en tiedä pitäiskö suhdetta jatkaa???
ollaan seurusteltu n.4 vuotta, ja kerran jo pakkasin tavarat ja lähdin, mutta palasin 4kk tauon jälkeen.
syy eroon silloin oli miehen juominen, ja mun tunteet, eli en tienyt mitä tunnen.
eron piti olla lopullista. joten pidin hauskaa, ja päädyin sänkyyn yhteisen ystävämme (sanotaan vaikka nimeksi kalle) kanssa, ja nyt kun olemme taas yhdessä mieheni tulkitsee sen pettämisenä, enkä saa pitää yhteyttä siihen mieheen (olemme kyllä vielä ystäviä vaikka mieheni sanoo mitä!). tosin myös miehelläni oli toinen silloin, enkä ole häntä kieltänyt sitä naista näkemästä. tästä on noin 2vuotta.
nyt meillä on 3kk tyttö.
sen jälkeen kun aloimme seukata uudestaan, en ole kuin yhden kerran ollut minun tyttö kavereitten kesken ulkona, siitä on noin 1kk, kävimme baarissa serkkuni(miespuolinen) ja parhaan ystäväni kanssa, tästähän sota syttyi, ja olin mieheni mukaan panemassa kallea minkä kerkeän, ja nyt se on ohi, hae tavaras, jne. noh saimme sen sitten sovittua vihdoin ja viimein.
tuntuu välillä kun olisin vankilassa.
viime viikonloppuna tyttö oli mummolassa yötä. onneks. mieheni joi meillä kaverinsa kanssa, minunkin piti juoda mutta oli kauhee päänsärky. menin sänkyyn ja pyysin laittamaan sreota hiljemmalle, soitin 3 kertaa makuhuoneesta miehelleni ja lähetin 2 viestiä, jossa kehotin laittaa hiljempaa. sitten päässänio vain napstahi ja lähdin isäni luokse nukkumaan. olin valmis maanantaina hakemaan omaa asuntoa, mutta jälleen annoin periksi ja tulin takaisin, vaikka millä ehdoilla. sanoin että 1 pieni virhe vielä niin pakkaan tavarat ja muutan.
rakastan miestäni mutta tuntuu että ei se pelkästään riitä. lupauduin vielä yrittää suhdettamme. mutta nyt minusta ei tunnu enään miltään, en haluaisi kait enää jatkaa ehkä, miten kerron tästä miehelleni??? en haluaisi satuttaa häntä, mutta en halua olla onneton. miten voin kertoa/selittää hänelle asian mahdollisimman nätisti???
kiitos vastauksista, =)
ollaan seurusteltu n.4 vuotta, ja kerran jo pakkasin tavarat ja lähdin, mutta palasin 4kk tauon jälkeen.
syy eroon silloin oli miehen juominen, ja mun tunteet, eli en tienyt mitä tunnen.
eron piti olla lopullista. joten pidin hauskaa, ja päädyin sänkyyn yhteisen ystävämme (sanotaan vaikka nimeksi kalle) kanssa, ja nyt kun olemme taas yhdessä mieheni tulkitsee sen pettämisenä, enkä saa pitää yhteyttä siihen mieheen (olemme kyllä vielä ystäviä vaikka mieheni sanoo mitä!). tosin myös miehelläni oli toinen silloin, enkä ole häntä kieltänyt sitä naista näkemästä. tästä on noin 2vuotta.
nyt meillä on 3kk tyttö.
sen jälkeen kun aloimme seukata uudestaan, en ole kuin yhden kerran ollut minun tyttö kavereitten kesken ulkona, siitä on noin 1kk, kävimme baarissa serkkuni(miespuolinen) ja parhaan ystäväni kanssa, tästähän sota syttyi, ja olin mieheni mukaan panemassa kallea minkä kerkeän, ja nyt se on ohi, hae tavaras, jne. noh saimme sen sitten sovittua vihdoin ja viimein.
tuntuu välillä kun olisin vankilassa.
viime viikonloppuna tyttö oli mummolassa yötä. onneks. mieheni joi meillä kaverinsa kanssa, minunkin piti juoda mutta oli kauhee päänsärky. menin sänkyyn ja pyysin laittamaan sreota hiljemmalle, soitin 3 kertaa makuhuoneesta miehelleni ja lähetin 2 viestiä, jossa kehotin laittaa hiljempaa. sitten päässänio vain napstahi ja lähdin isäni luokse nukkumaan. olin valmis maanantaina hakemaan omaa asuntoa, mutta jälleen annoin periksi ja tulin takaisin, vaikka millä ehdoilla. sanoin että 1 pieni virhe vielä niin pakkaan tavarat ja muutan.
rakastan miestäni mutta tuntuu että ei se pelkästään riitä. lupauduin vielä yrittää suhdettamme. mutta nyt minusta ei tunnu enään miltään, en haluaisi kait enää jatkaa ehkä, miten kerron tästä miehelleni??? en haluaisi satuttaa häntä, mutta en halua olla onneton. miten voin kertoa/selittää hänelle asian mahdollisimman nätisti???
kiitos vastauksista, =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos olet jo päätöksesi tehnyt, niin sitten se oli siinä. Sitä et voi kaunistella. Jos et ole varma, oletko tehnyt päätöksesi, niin sitten voit vielä keskustella miehesi kanssa ongelmistanne ja katsoa olisiko jotain keinoa löytää onnellisempi yhteinen tie. Ammattiapu olisi paikallaan, jos löydätte sellaisen yhteisen nuotin, että haluatte molemmat vielä yrittää. Mutta siis te löydätte sen toisistanne, lapsenne ei ole sellainen nuotti.
Tuo miehesi mustasukkainen ja mitätöivä käytös eivät mielestäni kerro siitä että sinua kunnioitettaisiin suhteessanne enää. Jokin on oikeasti rikki ja pahasti. En usko että sitä jotakin voi enää korjata, mutta palasista voi olla mahdollista rakentaa jotain uutta. Jos kumpikin sitä haluaa.
Et kai sinä voi kuin sanoa miehellesi että "minusta tuntuu nyt xx ja yy, olen ajatellut että ehkä zz olisi parempi, ellemme saa asioita oikaistua. Mitä mieltä sinä olet?" Ei ole olemassa kaunista tapaa sanoa että minulle alkaa riittämään, asioiden täytyy muuttua tai lähden. Reilua sen sijaan on se, että jos et ole täysin varma erosta, niin annat miehellesi mahdollisuuden keskustella asiasta ennen lopullista päätöstä. Jos luulet että miehesi kykenee keskusteluun asiallisesti, vaikkei se ehkä enää mitään muutakaan.