Kukka on kaunis, koska sitä on kasteltu. Mitenköhän jos vaikka kastelisikin toisesta suunnasta tai ostaisi uuden kastelukannun? Olisikos kenties punainen sopiva väri? Vaikka vihreä se silti on aina niin yhtä kaunis ja sopisi niin mukavasti tuonne kukkasten joukkoonkin. Vettä tulee hanasta joko tosi sutjakkaasti tai sitten sitä saa ihan itse määrätä mitenkä sen hanan auki tuuppaa, kivalta se silti tuntuu. Kukkien kasten on niin ihanaa kun siinä rentoutuu samalla ja voi katsella vaikka ikkunasta ulos lumihiutaleita ihastellen.
Eli ihan perusvika. Mies ja nainen eivät kykene keskustelemaan samalla tavalla tai ainakin heidän täytyy tehdä töitä sen eteen, jotta keskustelu olisi järkevää, kivaa ja asiallista. Kumpienkin tulisi tulla toistansa vastaan. Vaan jos kohdalle sattuu perisuomalainen tuppisuu -mies, joka ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää tunteista yhtikäs mitään tai ei vaikkapa jaksa pitkän työpäivän jälkeen muuta kuin mörköillä niin ei se ole ihme, että naiset hikeentyvät.
Minäkin.
;D
Se kasvoi liian isoksi, äiti alkoi siitä sitten valittamaan että tuo "yönkuningatar"... älä anna sille enää vettä niin paljon se on jo tarpeeksi iso..
pah.. antanut liikaa vettä kukalle ja se on tykännyt..
Etkö sinä tosiaan ole havainnut, että aika moni ihminen menee vähän sekaisin, kun yrittää jutella uuden, "sillä lailla" miehenkiintoisen ihmisen kanssa? Jotkut rupeavat höpöttämään ja toiset muuttuvat tuppisuiksi ja joillakin leikkaa kiinni ihan kokonaan ja vähänkin normaalit kommentit tulevat mieleen vasta jälkeenpäin. Hyvää esnsivaikutelmaa on tosi hankala antaa, kun yrittää antaa oikein täydellisen vetävää ensivaikutelmaa, sorrutaan siis liikaan yrittämiseen. Ei ole sukupuolesta eikä seksuaalisesta orientoitumisesta kiinni; kun lähempi kiinnostus herää, käytös muuttuu.
Kun juttelet joko tutun, sillä lailla mielenkiintoisen ihmisen kanssa tai tutustut ihmiseen, joka ei kiinnosta potentiaalisena kumppanina, saat varmasti kokea normaalin fiksuja keskusteluja. Jos et, liikut tosi omituisten ihmisten parissa.
Jos tapaa oudon ihmisen junassa, lentokoneessa, seminaarissa, yms. yleisessä paikassa, on helppoa alkaa jutella ihan mistä vain, eikä ole eroa onko juttelukumppani mies vai nainen. Sitten jos tapaat jonkun todella kiinnostavan miehen tai naisen, niin syke nousee ja ajatukset sekoilevat.. puhut mitä sattuu tai et saa sanotuksia oikein mitään. Juuri tästä syytä olen sitä mieltä, että nettitreffailussa on potentiaalia, eli voit tutustua ajatuksiin etukäteen ja se alkuihastuksen huuman tuoma höpöttely ei ole sitten niin paha, eli jos ekoilla treffeillä ei pääse oikein juttuun, niin mietitään tokat treffit vähän helpompaan ympäristöön.. tosin "heti tässä ja nyt"-sukupolvellehan toiset treffit ovat ajanhaaskausta, jos ei ekoilla iskenyt kipinää.
Miestä ei yleensä kiinnosta naisen ajatukset, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. On melko vaikea keskustella avoimesti ja rönsyilevästi sellaisen henkilön kanssa, jota ei vois vähempää kiinnostaa se, mitä sinä sanot.
Millaiset ajatukset eivät miestä kiinnosta? Miehenä sanoisin, että kaikki mitä minua kiinnostava nainen sanoo, on kiinnostanut minua. Eikä nämä naiset ole yrittäneet puhua mistään tekniikasta tai autoista, koska ne eivät itseänikään kiinnosta ja metsään menis niistä jauhaminen.
sinä ilmeisesti satut kuulumaan niihin muutamiin poikkeuksiin.
