Onko kenelläkään yhtään tarinaa moisesta? Mietin, kun minut jätettiin viikko sitten ja tiedän, että parempaa en koskaan tule löytämään tai saamaan. Olen kyllä sinut sen asian kanssa ja aion päästä tästä yli.
Mutta mietin, että onko kellään käynyt tai tietää, että joskus on vain yhtäkkiä kohdannut toisen uudestaan ja paluuta on ainakin yritetty?
Ja nyt en siis tarkoita tilanteita, joissa itketään suhteen loppumisen jälkeen toisen luokse takas parin kuukauden päästä vaan ainakin yli vuoden mielellään parin vuoden päästä
Mutta mietin, että onko kellään käynyt tai tietää, että joskus on vain yhtäkkiä kohdannut toisen uudestaan ja paluuta on ainakin yritetty?
Ja nyt en siis tarkoita tilanteita, joissa itketään suhteen loppumisen jälkeen toisen luokse takas parin kuukauden päästä vaan ainakin yli vuoden mielellään parin vuoden päästä
Vastaukset 7
Vanhimmat
...jos toinen sinut jättänyt on, turhaan haikailet hänen perään enään, päästä irti ajatuksesta, hänestä, jatka elämää, sattuuhan se mutta aika parantaa ja lopulta mietit että minkä hel*etin takia edes ajattelit sillä tavalla tästä ihmisestä. Viestistäsi sai sen kuvan että nyt jo suunnittelet palaavasi kyseisen ihmisen kanssa yhteen ehkä vuoden, ehkä kahden päästä ja leikittelet ajatuksella että kyllä joku päivä vielä saan hänet, unohda se, et sä häntä saa enää ikinä, et sinä tarvitse häntä.
Itsellä kun meni ensirakkauden kanssa poikki, niin luulin että kuolen. Ikävä piinasi yötä päivään ajattelin häntä, en pystynyt ketään muuta ajatella. Hän sanoin eron yhteydessä että katellaa uudestaan parin vuoden päästä jos kumpikin on sinkkuja, no siitä on jo 5 vuotta ja hän on pelkkä muisto enään. Älä kiduta itseesi sillä sitten joskus ajatuksella, tiedän että nyt se tuntuu mahdottomalta päästää irti, mutta tee se itsesi takia.
Enpä itsekään siihen enää usko, mutta olimme toisille niin sopivat ja hän oikeastaan rakastuin minuun erittäin syvästi, mutta se vissiin sitten hiipui :( Sen verran hyvin hänet kuitenkin tunnen, että hän vaihtaa mielipidettään aika paljon. On tehnyt myös sitä minun suhteen ja toivonkin, että kun ollaan vielä niin nuoria, niin meillä on mahikset vanhempana olemassa. Hän kuitenkin kovasti haluaa olla kaveri tai sitten seki on vaan huijaamista. Mistä niistä naisista ikinä mitään tietää...
oleminen ei ole samanlaista kuin muiden kanssa, ellei ole yhteiset kaveripiirit niin ehkä sitten. Mutta aika paljon kiinni minkälainen ero ollut, vaikuttaa myös asiaan. Olin itsekin silloin joskus nuorempi, en nyt kuitenkaan minää fabu ole, et alle 25 olen :) . Silti viisaampi kuin sillon ja jos olisi mahdollista niin jättäisin asioita tekemättä ja tekisin muutenkin erinlailla jutut. Niin ehkä meilläkin olisi ollut ero iisimpi, oli aika myrskyisä. Niin voitaisiin olla parempia kavereita kuin nyt ollaan, jos edes kavereiksi meitä voi sanoa paremminkin txt/mese-tuttui.
Jos ihmeen kaupalla pupu luet, niin älä muistele pahalla :)
Meil oli kyl siisti ero ja jättäjä haluis pysyy ystävänä mut en usko et ite siihen pystyn. Haluisin vaa koko ajan olla enemmän.
Pakko vaa yrittää päästää irti, vaikka se on todellatodellaTODELLA vaikeeta.... :(
Meillä poikaystävän kanssa meni poikki -06 vuoden seurustelun jälkeen, iän vuoksi kai : D
no mutta siinä sitten molemmat seurusteli tahoillaan ja pariin kuukauteen ei nähty kertaakaan mutta sitten nähtiin ja juteltiin no kavereita oltiin ja kaverisuhde syveni siihen että molemmat pystyi kertomaan toisilleen kaiken.. no meni siinä 3 vuotta kunnes mies kertoi että on jo pitkään halunnut että saisi taas olla mun kanssa yhdessä, sanoi ettei ikinä ole tunteet ja rakkaus minua kohtaan hiipunut kunnolla, ja nyt tajuaa että haluaa olla minun kanssa aina. Minä kans ensin alussa en näyttänyt että olisin vielä välittänyt, mutta kyllä sitä 3 vuoden jälkeenkin tunteet ovat todella syvät. Ja Nyt olemme taas seurustelleet kohta vuoden ja on meinaan hienompaa kuin koskaan ja rakkaus sitä on enemmän kuin koskaan. Kesällä olemme muuttamassa yhteiseen asuntoon ja vielä joskus sitä naimisiinkin päästään :P että kyllä kaikki on aina mahdollista. Älä koskaan sano ei koskaan :))
Hei,
En viitsi käydä kirjoittamaan meidän yhteenpaluun vieläkin keskeneräistä stooria uudelleen tänne, kun kirjoittelin sen jo tuonne lapset ja parisuhdepalstalle. Joten laitankin linkin sinne tähän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8935539