Minulla sinkkuudeen syy johtuu omasta sairaudestani ja sen tuomasta häpeästä. En päästä koskaan ketään miestä liian lähelle, vaikkakin olen suudellut miehiä, jopa ollut yötä (paita päällä nukkuen). Sairauteni ei pitäisi olla perinnöllinen. Olen aina hävennyt itseäni alasti, minulla hirveitä leikkausarpia jne. Olen kaunis kasvoiltani ja minusta ovat kiinnostunet todella komeat, hyväkroppaiset urheilijamiehetkin..
Tosi vaikee tilanne, en hyväksy itteäni ja ainakaan en usko ansaitsevani ketään tervettä "alfaa", vaikka he minusta ovat usein kiinnostuneet, noin ulkonäöllisesti ja pitävät luonteestani. En ole koskaan kertonut yhdellekkään miehelle sairaudestani, kerran olen ehkä rakastunut yhteen.. mutta luovuin hänestä, koska oletin, etten ole tarpeeksi riittävä hänelle. Kuitenkin haluan miehen, joka vetoaa minuun niin ulkonäöllisesti ja luonteeltaan.. mutta tuskin tulee koskaan mitään mistään.. olen kuitenkin ihan hirveä alasti:(
Tosi vaikee tilanne, en hyväksy itteäni ja ainakaan en usko ansaitsevani ketään tervettä "alfaa", vaikka he minusta ovat usein kiinnostuneet, noin ulkonäöllisesti ja pitävät luonteestani. En ole koskaan kertonut yhdellekkään miehelle sairaudestani, kerran olen ehkä rakastunut yhteen.. mutta luovuin hänestä, koska oletin, etten ole tarpeeksi riittävä hänelle. Kuitenkin haluan miehen, joka vetoaa minuun niin ulkonäöllisesti ja luonteeltaan.. mutta tuskin tulee koskaan mitään mistään.. olen kuitenkin ihan hirveä alasti:(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kerran tutustuin naiseen, jolla oli sama ongelma. Tosi kaunis muuten, mutta kuvitteli itse olevansa kamala alasti. Ja itse en todellakaan olisi välittänyt mistään sellaisesta, välitin siitä ihmisestä muuten niin paljon etten ois voinu kuvitellakkaan etteikö hän ois riittäny mulle... Mutta se oli sille itelleen liian iso juttu eikä tuosta sitten tullut mitään. Ongelma ei ollut etteikö hän ois kelvannu, vaan se että hän ei uskonu kelpaavansa, eikä hän pitäny itsestään.
Jos tuo noin paljon vaikuttaa sun elämään, ootko harkinnu esim jotain terapiaa tai psykologille puhumista? Jos sä et anna ihmisten itse päättää huolivatko sut vai ei, aika vaikea sua on auttaa. Sen verran voin lohduttaa, että vasta oli tutkimus minkä mukaan miehet rakastuu nimenomaan kasvoihin, ja tuo on totta ainakin mun kohdalla. Kasvot ja kauniit silmät, nätti hymy on se mitä en saa mielestäni. :)
Kiinnostaa vielä, että hyväksyisitkö sä siis miehellä jonkin samanlaisen ongelman vai et?