Normaalisti aiheella ei ole mitään väliä, miehet suhtautuvat siihen vähättelevästi jos sen sanoo nainen. Sama asia miehen sanomana herättää heti ihan erilaisen reaktion. Silloin asiasta kehkeytyy keskustelu, ja mielipide otetaan vakavasti.
Paljon helpommalla pääsee, jos miesten aikana puhuu vain hömppää. Antaa heille sitä mitä he odottavat.
Täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Miehet vähättelevät kaikkea naisen sanomista. Toinen asia on se, että "tosissaan lapsilleen äitiä etsivät miehet" arvostelevat kaikkea sanomisia ja tuomitsevat kaiken "minun lasteni äiti ei kyllä tuollaisa saa sanoa -asenteella". Miehet kertovat millainen naisen (minun) tulee olla, jotta kelpaan heille. Käytännössä miehet siis sanelevat sen mitä saan sanoa ja miten minun tulee käyttäytyä. Luonnollisesti en jaksa katsoa tuollaisia tyyppejä ja siitähän se älämölö nousee.
Miehet halveksivat puheliaita naisia, sen he tekevät heti selväksi.
Kaverimiehet suhtautuvat reilusti ja mukavasti ja sen vuoksi viihdyn heidän seurassaan ja juttelen vapautuneesti. Eli kyllä tuo puhuminen on minun tapauksessani ihan miesten oma valinta.
"Miehet vähättelevät kaikkea naisen sanomista."
"Miehet halveksivat puheliaita naisia, sen he tekevät heti selväksi."
"Kaverimiehet suhtautuvat reilusti ja mukavasti ja sen vuoksi viihdyn heidän seurassaan ja juttelen vapautuneesti."
Tästä tulee nyt semmoinen mielikuva, ettet pidä kaverimiehiä miehinä lainkaan, koska ne eivät vähättele sun sanomisia ja halveksi sua. Täytyykö miehenä muuttua naisia väheksyväksi ja halveksivaksi juntiksi, ennen kuin nainen syttyy? Miksei reilu tasa-arvoinen kunnioitus kelpaa?
Kaverimiehet ovat suuria suosikkejani sen vuoksi että heidän kanssaan pystyy puhumaan. Mieluummin lähden kaverimiehen kanssa katsomaan vaikkapa jalkapalloa kuin perheenperustajamiehen arvosteltavaksi tai seksinvonkaajan liehiteltäväksi.
Perheenperustajamiehet kyttäävät ja arvostelevat minua koko ajan ja ovat aina naama mutrullaan arvostelemassa "minun lasteni äiti ei saa tehdä sitä tai tätä"- juttuja. Kaverimiehet eivät koskaan nälvi minua, siksi suosin heitä. Seksinvonkaajat taas valehtelevat niin paljon etten jaksa kuunnella sellaista.
Kaverimiehet voivat olla esim. hyvinkin eri ikäisiä kuin minä. Iloitsen siitä että on olemassa kivoja ihmisiä, joiden kanssa voi jutustella rentoutuneesti.
sulta eli mulle tuli kans sama tunne teidän teksteistä että teille ei kelpaa mies joka juttelee vapaasti mistä vaan. Sellasista miehistä tulee vain kaverimiehiä ja ne tuppisuut naista vähättelevät miehet on niitä jotka vetää puoleensa. Onko niin että "Vittumainen macho se äijä välillä on mut silti niin ihanan miehekäs, minkäs sille mahtaa mä oon niin ihastunu siihen"?
Enpä odottelisi naisten vastaavan tähän, että "joo, ihana sika on kaikkein seksikkäin", vaikka anonyymillä nettipalstalla ollaankin. Kyllä se poliittinen korrektius varmaan pitää kutinsa edelleenkin.
Se olis kyllä hienoa, jos naiset antaisivat (aitoja) ohjeita, että miten mies, joka liian usein ajautuu kaverimieheksi alkaisi saamaan seksiä (ja läheisyyttä) jatkuvalla syötöllä?
