Mikä juttu se on kun joillakin naisilla on vino pino exiä "ystävinään". Onko se joku ripustautumissyndrooma. Mulla olis tästä asiasta ikävää omakohtaista kerrottavaa, mutta haluaisin kuulla teiltä kommentteja tätä mitenkään enempää pohjustamatta!
"Ollaan silti ystäviä"
Aviossa jo!
481057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Eikös tuo ripustautumissyndrooma ole niillä miehillä, jotka sankoin joukoin roikkuvat siinä yhdessä ex-misussaan ("joillakin naisilla on vino pino exiä "ystävinään"")?
No kyllä nuo exät ihan itse haluavat pitää yhteyttä. Minä en seuraani tyrkytä, kaikkein vähiten exille.
Muuten vaan annoit pillua vielä eron jälkeenkin?
ne ripustautuvat exiinsä. Jos mies on seurusteluaikana joskus vuosia sitten (6v.) luvannut remontoida naisen kylppärin, sitä pitää rientää korjaamaan silloin kun mies tahollaan löytää uuden naisen. Milloin taas on tietokone jumissa, silloin tarvitaan joku muu existä sen kimppuun jne... Autokuskia tarvitaan. Ja voi hellanlettas kun sitä ollaan avuttomia ja pieniä söpöläisiä joitten etään on koko loppu elämä pakerrettava ja heidän mielitekojaan toteutettava. Kun "muutenkin on niin vaikeaa" Esimerkiksi näin se menee!
Tai sitten halutaan "tytöille" (50v.) esittää kuinka nykyaikaisia sitä ollaan kun on viiden miehen sormukset sormissa ja kaikki yhdenkin kerran makkarin kynnyksen yli astuneet ovat kavereina.
Tai sitten jo vuosia sitten "edesmenneen" seurustelukumppanin jo avioiduttua muualle lähetellään muka ystävyyden nimissä kaipaavia kirjeitä ja sekalainen summa juovuksissa kirjoitettuja tekstiviestejä joissa muka on hyvinkin tärkeää asiaa. Naiset tekevät noin, eivät miehet! Joo ja ihan pelkkää ystävyyttään!
Just noin!
"joillakin naisilla on vino pino exiä "ystävinään".
ei sitten "ystävyydestä" olekaan kyse, vaan jostain ihan muusta.
(Sen takia ne miehet vissiin exissään roikkuvatkin, että odottavat tuollaista tapahtuvan.)
miehet sitten juoksevat tekemässä sitä remppaa ja tietokonetta korjaamassa? Luulisi sen jo fyysisestikin olevan rankkaa jos kaikkien exmuijien rempat pitää käydä tekemässä.
..milläs ne sen rempan korjaa.. eikait sitä nyt aivan tyhjän vuoksi käydä "konetta korjaamassa" :)
että miehet itse haluavat tehdä niitä korjausjuttuja (jostain syystä) ja siten siis itse roikkuvat niissä exissään?
ja moneen junaan. Kaitpa he ovat tykästyneet niin kovasti exiinsä että eivät ole päässeet niistä irti.
Itselläni on ainoastaan vain yksi exä, jonka kanssa en ole eron jälkeen ollut missään tekemisissä. Joitakin tuttavia on jutteluasteella ollut ja ovat edelleenkin ystäviä, ei niistä ole sen kummemmin ollut vaimojenkaan kanssa ollut erimielisyyttä, koska ei ole ollut niitä kummoisia tunteitakaan ollut keneenkään, ei ennen varattuina olemista, eikä jälkeenkäänpäin.
Kyllä se ripustautumissydrooma on silloin molemminpuolista, jos halutaan vielä eron jälkeenkin pitää yhteyttä. Mieleen tulee vain, mitä vikaa sellaisissa miehissä sitten mahtaa olla, jotka roikkuvat tuollaisessa ex-naisessa, jolla exiä piisaa? Miksi he tahtovat siinä naisessa vielä roikkua??? Pelkkä ystävyys tuskin riittää motiiviksi.
Velipojan exä, pelkkä seurustelukumppani aikoinaan, esittää naapureilleen ja omille jopa meidän sukulaisillemme seurustelevansa edelleen veljeni kanssa tai ainakin että heillä on jotain sutinaa ja vierailuja vieläkin. Sopimus (naisen) heidän erotessa kuului: "Ollaan ystäviä ja poikkea kahville, kun olet kaupungissa"! Monien ristiriitojen ja nöyryytysten rikkirepimä veljeni tietysti myöntyi, kun ei halunnut enää ainuttakaan riipivää mellakkaa kokea.