MInun kaverimieheni eivät ole mitenkään "ajatuneet kaverimiehiksi" kuten edellinen kirjoittaja sanoo vaan he ovat sitä ihan omasta vapaasta tahdostaan koska viihtyvät seurassani.
Minusta tuntuu että me naiset arvostamme eniten maailmassa sellaisia ihmisiä (niin miehiä kuin naisiakin) jotka hyväksyvät meidät eivätkä arvostele. Tuo kelpaaminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä.
Noille sovinistisille perheenperustajamiehille joiden asenteet ovat 1800-luvulta ei tietenkään löydy "riittävän tasokkaita naisia" siksi he pyörivät sinkkuina. Seksiseuraa metsästävät taas menestyvät vaihtelevasti. Mukavilla miehillä käy flaksi.
Minä itse ainakin preferoin miestä, jonka kanssa voi jutella ilman että mies nälvii, kilpailee, arvioi kelpaamistani tai muuten vaan käyttäytyy huonosti minua kohtaan. Esineellistää ja ehdollistaa.
Näistä asioista on varmaan jo aika paljon keskusteltu täällä netissä.
osoittaa olevansa kiinnostuneita naisista siinä mielessä (eikä siihen tarvita törkeää käytöstä).
Nämä kaverimieheksi aina ajautuvat ovat niin A-seksuaalin oloisia, että heidän seurassaan ei seksi käväise naisella edes mielessä. Heistä saa sellaisen vaikutelman, ettei seksi kiinnosta heitä lainkaan. Oikeastaan he ovat sukupuolineutraalin oloisia.
Oma mieheni on vähän tuota tyyppiä. Useimpien naisten seurassa hänkin ajautuisi "vain" kaverisuhteeseen.
Ps. Mikä muuten siinä on, että ne naiset jotka ovat ns. "hyviä jätkiä", eivät kiinnosta miehiä seurustelumielessä?
Näin.
Ainakin itse varmaan joskus annoin hyvin aseksuaalisen kuvan, jota en edes tajunnutkaan. Asia kuitenkin, joka oli korjattavissa. Ei tietenkään kaikille, mutta aika monelle naiselle ensivaikutelmat ehkä alitajuisesti ratkaisevat. Jos silloin näkee muun kuin kaverin, aika näyttää mihin suuntaan mennään. Itse ainakin myönnän, että vaikka olen mies niin naisten kanssa pelkistä keskusteluista saan todella paljon enemmmän, ja sillä niitä kavereinakin tuppaa löytymään enemmän kuin miehiä. Joskus ehkä ihastustakin pelissä jommalta kummalta tai molemmilta ja sen myötä kiperiä tilanteita, mutta aina niistä selviää.:) Ja tietysti täysin aiheettomia epäilyksiäkin on ollut ilmassa silloin, kun itse on ollut suhteessa.
Aivan läheisimmille olen kuitenkin avannut ajatusmaailmaani niin paljon etten voisi edes mitään muuta kaverisuhdetta kuvitella. Sen verran paljon on tullut avauduttua, että he eivät lukisi minua kuin avointa kirjaa vaan osaisivat sen ulkoa.:) Ehkä sen takia kaverit ovat usein tavallaan viehättäviä, mutta myös sellaisia joiden kanssa suhde ei olisi koskaan mahdollinen.
"Minä itse ainakin preferoin miestä, jonka kanssa voi jutella ilman että mies nälvii, kilpailee, arvioi kelpaamistani tai muuten vaan käyttäytyy huonosti minua kohtaan. Esineellistää ja ehdollistaa."
... mutta kelpaako sulle muut kuin ne perusäijät? Täytyykö miehessä olla "munaa"?
"Heidän pitäisi itse osoittaa olevansa kiinnostuneita naisista siinä mielessä (eikä siihen tarvita törkeää käytöstä). Nämä kaverimieheksi aina ajautuvat ovat niin A-seksuaalin oloisia, että heidän seurassaan ei seksi käväise naisella edes mielessä. Heistä saa sellaisen vaikutelman, ettei seksi kiinnosta heitä lainkaan. Oikeastaan he ovat sukupuolineutraalin oloisia."