Nyt hän on "ystävyyden" kanssa ajoittain kusessa, kun joutuu nykyiselle naiselleen selittämään tilannetta. Nykykamu ei oikein jaksa uskoa, kun kuitenkin kortteja sataa lootan täydeltä. Ystävä ystävän pettää - vihamies ei milloinkaan!
Selvää on, että veljesi joutuu tekemään pian valinnan. Kenenkään ei pidä tuoda uuteen suhteeseensa yhtään exää mukanaan, ei edes ystävänä.
Siul on hyvä järki päässäs! Peukkuja sulle!
Miun miehein väittää että oon sairaaloisen mustasukkanen ja lapsellinen kun en ymmärrä vastaavaa tapausta. Miehelle tuli kirje jossa vuosien takainen exä kertoo ikavästään ja syyttää miestäni petturuudesta, kun miehelläni oli kuulemma minut jo ennen kuin he erosivat."Sinulla oli toinen jo ennen kuin erosit minusta". Mieheni sanoo suhteesta olevan 5-vuotta ja me olemme olleet yhdessä vuoden. Eikä muitakaan naisia ole siihen väliin kait mahtunut.
Mieheni väittää tuolla saamallaan kirjeellä tarkoitettavan ystävyyden menetystä. (Menetystäkään ei mielestäni kuitenkaan viestittelystä päätellen ole tapahtunut.) Onko kirjeessä oleva ikävän selittely ja sitten syytös perään todellakin tarkoitettu ystävyydestä puhumisena. Niin mieheni väittää minulle ja sanoo että olen ala-arvoinen ja lapsellinen. Mieheni ei ole vielä tänäkään päivänä kertonut tuolle exälleen olevansa jo naimisissa. ???????????????????? Puolustelee siis exäänsä ja haukkuu minua!!!!!!
Tulee mieleen ajatus, että exä on alkanut kaipailla miestä, ja yrittää syyllistämällä saada uudestaan yhteyttä. Ei hyvä tilanne, jos mies menee siihen mukana. Voi toki olla, että ylireagoitkin, vaikea sanoa.
Miehesi ei tarvitse exäsi ystävyyttä nyt, kun hänellä on sinut. Se on pelkkää selittelyä ja sen takana ei ole ystävyyden halu, eikä myöskään kiintymys enää exään, vaan kyse on ihan pelkästään miehesi itsetunnosta. Miehesi itsetuntoa hivelee, kun joku on hänestä niin kiinnostunut, että jaksaa nähdä vaivaa vielä kirjoittelemalla hänelle. Hän kokee olevansa tavoiteltu ja ihailtu. Miehesi puolustelee exäänsä, koska tuollainen huomio on hänelle narsistinen nautinto, josta hän ei haluakkaan niin vain luopua.
Miksi mieheni sitten haukkuu minua. Keksii mitä tahansa minun päälleni. Jos hän haluaisi väen väkisin säilyttää tuon exänsä, miksi hän itse tekee tilanteen aina vaan hankalammaksi haukkumalla ja nimittelemällä minua? Hän ikään kuin haluaa vain löytää minusta vikoja, jotta oikeasta asiasta ei syntyisi mitään järjellistä keskustelua. Kehuu exäänsä ja haukkuu minua. Onkohan ihan tervettä tämä meidän ja HEIDÄN touhunsa.
Näyttäisi siltä, että hän haluaisi vaihtaa sinuta takaisin exäänsä.
Haukkuu, koska haluaa ihailua, jota exä hänelle vähään tyytyen antaa. Miehesi on jo saanut sinun suosiosi, mutta kukapa ei ottaisi tervetulleena vastaan ylimääräistä ihailua ja suosionostuksia. Miehesi on kenties vähän narsistien luonne, eikä hän sen tähden halua luopua lähteestään. Häntä ärsyttää, kun tuot esille sen, että et tahdo kolmatta pyörää elämäänne. Ihan terveeltä tuo ei kyllä kieltämättä kuulosta, mutta voit koittaa toista konstia, jossa hyväksyt exän ja miehesi "ystävyyden" ja katsot itse mitä siitä seuraa. Jos, näyttää, että "ystävyys" pysyy ystävyytenä, eikä ongelmia synny, niin pahakos tuo on, jos jollakin tasolla pitävät yhteyttä. Millaisesta ystävyydestä sitten on kysymys pohimmiltaan, se sinun täytyy itse nähdä ja selvittää. Katso kuitenkin, että et tule petetyksi.
"Onkohan ihan tervettä tämä meidän ja HEIDÄN touhunsa."
Ei kyllä siltä vaikuta.
että miksiköhän veljesi ei tee asialle mitään. Onko se nykyinen vain "melko kiva" laastari kun ex kummittelee mielessä, vai liekö muuten vain nössö.
Ei sillä, ei exkään vaikuta käyvän täysillä.
Itse kyllä katkaisen aina välit, vaikka ei mitään anteeksiantamatonta olisi tapahtunutkaan ja voisi aivan hyvin ystävä ollakin. Katkaiseminen on ollut myös helppoa kun lapsia ei ole. Kerran olen luvannut kun minut jätettiin, että hän saa halutessaan ottaa yhteyttä, mutta minun täytyy jatkaa elämääni näistä lähtökohdista. Roikkumaan, lähinnä kai jäljellä olevissa tunteissa, en suostuisi missään nimessä tai soittelemaan kännissä kuinka vielä kaipaan, juttelen niistä vaikka sitten mieluummin oikean ystävän kanssa.:)
Kyllä exään on hyvä pitää yhteyttä, siltä voi saada vakipanomaista seksiä, jos välirikko on hoitunut/hoidettu siististi. Ja muuten olla vain kaveri.
Olette sitten saaneet keskustelua ja tarinoita syntymään. Mutta kuinka yleistä tuo ripustautuminen mielestänne on? Mikä siinä on taka-ajatuksena? Ilkeyskö, vaiko kyvyttömyys irrottaa otetta? Kyvyttömyys jatkaa matkaa?
Yhteenvetona voin siis todeta, että tämän ketjun kirjoittajien mukaan exään ei saisi pitää yhteyttä.
Pari poikkeavaa kannanottoa näytti olevan.
Eli suomalaisten mielestä seksi on ainut syy exän kanssa kanssakäymiseen. Ei mikään ihme että miehet ja naiset ovat kaikki niin yksinäisiä ja onnettomia, myös parisuhteessa. Mustasukkaisuus näyttää olevan tässäkin ketjussa vallitseva luonteenpiirre. Yäk. Mä lähdin jo karkuun.
Eikös ripustautumista ole nimenomaan tuo suomalainen tapa kahlita oma puoliso kotiin ja kieltää kanssakäyminen kaikkien muiden kanssa.
Ei mikään ihme että parisuhteessa elävät ihmiset viettävät vapaa-aikaansa netissä. Uskokaa jo että kieltämällä toiselta kaiken tappaa kaikki tunteet. Vankilastakin pääsee lomalle, suomalaisesta parisuhteesta nähtävästi ei.
Johtopäätöksiä vetäisi. Yleensä kun toisella tai molemmilla vielä niitä tunteita on jäljellä, on ehkä helpompaa vielä ripustautua edes siihen vähään mitä saatavissa on ellei itse tee vakaata päätöstä. Erosta toipumisen kannalta siedätyshoito tuskin on se nopein tapa saada oma elämä takaisin uomilleen ja katse tulevaisuuten, koska se menneisyys on tasaisin väliajoin edessäsi ja sillä voi ruokkia epärealistista toivoa.
Ei yksinäisyyttä poisteta roikkumalla entisessä puolisossa, vaan se on nimenomaan tapa, jolla ihminen varamasti varmistaa jäävänsäkin ukopuolelle elämän, uusien ystävien ja uuden suhteen luomisen. Mustasukkaisuus on osa parisuhteen luonnollista suojelumekanismia, joka on sallittua ja jolla pidetään loitolla mahdolliset tunkeilijat. Se on osa ihmisen puolustuskeinoa, johon jokaisella omaan kumppaniinsa on oikeus. Eri asia on sitten toisenlainen rajoittamien, jossa kumppani sidotaan toiseen niin tiukasti kiinni, että hänellä ei ole mitään yksityisyyttä ja omaa elämää.