Jos tuolla perusteella ihmisten seksuaalisuutta arvioidaan niin ylivoimainen enemmistö naisista antaa itestään sitten joko lesbon tai aseksuaalin kuvan. Se taitaa olla paras yhtälö jonka oon kuullu että mitä enemmän nainen on sinusta kiinnostunu sitä vähemmän hän antaa siitä merkkejä miehelle. Silti naiset vaatii että miehen pitäisi olla palvomassa maata naisen jalkojen alla jotta kiinnostus tulee selväksi.
Yksi tuore esimerkki on, kun kerroin omalle isälleni, joka kylläkin on vanha jäärä ja sovinistikin, erään idean. Hän jotain mumisi, mutta sitten oli esittänyt asian joillekin (mies)tutuilleen, jotka olivat kehuneet sitä hemmetin hyväksi ideaksi, niin eikös vasta sitten äijänkin mielestä ollut niin.
Ja mikä siinäkin on, että kun sanoo jonkun asian, niin ei voi kuunnella mitä toinen sanoo? Joskus vielä niin, että laitetaan telkkaria kovemmalle. Ja sitten kymmenen minuutin päästä kysytään siitä samasta asiasta.
Joo-joo. Tuolla asenteella veit asiallisen keskustelun taas typeryyksiin.
En todellakaan usko, että naiset "vaativat" sinulta YHTÄÄN mitään. He antavat sinun olla ihan sellainen kuin olet, ja suhtautuvat sinuun siltä pohjalta.
Sehän se on maailman isoin mysteeri aina pojille, että mitä joku tyttö sitten ajattelee josta pitää..
"Silti naiset vaatii että miehen pitäisi olla palvomassa maata naisen jalkojen alla jotta kiinnostus tulee selväksi."
Eikä vaadi. Kyllä ne mielellään sellaista kuuntelee, ei siinä mitään. Mutta en lähtisi sillä tyylillä suhdetta pukkaamaan alulle, eikä se paremmin sillä tyylillä lähdekään. Naiset vaatii kaikenlaisia asioita, jotka olisivat ihan kivoja, mutta iholle niillä keinoilla ei välttämättä pääse.
Tuo ylläkirjoittanut oli oikeassa kaveripoikien liiallisen aseksuaalisuuden suhteen. Miehen pitää laittaa seksuaalista virettä miehen ja naisen välille.
"Normaalisti aiheella ei ole mitään väliä, miehet suhtautuvat siihen vähättelevästi jos sen sanoo nainen. "
Voi johtua erilaisista keskustelutyyleistä. Naiset monesti innokkaasti hyväksyy sellaista, mitä toinen nainen sanoo. Miehet eivät yleensä käyttäydy niin, vaikka puhuvat toisen miehenkin kanssa. Miehet myös suoraan dissaavat toisenkin miehen sanomisia aika herkästi. Se voi olla sellaista "kärkevää mielipiteenvaihtoa" eikä sitä pidä ottaa vakavasti, vaan pitää päänsä, jos kokee olevansa oikeassa.
Tai sitten ymmärsin väärin mitä halusit sanoa...
Mun miespuoliset ystävät on kyllä ihmisiä kenen kanssa pystyn juttelemaan totta! En ymmärrä kylläkään, että jotkut väheksyvät täällä ystävyyttä, että kaverimies on joillekin ikäänkuin väheksyvää. Vaikka ystävyyshän on arvokas asia, tai itselleni on ainakin. Ei mun joka ihmisen kanssa nussia tarvitse arvostaakseni tai rakastaakseni heitä, eikä heidän onneksi minun. Että tää nyt tähän vaan alkuun.
Mutta! Jos mä en pysty juttelemaan vapautuneesti, mä en kauaa ole kiinnostunutkaan. Jos huomaan, ettei synkkaa, ja jotkut vaan on sellaisia. Että heidän kanssaan voi jutella yleismaailmallisesti, jotkut ei. Kyllä miesten kanssa siis todellakin voi keskustella, kaikki mieheni ovat nimenomaan herättäneet mielenkiintoni, koska heidän kanssaan on voinut keskustella, sekä asiaa että pitää hauskaa. Yleismaailmallista ja vitsiä. Se on mulle tärkeää, että synkkaa. Samalla tavalla tietty ystävätkin, en mä ystävikseni halua ihmisiä, joitten kanssa on vaivaantunutta olla.