Kahlita ei tietenkään ketään saa ja jokaiselle täytyy taata vapaus tulla ja mennä, siten kun asioista on sovittu. Varmin tapa tehdä uudesta kumppanista yksinäinen ja onneton on pitää yllä "ystävyyssuhdetta" exänsä kanssa. Kenenkään itsetunto ei riitä sellaiseen, että kumppanilla suhde jatkuu entiseen puolisoon, tai anakin hyvin harvassa ovat ne tapaukset.
Jos, kumpikin exä on vapaa tahollaan, niin silloin ei mikään estä heitä tapaamasta toisiaan ystävinä tai vakipanoina. Mahdottoman isona haasteena näkisin sen,että jatkaa ystävyyssuhdetta exään ja elää samaan aikaan uudessa suhteessa, se ei ole kovin kauaskantoinen liitto sitten sekään.
Mustasukkaisuus on sairaus enkä halua seurustella sellaisen miehen kanssa. Minusta exän kanssa kaveeraaminen normaalitasolla on osoitus siitä, että elämä jatkuu, kaunaa ei kanneta ja asiat on käsitelty. Vältteleminen on taas usein osoitus siitä että jotain tunteita (negatiivisia tai positiivisia) on jäljellä. Jos on yhteisiä tuttavia, lapsia, harrastuksia, työ, opiskelu, on luonnollista että exät kohtaavat.
Minusta se, että mies on ystävä exän kanssa kertoo miehestä pelkästään hyvää.
Huom! Kaikille mustasukkaisille. Salasuhteista ei kerrota. Eli jos kumppanilla käy vieraissa (exän tai jonkun muun kanssa) niin ei hän siitä kerro.
Mä en noita mustasukkaisdraamoja ymmärrä enkä itse halaua osallistua semmoisiin.
Olen muuten täsmälleen samaa mieltä kanssasi siitä, että ystävyys eksän kanssa on hyvä merkki ja kertoo siitä, että suhde on päätetty sivistyneesti ja elämä jatkuu. Ja tarkoitan tällä tosiaan ihan aitoa ystävyyttä ilman mitään lainausmerkkejä. Se on sitten ihan eri asia, jos puhuu ystävyydestä mutta tarkoittaa panosuhdetta tai eksän vahtaamista tms.
Mun ex nälvii mua joten ystävyytemme on minun puoleltani lähinnä teeskentelyä. Ihan ok kohdata ex jossain ihmisten ilmoilla mutta muuten en jaksa katsella häntä kuin suuremmissa käänteissä. Nimenomaan, en välttele exää koska muuten sekä hän itse että muut yhteiset tuttumme kuvittelisivat että kaipaan exää. Ei kukaan usko että ex nälvii minua.
Arvostan miehiä, jotka kohtelevat exäänsä hyvin ja osaavat olla ystäviä. Minusta se tosiaankin kertoo siitä että suhde on ohi.
Minkäänlaisia mustasukkaisuusdraamoja en halua elämääni.
Juuri tuommoiset naiset juoksentelee vieraissa ja väittää samalla miestään mustasukkaiseksi. Haluaisin antaa vitsaa pyllylle rangaistukseksi....ja sen jälkeen munaa pyllyyn. Loppuu se vieraissa juokseminen.
että kukaan ilkeyttään tahtoisi olla ystävä...?! En ihan edes tajunnut, että mitä ilkeää sillä pyritään saamaan aikaan?
Vai kirjoitatko exän uutena kumppanina ja sinua haittaa se, että ex-tyttöystävä on kuviossa mukana?
Mä uskon, että jos suhteet eivät ole olleet todella syviä ja niitä ennenkin oltu ystäviä ja pitkään suhteen loppupuolella eletty kuin ystävät, niin voi haluta olla eron jälkeenkin ystävä. Sitten on toki ripustautumismahis tai ero koetaan vaikeaksi ja tuolla tavalla ihmisestä ei tarvitsisi täysin luopua elämässään.
Itse en tiedä sen tarkemmin, kun en ole yhdenkään exäni ystävä. Omasta takaa ystäviä ja nämä olivat puhtaasti romanttisia suhteita, joten tuosta vaan ei voi muuttua 100 prosenttisesti pelkäksi kamuksi.
mikä tuossa kommentissa vieraissa juoksemiseen viittasi?
"Itse en tiedä sen tarkemmin, kun en ole yhdenkään exäni ystävä. Omasta takaa ystäviä ja nämä olivat puhtaasti romanttisia suhteita, joten tuosta vaan ei voi muuttua 100 prosenttisesti pelkäksi kamuksi."
Mun on aina ollut vaikea ymmärtää näitä naisten 100 % romanttinen ja 0 % ystävä -suhteita. Jotenkin tulee sellainen olo, että sen tyypin kanssa ei edes ollut mitään normaalia puhuttavaa, päivän joka hetki yhdessä oli täynnä romanttista, James Bond -maista käyttäytymistä. Tai sitten niin, että mies on hyvä kaveri, mutta se ei kuitenkaan ole oikein mieskään.
Eräs mies haukkui ex-vaimoaan (lastensa äitiä) mustasukkaiseksi ja mielisairaaksi.
Minusta se kuulosti kammottavalta enkä halunnut asioida kyseisen miehen kanssa.
Ei anna hyvää kuvaa jos haukkuu exää, oli se sitten totta tai ei. Etenkin tilanteessa jossa on yhteisiä lapsia.
Jos lähdetään siitä liikkeelle ettei maailmassa jollakulla todellakaan ole muita ihmisiä kuin exiä niin silloin voisi olla paha asia : "kieltää kanssakäyminen kaikkien muiden kanssa". Kaikkien muiden;-)
olemme voineet havaita, ainakin joistakin kommenteista, sanalle ystävyys pitää laittaa lainausmerkit. Joistakin kommenteista voisi jopa tulla siihen johtopäätökseen että ne exät yrittävät tuhota toisen uuden suhteen konsteillaan. Kaipaillaan, teeskennellään... Eivätkös vain he juuri ole niitä mustasukkaisia.
Parisuhteessa on ystävyyttä. Ihan kuten ystävyyssuhteessa. Mutta yksi asia erottaa minun näkövinkkelistä parisuhteen ystävyyssuhteesta. Se on se, että rakastaa toista enemmän kuin ystävänä, se että harrastetaan seksiä, halaillaan, pussaillaan, osoitetaan hellyyttä intiimisti. Toki jotkut pitävät fuckbuddeja jne. muuta muodikasta, mutta itse pidän ystävät ystävinä ja miesystävän/puolison eri juttuna. Kumppania yleensä rakastetaan ja kaikilla, joiden suhde ei ole ennestään jo latistunut ystävyys/kämppissuhteeksi, on vielä erilaisia tunteita toisiaan kohtaan, jotka eivät kuulu ystävyyssuhteeseen.
En sanonut etteikö parisuhteessa olla ystäviä, puhuin että ystävyyssuhteessa ei olla kuin puolisoita. Eli ystävyyssuhteeseen ei kuulu parisuhteessa esiintyvä rakkaus,seksuaalisuus jne. Uusi esimerkki: Jos mä rakastaisin puolisoani maanantai-aamulla. Mies tahtoisi eron maanantai-illalla ja tahtoisi olla ystäviä siitä eteenpäin. Voin sanoa, että jos tiistaina hän selittäisi olevansa silmittömän rakastunut uuteen naiseen, niin en voisi ystävän tavalla olla iloinen hänen puolestaan vaan olisin niin mustasukkainen että halkeaisin. Se ei olisi 100% ystävyyssuhde minun osaltani vaan mitä todenäköisimmin ihan samanlainen suhde kuin puolisoina ollessa, vaikka hän olisi muuttunut exäksi.
Ymmärsitkö nyt? Vähän kuin hauki on kala, mutta kala ei aina ole hauki. Ystävyyssuhde on puhdasta ystävyyttä, parisuhde on ystävyyden lisäksi kumppanuutta, seksuaalisuutta, rakkautta miehen ja naisen (tai nainen-nainen/mies-mies, jos homoseksuaali) välillä. Ja tuosta kaikesta muusta mikä erottaa parisuhteen ystävyyssuhteesta käytin yksinkertaistaen käsitettä "romanttinen".
No nyt selvisi aika hyvin. Tästähän on varsinkin miehillä erilaisia valintoja, mutta kukin toimikoon tyylillään.
noihin käyttämiisi termeihin, tai sitten en, mutta perustelitpa oudosti asiasi.