Se, mikä erotus on ystävään, on että kiinnostus on ollut myös seksuaalista, jostain syystä. Tai ehkä vaan johtanut siihen. Mutta että romanttista rakkautta voi tulla, pitää kyllä voida jutellakin.
Ihastus voi aiheuttaa tietty tönkköyttä, mutta olenpa vaan huomannut, että silloin se ihastuminen on mun kohdalta ollut harhaa, ei siitä mitään tule. Se on vaan mielikuva ihmisestä, mikä ei sitten pidäkään paikkaansa. Enkä usko, että itsekään olisin sitten oikeasti sopinut sille toiselle.
Eikä niissä miehissä mitään vikaa mun mielestä ole, kenen kanssa ei vaan jotenkin ole luontevaa: kaikkien kanssa ei vaan ole. Voi siitä tykätä silti, että ihan jees ihminen, muttei sitten enempää. Kaikki on erilaisia ja joillain synkkaa jonkun kanssa, kenellä itsellä ei yhtään. Se on ihan okei. Mutta että tottakai pystyy juttelemaan miestenkin kanssa.
Mikä sitten tekee sen, että joittenkin kanssa on hyvä ystävä, ja joittenkin kanssa tulee seurustelu, niinpä, kai se vaan on joku juttu. En ota siitä paineita.
tökkäsit.
Vaikka moni puhuu keskustelusta, tarkoittaa se kai lähinnä jutustelua? Olen huomannut että hyviä keskustelijoita tapaa yhä harvemmin. Jotenkin tämä kulttuuri on rappeutumassa koska sitä ei ehkä opeteta juuri missään.
Hyvä keskustelija taitaa keskustelun perusasiat. Hän osaa kuunnella aktiivisesti ja hän osaa ilmaista itseään monella tasolla ja hän kykenee hahmottamaan kontekstin. Hyvä keskustelija myös tukee heitä joilla taidot eivät ole kovin kehittyneet. Hän luo sen hyvän ilmapiirin jossa on mukavaa ja helppoa ilmaista jokaisen ajatuksiaan.
Konteksti määrittelee sen kuin vapaasti ajatuksiaan voi ilmaista. Eli missä ja keiden kanssa ollaan. Jos vaikka huomaa, että muilla on hyvin vastakkaiset mielipiteet, niin silloin ilmaisu on varovaisempaa, kunnes saadaan yhteinen luottamus aikaan. Kukaan ei ole vapautunut ellei luota vastapuoleen!
Ihmettelen toisaalta tuota näkemystäsi. Olen saanut käydä niin monia ja ihastuttavia keskustelu tuokioita ihmisten kanssa. Muista ihmisille on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, vasta sen jälkeen on niiden omien mielipiteiden vuoro. Samoin ne ”tuppisuu” miehet ja ”nirppanokka” naisetovat hämmästyttävän vuolaita kun lopulta pato purkautuu.
Ehkä huumorillakin on oma osuuteensa?
Joku ikivanha Taisteluplaneetta Galactica videolta, jossa Dirk Benedict, ja jääplaneetta jakso...
- hae meille popcorneja, nyt katotaan tuo..
Vaikea määritellä, miten juttelu miehen kanssa ohjautuu. Ujona ihmisenä tönkköys on minulle tuttua. Jos en itse mene vaikeaksi, saattaa toinen osapuoli ruveta seurassani töksyttelemään. Enää en jaksa pohtia, onko toinenkin vähän änkyrä, vaistoaako hän minun jännitykseni, jonka vuoksi kiusaantuu ja menee kipsiin. Joidenkin ihmisten kanssa juttu onneksi luistaa täysin luontevasti ja hauskaa on molemmin puolin. Tästä joukosta ovat miesystävätkin löytyneet.
Joten hah hah miehet johtavat.