Kenen iloksi puhut ystävyydestä jos ei ole kyse ystävyydestä vaan teeskentelystä?
Sitten tuo, ettet välttele exää ettei kukaan luule sinun kaipaavan häntä. Huh-huh. Mutta ilmeisesti He sitten tuntevat sinut, minusta tuollainen perustelu on ontto.
Tuo niiden miesten arvostaminen, jotka kohtelevat exäänsä hyvin ja osaavat olla ystäviä, niin taas tuo himskatin ystävyys. Onkin pakko kysäistä, että mitä jos mies suhtautuu exäänsä ainoastaan moikkaustuttuna, eli kuitenkin noteeraa hänet vaikkei mitenkään muutoin hänen kanssaan haluaisi olla tekemisissä, niin mites sellaiseen suhtaudut? Eiku nii, tuohan onkin just sitä ystävyyttä.
Ja joojoo, kirjoitit ylemmäs "normaalitason kaveeraamisesta".
se varmaan ripustautumista sen ajan kun on juuri eronnut eikä ketään vakavaa ole...
Vähän itselläni riippuisi millaisia nuo eksät ovat, voiko niitä tavata isommassakin porukassa vai onko eksä vielä rakastunut muhun, toisinko häntä nyksän eteen tervehtimään - saati tapailisin...
Nääkin oppii, koska olen joskus tottapuhuen tapaillut eksää täysin platonisesti salaa vaikka olin jo uudessa suhteessa. Tähän oi pari syytä:
1. oli vaikea katkaista välejä ihmiseen johon oli kiintynyt olin tosi nuori
2. oli vaikea kantaa syyllisyyttä toisen jättämisestä
3. halusin pitää toisesta vielä hetken huolta niin kauan että pääsee jaloilleen
4. nykyisessä suhteessa ei oikein tapahtunut mitään ja olin tottunut menemään ja tekemään enemmän
sittemmin välit katkesivat kuin seinään kun eksä löysi uuden misun ja olen onnellinen hänen puolestaan!
on yli kuuden vuoden takainen eksä!
Mulla takana kaksi avoliittoa (7v ja 4v).
Molempien kanssa olen hyvissä väleissä, koska arvostan ja välitän heistä ihmisinä.
Se, että parisuhteemme päättyi, ei ole estänyt ystävyyttä. Seksiä emme ole eron jälkeen harrastaneet.
Uskokaa pois, kyllä tämä on mahdollista.
Niin teillä on yhteisiä lapsia? Se muuttaa tilanteen! Mutta jos ei ole: Mitäs eksiesi uudet kumppanit pitävät touhustanne? Tiedätkö edes asiasta totuutta tai välitätkö?
En voisi kuvitellakaan olevani ystäviä jonkun kanssa eron jälkeen, jos minulla todella olisi ollut tunteita tätä toista kohtaan. Parempi sitten vain eron jälkeen pysytellä mahdollismman kaukana. Jos taas mahdolliset tunteet toista kohtaan ovat eron kohdalla kenties hävinneet kokonaan, mutta minulla ei sinäänsä olisi mitään tätä toista vastaan ja oikeastaan tulisimme toimeen keskenämme todella hyvin, en näkisi mitään kummallista siinä, että olisimme ystäviä. Voisihan sitä silloin tällöin käydä vaikka pubissa vaihtamassa kuulumisia, ilman mitään taka-ajatuksia.
Useimmiten olen kuitenkin muitten ihmisten suhteitten päätyttyä huomannut, että "ollaan silti ystäviä" tarkoittaa joko sitä, että toinen haaveilee vielä yhteen palaamisesta ja tahtoo pitää takaoven ikään kuin avoinna tälle mahdollisuudelle. Tai sitten toinen haluaa pitää tätä toista jonkinlaisena statussymbolina jota näyttää toisille ihmisille "Katsokaa nyt, tällaisen kanssa minä olen joskus ollut, tällainenkin on minua halunnut, mutta minä en huoli häntä enää.."
Itselläni ketään ex:ä ei suostu oelmaan edes kaveri vaikka iste voisin :)
mun eksä ainakaan jaksa kuunnella mun juttuja vaikka minä hänet jätinkin :D who cares jos se on kaveri ei sitä mihinkään muuallekaan (kuten laatikkoon) voi työntää!!!!!!!